Eli kun oon tässä miettimässä tollasta salama settiä esim Godox SY8000-F studiosalamasetti - Digitarvike.fi niin mitä kannattaa huomioida ostossa ja tarviiko tohon mitään muuta. Tarkotus olis kuvata muotokuvia päivällä ulkona ja sitten muuta tällästä. Oisko apua?
Vs: Studiosetti Päivällä ulkona? Täsmennäpä hiukan, minkälaista kuvausjärjestelyä ajattelit. Noitten teho on aika pieni, ja verkkovirtaa tarvitaan.
Vs: Studiosetti Paljonpa selvensikin... Siis, onko auringonvalo mukana valaisussasi? Mitä teet sillä salamalla siellä ulkona? Taustaa, kohdetta päävalona, täytevalona vallitsevan lisäksi, koristeluvalona.... Vaikea sanoa soveltuuko laite tarkoittamaasi käyttöön, jos ei tiedetä miten aiot käyttää sitä. Sen voi sanoa ilman muuta, että jos aurinko on pelissä mukana, tarvitset *paljon* enemmän tehoa. Varjoisalla seinustalla sitten vallan hyvin nuokin mainutut riittävät, täytevalona myöskin.
Vs: Studiosetti Ton vekottimen tehot vastaavat suunnilleen kameraan kiinnitettävän salaman tehoa. Jälkimmäinen toimii pattereilla, jossa on puolensa: verkkovirrasta riippumattomuus vastaan paristojen/akkujen kapasiteetti. Toisaalta ne kameraan kiinnitettävät ovat *paljon* monipuolisempia käytöltään, ja vastaavia lisälaitteita niihinkin saa. Vaikkapa tuollainen satkun kiinalainen http://www.verkkokauppa.com/fi/product/ ... astaanotin"]http://www.verkkokauppa.com/fi/product/7439/dmnxm/YongNuo-YN-560-III-salama-jossa-RF-vastaanotin sisältää jo radiovastaanottimen, toiminee siis ulkovalaistuksessakin ilman kaapeleita.
Vs: Studiosetti Jaarittelen tähän samoja mitä muihinkin vastaaviin threadeihin: Ei kannata ostaa mitään kaikkein halvinta roskaa, itku siitä tulee lopuksi. Kannattaa ajatella salamoitakin "järjestelmänä", kannattaa ostaa semmoista merkkiä että saa myöhemminkin ostettua uusia salamoita, lisähärpäkkeitä ja varaosia. Jos budjetti on tiukka, voi aloittaa vaikka yhdellä salamalla ja/tai etsiä käytettyjä laatuvekottimia. Halvoissa salamoissa on monesti ominaisuudetkin aika onnettomia; hitaat varautumisajat, pienitehoiset ohjausvalot, huonot säädöt, ongelmia kuumenemisen yms., heikkolaatuiset lisävarusteet yms. Jos on tarkoitus kuvata auringossa, nuo ei riitä oikein mihinkään, nuo kun on vain 84 Ws, tosiaan kameroihin laitettavat pikkusalamat on suunnilleen tuon tehoisia. Auringossa voisi olla kiva esim. 10 kertaa tuo teho, ja siltikään ei olisi yhtään liikaa.
Vs: Studiosetti Ei mitenkään, paitsi että isompi on enemmän. GN riippuu heijastimesta, ISOsta jne. Pikkusalamat zoomailevat, joten GN muuttuu siinäkin.
Vs: Studiosetti Eikös nuo asiat ole kuitenkin aika samaan tähtääviä, eli kuinka paljon energiaa/valotehoa tarvitaan, jotta valo riittää?
Vs: Studiosetti Ws kertoo, miten paljon salama käyttää sähköenergiaa välähtäessään täydellä teholla. GN kertoo, miten paljon valoenergiaa tulee täydellä teholla tietyllä etäisyydellä olevaan kohteeseen ilman mitään valonmuokkaimia. GN muuttuu, jos salama osaa muuttaa valokiilan avaruuskulmaa (= zoomata) Ws on suhteessa siihen, miten paljon valoenergiaa lähtee salamasta, GN taas siihen miten paljon salama saa suunnattua valoa perille, jos kohde on keskellä sellaisenaan käytetyn salaman valokiilaa. Periaatteessa GN:ää voi käyttää oikean kameran aukon laskentaan, jos tiedetään etäisyys ja kameran käyttämä herkkyys ja käytetään suoraa salamaa. Kumpikaan ei oikeastaan kerro, mitä pitää laittaa kameraan aukoksi, jos salaman edessä on sateenvarjo tai mikä tahansa muu laajempi ohjain. Studiosalamalle voi mitata GN:n, jos sen valonmuokkain toimii suunnilleen neliöllisen valon vähenemisen mukaisesti etäisyyden suhteen, siis pistemäisenä valolähteenä ja kartiomaisella valokiilalla.
Vs: Studiosetti Jotkut studiosalamavalmistajat ilmoittaa kyllä ohjeluvunkin, silloin ilmoitetan myös minkälaisella heijastimella tulos on mitattu (heijastimen asteluku). Mutta tosiaan, tuo GN on ollut käytössä ennen kun ei ollut TTL-automatiikkaa ja salama/aukko piti säätää käsin. Tuon GN-luvun käytön soisi oikeastaan loppuvan, sillä ei ole hirveästi relevanssia nykyaikaisen valokuvaamisen kanssa... (Ennemmin vaikka wattisekunnit käyttöön pikkusalamoissakin)
Vs: Studiosetti En ole ihan varma pikkusalamoiden wattisekunneista, mutta sanoisin että normaaleilla isommanpuoleisilla pikkusalamoilla teho on vähän vajaasta sadasta wattisekunista noin sataan wattisekuntiin. Ihan pienimmät salamat on sitten asia erikseen. Pitää myös muistaa että jos haluaa vaikka ottaa kuvia kahden sekunnin välein, esim. 400 Ws studiosalamaa voi käyttää täydellä teholla, kun taas pikkusalama voi vaatia esim. 1/4 tehon ehtiäkseen latautua, jolloin tehoa on vain noin 25Ws. Eli kyllä noissa verkkovirtalaitteissa on selkeitä etuja (ja toki haittoja). Tuommoiset ekan postauksen rimpulat sisältää melkeinpä vain molempien huonot puolet.
Vs: Studiosetti Lisäksi on muistettava, että verkkovirtalaitteet on tarkoitettu sisälle ja kuiviin tiloihin. Ulkona kosteassa voi muitten hankaluuksen lisäksi riskinä olla hengenvaara.
Vs: Studiosetti Eli normaali erillisille salamoillekin voisi antaa Ws arvot vaikka niin, että mikä se Ws teho on jos GN arvo on kinokoon 35mm vastaavalla valaisukulmalla jotain esim. GN35 * XX=YWs vai onko aivan turha yrittääkään tuollaista? Lampuille annetaan Lumen arvoja ja jossain tapauksessa Lux arvoja jotka kertovat valon voimakkuuden määrätyllä etäisyydellä lampusta. Onko muuten Ws antotehon vai ottotehon arvo?
Vs: Studiosetti Noilla GN vain ei ole käyttöä muulloin kun silloin kun paljaalla salamalla läiskäisee suoraan päin. Heti jos laittaa sateenvarjoa tai ampuu vaikka seinän kautta niin menee matematiikat aivan sekaisin. Ws ilmaisisi salaman tehon, jokaisen oma asia kuinka kapealla keilalla ampuu, miltä etäisyydeltä ja millä valonmuokkaimilla. Sen olen huomannut että eri valmistajien Ws ei ole ihan sama juttu.
Vs: Studiosetti On melko turha laskea tuota suhdetta. Ws on energiaa, ei tehoa ja tässä tapauksessa vielä sitä "ottoenergiaa" eli sähkönkulutusta. Todellinen valomäärä vaihtelee. Samoin salamoille nuo Lumen ja Lux -arvot ovat hetkellisesti ihan mielettömiä, mutta eipä niitäkään voi oikein verrata, koska kysymys on valopulssista. Käytännössä studiosalamoissa voi verrata jossakin määrin noita Ws-määriä ja sitten muut ominaisuudet ovat huomattavan merkittäviä. Pikkusalamoissa taas Gn:ä verratessa pitää myös katsoa, että millä valokiilan koolla ne on ilmoitettu ja jälleen ne muutkin ominaisuudet ovat melkein tärkeämpiä. Sinänsä on hassua noissa alkuperäisen kysymyksen Godox:ssa, että ne ovat verkkovirrassa kiinni, mutta eivät tarjoa tuon enempää. Jäähdyttämisestä taitaisi tulla ongelma, jos noista saisi enemmän valoa ulos tai nopeampia varautumisaikoja. Sitä saa, mistä maksaa.
Vs: Studiosetti Ymmärrän tuon kaiken oikein hyvin (luulisin , tosin uusi asia oli tuo, että Ws arvot kertovat ottotehon, yleensähän nuo valon teho-/energia-arvot pyrkivät kertomaan sen mitä laitteesta irtoaa. Eikös studiosalamoissakin ole heijastimet, eli ihan vastaavasti kuin pikkusalamoissakin, oisko siis kuitenkin niin, että noita arvoja annetaan eri tavalla vain siksi, että studiossa on AINA pakko käyttää mittareita valo määrän mittaamiseen, kun se pikkusalamoissa on pyritty yksinkertaistamaan ja päädytty GN arvoihin, mutta periaatteessa niillekin voisi määritellä Ws arvot jos niin haluttaisiin - oletan.
Vs: Studiosetti WS (= Joule) on energian yksikkö, ei tehon. Salamalaitteissa se ei taida olla ihan "ottoenergiakaan", luulisin ilmoitettuna olevan kondensaattorien latausenergia, siis puolikas kapasitanssin ja jännitteen neliön tulosta. Siinä mielessä kaikkien valmistajien wattisekunnit ovat kaiketi samoja, mutta sitten ne laitteen kytkennät ja elektroniikka, jolla kondensaattorien varauksesta saadaan valoa, saattavat vaihdella paljonkin, ja päädytään siihen Perryn edellä toteamaan, että eri valmistajien (tai eri-ikäiset) laitteet antavat samoilla nimellisarvoilla hyvinkin erilaisia valomääriä. GN on sekin jossain mielessä energian yksikkö (ei ainakaan tehon...), siinähän valomäärä pinta-alayksikköä kohti on se varsinainen merkitsevä suure. Sen verran kaukana toisisitaan ja eri asioita nuo Ws ja GN kuitenkin ovat, että mitään suoraa yhteyttä niitten välille ei oikein löydy - muuten kuin vertaamalla kahta tiettyä laitetta tietyillä heijastimilla jne. Kondensaattori – Wikipedia
Vs: Studiosetti Wattisekunnin käyttö on varmaankin peruja siitä, kun ennen käytettiin studioissa erillisiä voimaosia ja niihin oli tietenkin mahdollisuus liittää erilaisia välähdyspäitä, joilla otettiin tietty määrä salamageneraattorin kapasiteetista käyttöön. Esimerkiksi 3 kJ:n geniksestä voi ottaa 3x1kJ salamapäillä tai 1x3kJ spotilla vastaavassa suhteessa voimaosan tuottaman välähdystehon käyttöön. Käytännössä kertonee siis enemmän jakosuhteista ja sarjakytkennöistä ym. kuin välähdystehoista. Guide Number olisi muuten ihan käypä tapa, mutta soveltuu tosiaankin vain kiinteillä heijastimilla varustettuihin ja heijastimen avautumiskulmat ym. pinnoitemateriaalit vaikuttavat lukemaan. Eipä taida olla yleispätevää tehon vertailutapaa eri salamatyyppien kesken.
Vs: Studiosetti Hyvänä esimerkkinä on ihan tavallinen hehkulamppu. Sen tehomäärä (nyt siis tehoa) kertoo sen kuluttaman tehon, ei ulostulevaa valotehoa. Entisen 60W lampun tilalla on nykyään 11W energiasäästölamppu ja valotehot vastaavat suunnilleen toisiaan. Lamppujen hyötysuhteet ovat erilaisia. Samoin myös salamoissa. Ja mielestäni useimmat sähkölaitteet pölynimureista alkaen kertovat kuluttamaansa tehoa. Tuo konkan energia on hyvä tarkennus Sakarilta. Sinänsä se strobo ja tyristorisysteemi, jolla välähdystä katkotaan, lienee aika samanlainen rakenteeltaan useimmissa studiosalamoissa. Mutta jo se, että miten se valo suunnataan siinä valopäässä, vaikuttaa kovasti kohteeseen tulevan valon jakaumaan. Eli eri laitteiden vertailu tarkasti ei ole helppoa.