Vs: Sony A7/A7r Näin maalaisjärjellä ajatellen pienihalkaisijainen mountti on ongelma jos valon pitää tulla mahdollisimman kohtisuoraan myös nurkkakennoille, mutta kai nuo nykyajan linssilliset kennot jo hallitsee vinostikin tulevat valonsäteet ilman suurempia vinjetointeja, eli valovoimaiset laajikset ja lyhyet teleet on ok, pitkät putket valovoimaisina onkin sitten vaikeampi asia, mutta ei kai näitä seiskoja ole tarkoitettukaan lintukuvauksiin?
Vs: Sony A7/A7r Tämäpä se nähdään vasta tosiaan käytännössä ja jokaisella sen nurkkapiirron / värivääristymien kanssa on vielä omat toleranssinsa. Ja mitä tulee siihen että mihin A7 tai koko Sonyn peilitön on suunniteltu niin... Noh, nyt nähdyn perusteella koko E-mounttia ei suunniteltu kinokoon kennolle (koska muutoin osassa objektiivejä olisi alettu varautua siihen suuremmalla piirtoympyrällä jo etukäteen.) mutta koska joku markkinointitutkimusosastolla oli lueskellut foorumeita, oli siihen nyt vain pakko semmoinen saada. Toteutus oli sitten taas paljon haukuttujen insinöörien ongelma eikä sen markkinointihemmon. Aika näyttää saako markkinointihemmo kiitosta vai insinöörit likasangon niskaansa. EDIT: kävinpä toisaalla vilkaisemassa keskustelua... Siellä sitä ihmetellään pehmeitä reunoja kun onhan D800:Ssakin pikseleitä että tämähän on ihan sama asia. jep jep. Joskus aikanaan tuntui että laitteilla halutaan siellä kyllä paukutella henkseleitä, mutta hyvin harva oli oikeasti miettinyt miten se koko kamerakoje oikeasti toimii ja mitä haasteita missäkin kuvan ottamisen teknisessä vaiheessa on. Eipä näytä mikään muuttuneen. Mirrored: Kyllä, objektiivin takalinssin voi viedä mountin sisään, mutta sen sisähalkaisija ei voi olla mounttia suurempi, koska muutenhan et saa sitä objektiiviä kiinnitettyä koska takalinssi ottaa mounttiin kiinni kiinnitettäessä. Toinen seikka on se että E-mountissa matkaa kiinnityksestä piirtotasolle on 18mm, josta osansa vie suljin, joten kamalan montaa kennolle tasaisesti taittavaa elementtiä sinne ei saa, etenkin kun kinokoon kenno mahtuu juuri ja juuri kokonaan näkyviin mountin lävitse.
Vs: Sony A7/A7r Tarkoitin ihan toisin päin että retrofokus tyyppisesti viedään objektiivia ulospäin. Ongelmaksihan uumoiltiin myös valon tulokulmaa kennon reunoille, mikä tällä korjaantuu. edit. Mihin vertaatte kun ahtaaksi E-mounttia sanotte?
Vs: Sony A7/A7r Esim. Canon EOS throat or thread diameter Canon EOS 54 mm Sony Alpha NEX 46.1 mm Lens mount - Wikipedia tästä kuvasta <IMG src="http://www.sony.net/Products/di/en-...z/lenses_detail_img_2_modal.jpg?1382344923986"]</IMG> http://www.sony.net/Products/di/en-us/products/lenses/lineup/detail/sel55f18z.html näkyy hyvin, ettei tuonne yksinkertaisesti mahdu halkaisijaltaan suurempaa takalinssiä - FE 55mm F1.4 olisi mahdoton?
Vs: Sony A7/A7r Canonin tiesinkin suureksi. Katselin vain omia Nikoneita ja Leicoja tuossa kuinka pieniä ovat ja ihan hyviä valovoimia niihinkin on tehty. Nikon F 44mm. Jotta nyt en ihan ole vakuuttunut objektiivisuunnittelijan kyvyistänne täällä laukussa.
Vs: Sony A7/A7r Canonilla oli kuitenkin aikoinaan pienempään reikään (M39) onnistuneesti sovitettu 50 mm f/0,95 objektiivi.
Vs: Sony A7/A7r Nikoniin vertaus toimii suoraan, mutta Leicaan verratessa täytyy muistaa, ettei siellä bajonetin sisällä ole sähköliittimiä automaattitarkennukselle ja himmentimelle. No täytyy vielä opiskella
Vs: Sony A7/A7r Sekä Nikon F:ssä että Leica M:ssä tilaa vie omat juttunsa. Nikonissa himmenninvipu ja Leicassa tarkennuksen kytkentä. edit. Kuva. Summicron-M 50mm muistaakseni vuodelta 1979. Tuosta tarkennuksen kytkevästä sisimmän renkaan sisäpinnasta mitattuna halkaisija 32,5mm.
Vs: Sony A7/A7r Optiikan valovoiman ratkaisee (pääasiassa) etulinssin halkaisija, eli se paljonko valoa pystytään keräämään. Pieni kiinnitysaukko asettaa optiselle suunnittelulle enemmän haasteita kuin isompi, samaten kennolle tuleva valo tulee pienemmästä aukosta (mahdollisesti) vinommasta kuin isosta. Mitään teoreettista rajaa ei valovoimille sinällään ole, käytännön raja tietenkin. Nuo muut bajonetissa olevat liitynnät vähentävät kiinnitysaukon "hyötyalaa" ja hankaloittavat rakenteen suunnittelua. --
Vs: Sony A7/A7r Kun sovitetaan Leica M E-mounttiin, tulee objektiivi kiinni noin 10mm kauemmas E-bajonetista. Jos silloin reunatoisto jää huonoksi, voisiko olla kyse siitä että kennon mikrolinssit ovatkin optimoitu Emountin vain 18mm etäisyyteen eli reunoilta ennennäkemättömän vinoon ja M-objektiivista tulokulma reunoille onkin jo liian suora? (Varmaan nyt monet näkevät etten ole edellä olevia linkkejä tutkinut että mitä itse asiassa on jo julkistettu ja mitä ehditty kokeilemaan. Jotain heikkoa jollain yhdistelmällä taidettiin edellä vaan mainita. (Ja sanomattakin selvää ettei minussa ole häivääkään objektiivisuunnittelijan vikaa.)
Vs: Sony A7/A7r Kuvia keksinnöstä A7r http://detail.zol.com.cn/picture_index_1219/index12186141_22_p236823.shtml#/&pn=78 Ilmeisesti Vario-Tessar FE 4/24-70 ZA OSS tuossa kohtaa galleriaa.
Vs: Sony A7/A7r pelottavan lähelle mounttia menee kennon kulmat kyllä: http://detail.zol.com.cn/picture_index_1219/index12186141_22_p236823.shtml#/&pn=104 ...todennäköisesti aktiivinen alue ei onneksi yllä tuonne mountin alle, vaikka kenno näyttääkin menevän yläkulmistaan vähän jopa mountin alle.
Vs: Sony A7/A7r Nikonissa tällä tavalla, mutta onkohan yhtä kaukaa kuvattu. Arviolta 80 cm etäisyyttä. (Jaa niin mutta eroa tuo myös etäisyys bajolta kennolle.)
Vs: Sony A7/A7r Ehkä ovat piirtäneet kennon isoksi. Nääs iso myy! Miten heijastumakin oikein on siinä pöydällä?
Vs: Sony A7/A7r Eihän ne valonsäteet kai ihan kohtisuoraan kennolle tule nurkissa? Sitäpaitsi, lähellä ei lasketa
Vs: Sony A7/A7r jep. Etäisyyseroa on reipas tuuma. (28,5 mm). Nikonin F-kiinnitys on 2,5 kertaa niin kaukana kuin Sonyn E. (F: 46,5mm, E: 18mm.) Trigonometriaa paremmin osaavat voivat näppärästi laskea, kuinka paljon jyrkemmin valon pitää taipua että se tavoittaa kennon reunan.
Vs: Sony A7/A7r microssa, vaikka perinteisestä 4/3:n 38,67mm etäisyydestä onkin raapaistu pois noin puolet (19,42mm), näyttää tilanne tältä: <IMG src="http://www.gadgetreview.com/wp-cont...-4-3-Digital-Camera-EP2-14-42mm-Zoom-Lens.jpg"]</IMG> ...Ja kennohan on neliönmuotoisessa syvässä kuopassa, joten kovin paljon ei nurkkiin tuleva valo voi taipua ennen varjoja. Tuosta voitte päätellä miksi normi-4/3:n kulmapiirto oli/on pro sarjan laseilla niin hyvää. mountti oli/on kennon kokoon nähden todella kaukana ja halkaisijaltaan samankokoinen kun Nikonin F:ssä. (44mm, microssa se on 38mm)
Vs: Sony A7/A7r (Sulkuihin laittamassani lisäyksessä hoksasin vaan tuon kuvani mahdollisen epäsuhdan koska vertailukuvat pitäisi oikeasti kuvata todella kaukaa että bajonetti ja kenno toistuisivat keskenään todellisessa suhteessa. Toiseksi mainoskuvasta emme ihan tarkkaan tiedä.)
Vs: Sony A7/A7r Nikonin piirustuksesta katsottuna vastaava mitta on 2x17,5mm = 35mm. (Vertasin sitä objektiiviin ja kello yhdeksässä oleva 9,76mm pitkä lovi on himmenninvivun aukko.) Kuitenkin tuo Leica sitten rungon puolelta tarkasteltuna onkin pienempi, sillä tarkennuskytkennän rulla siellä puolella ulottuu pari millimetriä yli Summicronista. Leican 'hyötyhalkaisija' onkin siis noin 28,5mm. Leican runkopaksuus on 27,8mm. Sonyssa 18mm. Leicaan ilmeisesti pääpiirteittäin onnistuivat tekemään toimivan kennon. (Jotkut M-objektiivit eivät kuulemma toimi tyydyttävästi.) Kuten sanoin, en murehtisi sitä etteikö hyvin toimivia objektiiveja voisi suunnitella uuteen Sonyyn varsinkin kun mikään ei määrää takalinssin paikkaa bajon tasolle, mutta ihan mielenkiintoista on nähdä kuinka erilaiset toisten järjestelmien objektiivit siinä toimivat. edit. Unohtunut linkki lisätty
Vs: Sony A7/A7r Puhut nyt siis yksittäisestä kennosta, siinähän kai uudemmat teknologiat on juuri parantaneet tilannetta, eli kennon päällä on linssi joka taittaa valon paremmin kennoon kohdistuvaksi, silti, varsinkin erityisen laajakulmaisilla objektiiveilla, on kai ikuinen ongelma jonkun näköinen vinjetointi nurkissa ja jopa reunoilla näiden lyhyiden rekisterietäisyyksien runkojen yhteydessä.