(kuva voisi ehkä olla hiukan pienempi että olisi helpompi katsoa) Kaikkien (naisten) kohtalo. Ikä tulee väistämättä eteen. Valaistus on suurimmalti osin ihan toimiva, muoto tulee esille ja ihon ikä myös. Mutta nuo kiillot eivät mairittele mallia yhtään.. Erioten nenän alla ja silmäkulmassa. Poseeraus on aika jäykkä eikä katse ole läpitunkeva vaan enemmänkin katsoo katselijasta hiukan ohitse. Kontrasti on toimiva ja kuva sommittelultaan on minusta mukava, tiukastirajattu, potretti. Vesku
Vesku, tuo on toiveajattelua - koskee se sama miehiäkin... ;D Eikös tossa valu kyynel nenänpieltä. En jotenkin ensikatselulla edes huomannut sitä. Rajaus on minusta liian ahdas. Tai ei ehkä niinkään vaan tää on yleensä vaan ahdistava kuva. Surullinen.
Juu niin koskee.. Mutta naiset tuntuvat noin yleistäen kantavan enemmän huolta ja painetta tuosta Kas, niinpä onkin. No sitten kritisoin kyyneleen näkymättömyydestä. Mulle tuli ei-niin-edustava-niiskutippa-nenästä mieleen kun ekan kerran kommentoin, mutta ajattelin vain marista kiilloista. Vesku
Kyynelhän se siinä. Ei valo napannut enimmäkseen varjoisilla osilla enempää huomiota valumisen jälkeen enkä käynyt jälkikäteen reittiä ja kyyneltä piirtämäänkään vaikka olisi voinut vähän ehostaa. Toisaalta en ole liiallisen osoittelevuuden fani. Tuntuu, että kuva onnistui jos siitä on tullut useampikin mielikuva, on tämä sen verran ambivalentti. Kiitokset.
Täytyy myöntää, että kuva synnyttää kysymyksen sen syistä, on vahva ja kiinnostava. Miksi kyynel, kuinka jne..
En tiedä saako tilanteen aidosta "making of" selostuksesta kivaa tarinaa, mutta kerronpa silti. Täti oli oikeasti aika nuori, hyvä ihoinen ja puuteroitukin. Otin kuvaa niin tiukkana ja topakkana kuin iloisena ja elävänä. Kävi kuitenkin niin, että jossain vaiheessa meikit alkoivat kutittaa silmää. Ärsytystä tuli sen verran, että lopulta kostuketta oli kyyneleeksi asti. Malli oli ihana, osasi varoittaa kuvaajaa, että kohta valuu. Jotenkin vaistomaisesti ymmärsin edetä liki ja odottaa muutaman sekunnin. Liekö luonnollista reagointia omiin kyyneliin, mutta tunnelma muuttui välittömästi kyyneleen edetessä. Toiseen tai kolmanteen kuvaan jäin vielä hetken vartomaan kunnes mallin maailma oli tuo päällimmäinen kuva. Tiesin mitä hakea ja yritimme kotvan lavastaa samaa, viedä hieman pidemmälle, mutta tunnelma oli jo ohi. Ensin hyppäsin kuvan yli, koin "rään valumisen" liiallisena. Mutta lopulta olin kuitenkin kuvaan tallentuneen epämääräisen, osittain ristiriitaisen fiiliksen takana. Malli ei ole nähnyt kuvia, joten en tiedä hänen kantaansa. Olen kuitenkin varma, ettei hän, tavallisena naisena, tule innostumaan kuvaan vahvasti liittyvästä ikäaspektista. Saa nähdä saanko litsaroidut punaisena helottavat korvat hänen ihon väkivaltaisesta vanhentamisesta vai tuleeko kehuja inhorealistisesta, mutta terveen rohkeasta otteesta. Ikävä tuottaa (mahdollinen) pettymys katsojille, mutta kuvan nainen ei siis ole aidosti, sekunteja pidempään surkeana, vaikka näyttääkin kovasti siltä. Ja kuvan nimi viittaa enemmän kuvaajan kokemukseen. Säätöä, näppäilyjä, viritelmiä, yrittelyä ja otoksia...silti sen varsinaisen kuvan edestään löytää.