Vs: Photoshop CC, jippii. Itse pyöräytän kaikki keikkakuvatkin Photarin kautta, oon tehnyt LR:lläkin, mutta en saanut mieleistäni jälkeä aikaan vaikka kuinka yritin. Mulla on paljon erimoisia makroja. F12 nappulasta aukee Shadows/Highlights makro, sillä yleensä tummennan vaaleeta päätä mutta perun sen ja sipaisen historiasiveltimellä juuri sieltä mistä haluan. On paljon helpompi ja nopeampi kuin tasojen ja maskien kanssa. Toinen tyyli vaalean pään hallintaan: -Ctrl pohjaan ja klikkaus RGB-värikavakuvakkeeseen -tulee valinta missä on kirkas pää valittu -klikkaa Curvers säätötaso ja taivuta käyrän vaaleaa päätä alaspäin, kuvan vaalea pää tummuu -historiasivellinmerkki tähän kohtaan historyikkunassa -Ctrl+M klikkauksella saat maskin Curversikkunan näkymään, vedä vaalean pään piste oikealta ylhäältä alas -maski menee mustaksi, säätötason vaikutus katoaa -nyt voit maalailla historiasiveltimellä maskia entiselleen, jolloin paikallinen kirkkaan pään säätö toimii hienosti -voit muutella tason käyrää jälkeenpäin, peittävyyttää ja kaikkea -tietysti siveltimen koko, pehmeys, peittävyys ym. vaikuttaa -JA SITTEN SE PIIRTOPÖYTÄ. se on hyvä.
Vs: Photoshop CC, jippii. Selitys työkalulle on historiallinen. Historia ja history brush tulivat mukaan versioon 5, vuonna 1998. Silloin ei vielä juuri layereita käytetty, koska ne olivat uusi keksintö (ja ihmisten tavat muuttuvat hitaasti) ja ne kuluttivat liikaa muistia pienille tietokoneille. Tarvittiin silti akuutisti näppärää tapaa säätää operaatioiden lopputulemaa. Ikivanhoja ohjelmien namiskoja suositellaan aina vielä 10 vuotta sen jälkeen, kun niille on löytynyt parempia vaihtoehtoja ja 3 vuotta sen jälkeen, kun on yleisesti ymmärretty ne paremmat vaihtoehdot paremmiksi... Ei ole kauhean montaa vuotta, kun tasomaskien sijaan lassoiltiin kuvista alueita tai käytettiin kontrastin säätämiseen kontrastisäädintä... Mutta asiat muuttuvat aina aikanaan.
Vs: Photoshop CC, jippii. Jos tän oikein ymmärrän, vedät maskin kokonaan mustaksi tuolla Curves-säädöllä. Miksei mustalla värillä (G ja hiiren klik)? Ja jos tuo History Brush menee nyt vahingossa väärään kohtaan, kai se pitää korjata välittömästi Undo/History kautta (CTRL+Z peräti). Mulla menis kyllä hermot jos tän nyt oikein tajusin. Lisäks kun ton siveltimen peittävyyttä yms. pitää jatkuvasti fiksata, niin toihan on oikeastaan kuvaan maalaamista, jota ei voi jälkikäteen kovinkaan helposti perua (paitsi aloittaa koko homma uudestaan, jollei välillä tallentele). Piirtopöytäähän toi metodi kyllä tarvii. Mvuori taitaa olla oikeilla jäljillä nyt...
Vs: Photoshop CC, jippii. Nuohan ovat tottumusjuttuja, fotarissa voi saman asian tehdä n+1 tavalla (ainakin neljällä, tavallisesti). Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta. Itse käytän historiasivellintä paljon - kuten RB sanoi, nopeuden ja keveyden takia. Esim blurraus kuvaan ja historiasiveltimestä halutut kohdat takaisin. Toki saman voi tehdä kopioimalla tason ja tasomaski siihen - ihan sama tulos. Miten nyt kukin tykkää. Jos ajattelee vielä huomenna korjaavansa kyseistä kohtaa, niin toki sitten tasomaski on parempi. Itse en ihan aina tee samaa kuvaa useampaa päivää.
Vs: Photoshop CC, jippii. Blurraamisessakin on joskus tarvetta 2-3 eri voimakkuudella blurratulle tasolle, että saadaan uskottavampi lopputulos. History Brushin kanssa tuo ei taida edes onnistua.
Vs: Photoshop CC, jippii. Photarilla on niin monta tapaa kuin on käyttäjääkin. Ainoaa oikeaa ei ole, ja itsekkin oppii aina uutta ja sen mukaan muuttaa omia tapojaan. Kun valitsee kirkkaan pään ja tekee senmukaisen maskin, niin historiasiveltimellä se tulee sen mukaisesti, pelkällä siveltimellä et pysty tekemään maskista helposti kirkkauden mukaista. Itsellä on piirtopöydän vieressä pieni näppis, josta painelemalla voin säädellä kynän kokoa, peittävyyttä ja muotoa lennosta. Ilman sitä homma olis mun mielestä paljon hankalampaa. Wacomin pikanappulat ovat hanurista. Ja kynähän on paineen ja kallistuksen tunnistava, pikku sipaisulla se tekee vain pikkusipaisun....toisinkuin hiiri.
Vs: Photoshop CC, jippii. Teet blurrauksen, Fade-komennolla (pikanäppäimillä tottakai) perut sitä halutun määrän, teet historiasiveltimellä halutulla peittävyydellä mistä tahdot sitä blurrausta takaisn....tai vaikka osasta poistat kokonaan. Siis onnistuu.
Vs: Photoshop CC, jippii. Tietysti onnistuu, mutta helpompihan monimutkaisempi juttu on tehdä tasoilla.
Vs: Photoshop CC, jippii. Fotarihan on tarkoitettu käytettääväksi toinen käsi näppiksellä. Pelkkä hiiri tai piirtopöytä on tolkuttoman kömpelö, pikanäppäimiähän tarvitaan koko ajan.
Vs: Photoshop CC, jippii. Joo. Ja kun vähän perehtyy, niin tuunaamalla näppikselle pikatoimintoja mielensä mukaan, niin hommaan saa lisää mielekkyyttä ja vauhtia. Varjopuolena on se, että toisten koneella hommasta ei sen jälkeen tahdo tulla yhtään mitään, ja ohjelmien päivitykset ja koneiden vaihto on tuskaa.
Vs: Photoshop CC, jippii. Monesti mulla mäcin ja pc:n käskyt menee sekasin (kumpikin löytyy), eikä ihme. Onneks nykyään saa taas zoomata hiiren keskinappulal, toiminto jota käytän jatkuvasti. Useimmat asiat voi tehdä fotarilla kuten haluaa, itse vaan olen huomannut että toinen tapa on monesti parempi. Lassotyökalua ei onneksi enää tarvii missään...
Vs: Photoshop CC, jippii. Minä käytän lassoa. Sekin on hyvä tarvitessa. Itse oon jonkinsortin vinjettifriikki.....studiomakron päätteksi (f4) kuvaan tulee valinta koko kuva-alalle, siihen pyöräytän miinuslassolla kuvaan sopivanmuotoisen reijän ja klikkaan Curvers-säätötason valinnalle, sillä säädän hieman tummennusta reunoille ja maskin pehmeyttä säätämällä teen vinjetoinnista sopivan pehmeän, yleensä 222 px.
Vs: Photoshop CC, jippii. Tämän jälkeen jokainen skanni-originaalien kanssa tekemisissä oleva rakastuu Photoshoppiin ja historybrushiin: <LIST type="decimal"] <LI> Tee kuvasta pölykarvojen ja muiden rantujen kannalta katsottuna siisti Noise -> Dust & Scratches-filtterillä siten, että ensin radius puhdistaa kuvan, sen jälkeen hae tresholdilla raja, jossa rae-tekstuuri alkaa tulla näkyviin</LI> <LI> ota snapshot</LI> <LI> palaa historiassa taakse tilaan ennen Dust & Scratches -filtteriä</LI> <LI> Klikkaa history brush aktiiviseksi tuolle snapshotille</LI> <LI> Jos on tarve siivota tummia jälkiä vaalealta (yleensä diassa on näitä), silloin history brushin blending modeksi darken only ja kääntäen jos roskat näkyvät vaaleina (kuten negassa), blending modeksi lighten</LI> <LI> ota sopivan iso sivellin ja sudi pitkin kuvaa!</LI> </LIST> Siinä pölykarvat puhdistettuna yhdessä hujauksessa. Joissain yksityiskohdissa ja/tai tarkkaa detaljia sisältävissä roskapaikoissa voi tulos olla parempi jos history brushin tilalla kokeilee healing brushia tai content aware spot healia. Tämän oppii nopeasti näkemään history brushilla sutiessa. Jos roska-alueelle tulee rumaa jälkeä sutaisun jälkeen, sivellintä pienemmäksi ja sutii siitä ne helpot osat ja sen 1-2 vaativampaa noilla muilla työkaluilla. Lähes yhtä kätevä kuin digital ICE, mutta ei ihan... En voisi kuitenkaan kuvitella töpöttäväni kaikkia pölyjä healing brushilla tai vastaavalla yksittäin ja hitaasti.
Vs: Photoshop CC, jippii. Adoben Creative Cloudin Photoshop CC on kyllä hyvä versio. Oletteko tutustuneet Photoshop CC:n viimeisimmän päivityksen mukautuvaan laajakulmaan ja tärinän vähennykseen? Molemmat uutuudet vaikuttavat toimivan mukavasti. Edellä oli puhetta historiasiveltimestä. Se on varmasti hyvä, mutta itse käytän tasoja koska niillä työskentely on selkeää ja myös turvallista. Tasoja voi lisätä ja poistaa ja ne voi tallentaa myös keskeneräisinä, ja jatkaa hommaa myöhemmin.