Ai, miten niin väärälle kohderyhmälle? Voitko tarkentaa JB? Eikö tämä ole valokuvaussivusto, jossa käsitellään valokuvaukseen liittyviä asioita? Missasinko jotakin? Merkillistä kyllä, basisti on kaikista jutuista huolimatta bändin selkärankaa rumpalin kera. Samoin monet basistit ovat lahjakkaita vaikka usein toisin väitetään (vrt. esim. Marcus Miller, Avishai Cohen, Anthony Jackson). Tosin kaikesta huolimatta basistivitsit jostakin syytä naurattavat parhaiten. Niin, mainitsemillani basisteilla taitaa olla kaikilla lyhyet hiukset ja pukeutuminenkin poikkeaa rock-piireistä. Olisivatko lyhyet hiukset muotia tällä hetkellä? Otaksun, että housut ja hiukset eivät tee basistia vaan soittotaito. Tosin nahkahousut ovat jostakin syystä joidenkin basistien suosiossa (pseudotieteellinen mutu-havainto). Itse kuvasta. Kaveri tuli kylään ja altistin hänet salamavalon säteilylle ilman omantunnon tuskia. Käytin Ezyboxia ja valkokangasta valaisun apuna. Tausta oli yhdeltä valokuvaajalta saamaani mustaa samettia. Olen tähän kuvaan tyytyväisin koko sarjasta. Parantamisen varaa varmasti on huimasti. Kiitos vielä kommenteista vaikka ne eivät välttämättä avautuneet minulle.
Musta tuo asettelu on loistava, kun kerran noiden kitaratyyppisten soitinten väitetään olevan jotain fallos-juttuja.. :-D
Sori Mikael, olishan mun pitänyt perustella. Kai tässä paljastuu joku oma perversio, mutta en näemmä ole ainoa... eli heksa ja juice kertoivatkin jo, mikä minua huvitti. Ja tuo ilme on niin mainio kanssa. Mutta itse kuvauksesta teknisesti ei ole pahaa sanottavaa. Tai ehkä valkoinen paita on turhan "valkoinen" ja puhkipalamisen rajoilla, ja kitarabasson valaisu on pikkaisen yläpäävoittoinen.
Olisin kaivannut kuvaan valoa erottamaan tuolin taustasta. Nyt jää vähän auki missä se muusikon paras ystävä oikein istuu. Niin, nätti basso. Oletin näkeväni mitä siellä päässä lukee, mutta onko teksti ylivalottunut pois vai eikö siellä lue mitään? ps. Basistivitsit on vaan kateellisten panettelua.
Nyt avautuu. Hyvä niin. Nuo fallosjutut ovat tottakai esillä musiikissa, autoissa, kameroissa ja ties missä. Me miehet emme niitä pääse pakoon, joten niiden kanssa vain on elettävä ja muiden sopeuduttava. Basso on visakoivua ja kaula saarnea. Tietysti käsityötä ja alkuperäisenä mallina Fenderin Jazz-basso. Vuosilukua en muista. Tämä basso on kuitenkin uusi ilman mitään tekstejä. Tarkkailin valotusta tietokoneen digitaalisen värimittarin avulla (pitkähkö rento kuvaussessio, tyhjensin kortin välillä ja tein vertailuja). Yläpää on rajoilla, mutta ei puhki. Tumma tausta ja tuolin sulautuminen siihen ovat harkittuja juttuja. Vain pienet valon tuikahdukset sen reunoista kertovat missä istutaan. Sen pitäisi kertoa jotakin muusikoiden elämästä. Kiitos kaikille palautteesta. Niin, ja basisti on muusikon paras ystävä, vai koskiko se rumpalia...
Jooh, nyt kotona tuo kuva näyttää kertaluokkaa paremmalta kuin työmaalla. Siellä on kannettava ja siinä lisukkeena suttuinen kalamalja. Onhan tuossa Jazz Basson näköä kieltämättä. Nappulat sijoitettu vähän eri tavalla ja yksi kieli enemmän kuin tuossa mun bassossa. Se on tehty -82 sarjanumeron perusteella. Ei ainakaan sen jälkeen kun sen silloin ostin
Kukahan tuo "valokuvaaja" oikein mahtaa olla ;-) ? Vähän ovat pinkit kasvot ja valon jakautuminen on vähän epätasaista. Jos basson kulma olisi hiukan toisenlainen niin jormasymboliikka nousisi kunnon rockkliseen tavoin aika vahvaan rooliin.