Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Filmien herkkyyden kasvusta kylmässä liikkui paljon juttuja 80-luvulla tähtitiedelehdissä ja kirjoissa. Muistaisin että ihan selviä verrokkikuvia oli kuinka paljon vaikutusta jo esim. 15 asteen pakkasella oli joihinkin filmeihin. Erikseen käytettiin vielä kylmäkameroita joissa filmi jäähdytettiin hiilihappojäällä jonnekin -80 asteeseen tai kylmemmäksikin? ps. löyisin googlella jonkun mallin: http://www.astrofoto.ca/john/coldcam.htm
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Tässä aihetta sivuten olisi pikainen kysymys: Valotettelin juuri pitkillä ajoilla Fomapania ja J. Vuokko tuossa taisi mainita että pitkästä valotuksesta aiheutunutta jyrkentymistä pitää/voidaan kompensoida kehityksessä. Minkäslainen tämä kompensointi siis käytännössä olisi? Fomapan 400 ja kehitteenä rodinaali. Devchart antaa ajaksi 1+50 11min, olisiko siis esim. -10% ok, eli 9min 50sek? Vai kävisikö kenties stondis paremmin?
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Nämä on asiota, jotka oikeastaan pitäisi testata, yleiset ohjeet ovat vain suuntaa-antavia. Kehitysajan lyhennys riippuu siitä, kuinka suuri valotuksen resiprookkikorjaus oli. Jos mittasit valotusajaksi esim. 4 sekuntia ja korjattuna valotit 8 s, mikä on aika normaali korjaus perinteisille filmeille, niin kehityksen pitäisi silloin olla suunnilleen N-1, eli ajasta pois n. 20-25%. Jos taas mitattu valotusaika oli 30 sekuntin luokkaa ja korjauksen jälkeen valotusaika siinä pari minuuttia, niin filmi vaatii N-2 kehityksen, kehitysaikaa pitää lyhentää n. 30-40%.
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Noniin, kehitin filmiä sitten 8min (siitä -30 ja -25% välistä) ja tulokseen olen todella todella tyytyväinen - ainoastaan yksi ruutu epäonnistui totaalisesti (vain pari todella kirkasta yksityiskohtaa näkyi, mutta sekin johtuukin väärästä vain valotuksesta) muuten filmille tallentui todella hyvin varjosävyjä. Luulen kylläkin että meni jopa pikkuisen liian loivaksi, mutta ymmärtääkseni parempi se kuin että hirveästi menettää sävyjä liian jyrkässä kehityksessä (?) Ehkä kuitenkin koitan vielä ensikerralla 9min ja säädän vähän resiprookkikorjausta mieleisemmäksi..
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Huonontaako pitkä valotusaika kuvan laatua? Otetaan taas esimerkit A ja B. A: Aukolla f2,8 valotusaika on 1/15sek -> otetaan kuva B: Sama kuin yllä, mutta himmennetään aukolle f22, eli kuusi pykälää. "Lineaarisesti" laskettuna valotusaika on 4sek. Tuota sitten korjataan resiprookin takia esim. 8 sekuntiin. Onko B-kuva huonompi kuin A-kuva? Nyt ajatellaan pelkästään filmin kannalta ja unohdetaan erilaiset syväterävyydet ja aukon koon vaikutukset piirtoon.
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Keinovalovärifilmit tarkoitettiin studiokäyttöön, missä usein pitkät valotusajat olivat tarpeen. Nämä eivät - muistaakseni - johonkin kymmeneen sekuntiin saakka vaatineet resiprookkikorjausta. Vastaavasti taisi resiprookkivirhettä esiintyä hyvin lyhyiden valotusaikojen kohdalla. Miten tämä valmistusteknisesti toteutettiin?
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Kyllä tunnin valotus menee esim. Tri-Xllä oikein hyvin. Värinegat ja diat ovat tietenkin ongelmallisempia, sillä pitkät ajat vaativat valotusajan pidentämisen lisäksi korjailusuotimia.
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Tämä oli oikein hyvä ja opettavainen topicki taas kerran yhdelle filmijäärälle
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Mielenkiintoinen aihe. Tulee varmasti luettua tämä asia täältä useampaankin kertaan
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Diaahan eivät filmijäärät taida enää kuvata joitakin poikkeusyksilöitä huomioimatta. Resiprookin lisäksi pitkät valotusajat tarvitsevat myös värikorjausta, joten on syytä kaivaa Wrattenit laatikon pohjalta. Hifijäärät ottakoot ne myös negafilmiensä kanssa käyttöön. Kapa
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Pitääkö tuota kehitystä todella lyhentää noin paljon usean minuutin valotusajoilla, 30-40%? T Jukka
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Ei pidä. Valotusaikaa lisätään herkkyyden laskiessa pitkillä valotusajoilla. Yksi tekijä pitää vakioida voidakseen arvioida pidennyksen riittävyyttä.
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Tosissaan olevilta filminherkistäjiltä löytyy resiprookki-taulukot filmien herkkyyden muutoksia kuvaamaan.
Vs: Pitkien valotusaikojen käyttö filmillä Varmasti, mutta niillä ei taas kuluttajan kannalta ole samanlaista merkitystä kuin valotuksen muutoksiin vaikuttavilla valotusajoilla eli julkaisukynnys lienee korkeampi =)