Tiukan valon ja kontrastin ansiosta ovat verisuonet ja muhkurat rujon kauniisti esillä. Rajaus nyrkkien kohdalla ahdas mun makuun, mutta se taitaa olla kuvaajan tyyli. Eka kuva pehmeys ei oikein sovi kohteen luonteeseen. Tokan kuvan lehtipino taustana on ok, mutta olisi saanut jatkua vasemmalla loppuun asti.
taitaa olla noita "kipparikallen voimanlähteitä" noi taustalla olevat, ei lehtiä. rajaukset ei ihan mun makuun, mutta muuten priimakamaa
HEH! sitä kun on pari kuukautta nostellut punttia ja vetänyt proteiini/hiilari/kreatiini-jauhetta, niin katoaa kritiikin kyky.
Hieman kritiikkiä: Ylempi kuva kolisee paremmin, tiukempi rajaus tekee "rajumman" näköisen lopputuloksen, alempi jotenkin vaisu. Ehkä jos alempi kuva olisi esillä yksistään niin tilanne olisi toinen, nyt tulee väkisin verrattua kuvia keskenään... Itseäni nuo hiilari ym lisäravinteet tuolla takana hieman häiritsevät, eivät mielestäni jotenkin istu mv-kuvaan. Värillisenä saattaisi toimia mainoskuvana pirun hyvin, luoden mielikuvaa lihasten taustalla olevasta ylivertaisesta tuotesarjasta. Yllä mainituista kommenteista huolimatta nämä ovat mielestäni laadukkaita bodarikuvia, juuri sitä mitä Mikeltä olen tottunut näkemään täällä.
Ensimmäinen ei oikein istu. Somittelu ja rajaus hakee. Ei vaan näytä oikealta. Toinen on todella hyvä. balanssissa ja on aihetta mutta myös valokuvaa. Mustavalkoisuus sopii ja kuvissa tuttu Mike "tunnelma".
Ihan mielenkiinnosta kysyn. Onko mun kuvat jotekin samalla tyylillä tehtyjä tai jotenkin mun näköisiä? Kun itse katson omaa galleriaa, niin aika sillisalaatti se on, en sitten mitenkään löydä sieltä mitenkään yhdistävää tuttua "tunnelmaa". Hyvähän se toki olisi jos olisi kehittynyt joku tyyli kuville, vai tarkoitetaanko tässä nyt pelkästään näitä bodykuvia? Niissä voikin olla joku yhdistävä tekijä.
mike pistelee vaan rumia kuvia, ei sille voi mitään. ja ruma tässä tapauksessa ei tarkoita rumaa vaan rumaa.
Pitäiskös ekan syvyysterävyys riittää toisellekin olkapäälle, siellä kun on nuo huippuvalotkin. Hieman meinaa suonet viedä voiton huomioarvosta, jää lihakset kakkoseksi. Kakkosessa toimii yllättävän hyvin noinkin sekava tausta. En tiedä onko paljonkin sommiteltu taustan mukaan, mut ihan jees aseteltu valot ja varjot.
No näissä ei paljoa aseteltu, valot vain sivulle ja menoksi. Vituttaa kun Komilta tilattu Manfroton keikkataustasetti ei ole vielä tullut(loppu saksasta). Sitten kun sen saa, niin kuvataan vähän paneutuen. Vaikka ei saisi laittaa roiskasuja tänne, niin laitoin nyt kuitenkin.
Nimenomaan. Bodykuvissa on sama persoonallinen tyyli (nallekuvat ja muut on erikseen). Ihan hieno et toisen harrasteen ja kavereiden kautta on suhteita tollaseen maailmaan ja sitä sitten kuvaa. Näihin sopii iso rosoisuus hyvin tyylillisesti, kun eivät oo mitään softeja lälläreitä ihmisinäkään.
Mietin näihin kuviin omaa kommenttiani vain todetakseni että asenila sen jo sanoi. Ehkä se on tuo editointi joka tekee näistä kuvista jäljittelemättömän Mikemäisen. Taustasta sen verran että punttisali peileineen sopii tähän lajikuvaukseen paremmin kuin hyllyllinen tuotteita. Tai sitten jotain hyvin neutraalia taustalle että kuvan kohde pääsee esille tarkoitetulla tavalla.
saniainen musiikki akaatti (Akaatti eli agaatti on mm. korukivenä käytettävää kvartsia.) Teksti luokin mielenkiintoisen ristiriidan rosoiseen kuvaan.