Hyvin kiinnitetyn hopeakuvan (mustavalkovedoksen) metallinen hopeakaan ei liene täysinin vakaata, reagoi mm. happi, typen oksidit ym kaasujen kanssa ? Mikä on esim baryta paperille tehdylle vedokselle lopussa tehdyn suojaavan sävytyksen merkitys ? Tällä vedokseen oleellisesti säilyvyyttä ? Mitkä suojaava sävytteet baryta paperille muuttaisi mahdollismman vähän kuvasävyä ja olisi mahdollisimman myrkytön liuos ? Tuleeko vedostuksessa aina ennen sävytystä ottaa huomoiin että maksimi mustuma aina nousee..joten vähempi haetaan mustuutta kuvaan ennen sen sävytystä ?
Vs: Sävytyksen merkitys mustavalkovedoksen säilymiselle ? Vastaukset riippuu puhtaasti valitusta sävytteestä. Polysulfidisävyte ratkaissee sun tarpeen. Ollijiin opeista ei ainakaan haittaa olisi.. www.hopeavedos.fi/silverlock.html Haulla löytynee myös.
Vs: Sävytyksen merkitys mustavalkovedoksen säilymiselle ? Kiitos vastauksesta. Polysulfidisävyte on varmaankin sitten se mitä haen. Täytyy vielä hakea tietoa lisää Ollijiiltä sekä muualtakin.
Vs: Sävytyksen merkitys mustavalkovedoksen säilymiselle ? Juuri niin, pelkkä kuvahopea, vaikka onkin jalometalli, ei ole erityisen vakaata. Sitä uhkaavat sekä mahdollisesti prosessoinnissa kuvaan jääneet kemikaalit että ympäristöstä tulevat kemialliset tekijät. Siksi on kuvan säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää tehdä kuvan prosessointi (kiinnitys ja pesu) huolellisesti, mutta myös varautua "ulkoisiin uhkiin". Itse olen vakuuttunut, että kaikki vähänkin pysyviksi tarkoitetut vedokset kannattaa (pitää) sävyttää säilyvyyden parantamiseksi. Niin teen omille vedoksilleni ja neuvon muitakin tekemään samoin. Sävytys terminä viittaa siihen, että kuvan (väri)sävy muuttuu prosessissa. Näin ei kuitenkaan aina tarvitse olla. Sävytystä tehdään myös säilyvyyden parantamisksi ja/tai mustuman parantamiseksi. Kaikki sävytteet eivät paranna kuvan säilyvyyttä, osa saattaa jopa huonontaa sitä. Kuvahopean vakautta parantaviksi sävytteiksi katsotaan erilaiset sulfidisävytteet, seleenisävytteet sekä kultasävytteet. Edelleen näkee mainintoja, että vedostajat käyttävät "lyhyttä seleenisävytystä laimealla liuoksella" kuvan arkistokelpoisuuden parantamiseen. Seleenisävytteen soveltuvuus tähän tarkoitukseen perustuu kuitenkin tutkimuksen "väärinkäsitykseen", joka on sittemmin kumottu. Kodakin Rapid Selenium Toner ja muiden valmistajien vastaavat, värittömät seleenisävytteet parantavat kyllä kuvan tummien sävyjen säilyvyyttä (ja maksimimustumaa), mutta jättävät vaaleat sävyt vaille suojaa. Vasta huomattavasti voimakkaampi sävytys suojaa vaaleat sävyt, mutta johtaa samalla myös selkeään, seleenisävytteelle tyypilliseen värisävyn muutokseen violetinruskeaksi. Nykytutkimuksen mukaan sulfidisävytys on paras ja edullisin tapa suojata kuvahopea koko sävyalaltaan kemiallisilta muutoksilta.Tavalliset sulfidisävytteet (sepiasävytteet) ovat kaksivaiheisia: ensin kuvahopea valkaistaan valkaisuliuoksessa ja välipesun jälkeen "kehitetään" takaisin sävyteliuoksessa. Prosessi tuottaa erittäin hyvin säilyvän mutta myös sepian ruskeaksi sävyttyneen hopeasulfidikuvan. Silloin kun halutaan parantaa säilyvyyttä, mutta välttää kuvan värisävyn selkeää muutosta, on luultavasti paras vaihtoehto polysulfidisävyte. Myös polysulfidisävytyksessä muodostuu hopeasulfidikuva, mutta polysulfidi reagoi suoraaan ilman valkaisua ja kaikkien, sekä tummien että vaaleiden kuvasävyjen kanssa, toisin kuin seleenisävytteet. Jo osittainen kuvahopean muuttaminen hopeasulfidiksi riittää olennaisesti parantamaan kuvan säilyvyyttä ja tämä tapahtuu paljolti ilman kuvan värisävyn muutosta seepian suuntaan. Useimmilla papereilla kuvan sävy muuttuu ensin kylmemmän mustan suuntaan ja mustuma voimistuu hieman. Vasta pidempiaikainen tai vahvemmalla laimennoksella käsittely johtaa ensin lämpimään ja lopulta seepian sävyyn. Vaste sävytteeseen riippuu paljolti käytetystä paperista ja myös kehitteestä, joten käyttäjän pitää hakea itselleen sopiva prosessi. Näitä kuvahopean säilymiseen liittyviä asioita on tutkittu tieteelisesti paljonkin mm IPI:ssä (Image Permanence Institute). Sieltä on peräisin IPI Silver Lock, joka alunperin kehitettiin parantamaan mikrofilmien kuvahopean säilymistä ja on sittemmin osoitettu hyvin soveltuvaksi myös vedoksille. IPI Silver Lockin vaikutusta kuvahopean säilyvyyteen on tutkinut mm. István Kecskeméti opinnäytetyössän Göteborgin yliopistossa 1990-luvulla. IPI Silver Lockin käyttö vedosten sävytykseen on helppoa ja edullista, koska käyttöliuos on hyvin laimea. Sen haittapuolena on rikkivedyn haju. Siksi sävytykset on syytä tehdä hyvin tuuletetussa tilassa. On käytännöllistä kerätä vedoksia pidemmän ajan, vaikka muutaman viikon vedostuksista ja sävyttää sitten kerralla. Sävytys on parasta tehdä hyvässä valossa, näin kevään ja kesän tullessa vaikka ulkona niin hajukaan ei haittaa. Toinen käyttökelpoinen sävyte säilyvyyden parantamiseen ilman sävymuutosta on seleenisulfidisävyte. Se on, toisin kuin kirkkaat seleenisäytteet, väriltään tumman punaruskeata ja sisältää seleenin lisäksi sulfidia. Tämä toimii yhdistelmäsävytteenä, joten käsittelyssä kuvahopeasta muodostuu sekä hopeaselenidiä että hopeasulfidia, jotka molemmat ovat vakaita. Sulfidi auttaa siis myös vaaleiden kuvasävyjen suojaamisessa. Käytännön lopputulos riippuu tässäkin huomattavan paljon käytetyn paperin herkkyydestä sävytteelle, joten omat testit ovat paikallaan. IPI Silver Lock ja Selenolux sävytteitä on saatavissa Hopeavedokselta ja tarvittaessa neuvon myös käytössä. Olli
Vs: Sävytyksen merkitys mustavalkovedoksen säilymiselle ? Oliko seleenisulfidisävyteen prosessi yksi vai kaksivaiheinen?
Vs: Sävytyksen merkitys mustavalkovedoksen säilymiselle ? Joko tai ja sekä että! Selenosulfidilla sävytys voidaan tehdä osittaisen valkaisun jälkeen, jollon valkaistu kuvahopea sävyttyy sulfidilla sepian sävyiseksi ja valkaistumaton sävyttyy seleenillä. Tämä käsittely parantaa selvästi kuvan säilyvyyttä koko sävyalalla ja samalla myös muuttaa kuvan värisävyä. Suorassa sävytyksessä pääosassa on seleenin vaikutus etupäässä tummiin sävyihin, mutta liuoksen sulfidi suojaa ("sulfidoi") vaaleita sävyjä, vaikka (mono)sulfidisävyteei varsinaisesti sävytä valkaisematonta kuvahopeaa. Kuvan värisävyn muutos on tällön hitaampi tai riittävän lyhyellä käsittelyllä sitä ei ehdi tapahtua lainkaan. Sävyttyminen riippuu olennaisesti käytetystä paperista.