Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Mikään noista skannereista ei todellisuudessa pysty lähimainkaan siihen, mikä on se askelmoottorin antama luku. Eikä tietenkään ole niin päin järkevääkään, että siirtomoottori rajoittaisi tarkkuutta, kannattaahan se ottaa optiikasta kaikki irti. Tosin, useimpiin tarkoituksiin vähempikin riittää. Aikoinaan oli tasoskannereita (Agfa, Microtek tms.), joissa oli negoja varten hyllymäinen pidin skannauspään alapuolella. Niissä ei skannattu lasin läpi, ja tulokset olivat kohtuuhyviä, tosin sen ajan resot olivat 1200 luokkaa. Ajatus reiällisestä pitimestä kuulostaa aika hyvältä idealta, kukahan kokeilee ekana....
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Mulla on kokoajan käytössä moinen kummajainen cazanne ft-s5000
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Kyllä noista Laten flickrin skanneista (taisi joskus olla) osasuurennus, niin aika laadukas vehje on kyseessä. T Jukka
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Mä en usko että epsoni paranee poistamalla lasia erityisesti, jos ajattelee mitä se lasi varsinaisesti tekee optisella polulla.. oikeastaan ei mitään. Se aiheuttaa pientä kontrastin laskua, joka on juuri se mitä märkäskannauksella yritetään välttää. Käytännössä sama asia mitä optiikoissa itsessään tehdään, jos vertaa ilmavälisiä elementtejä ja yhteen liimattuja elementtejä. Se millä epsoneita vois parantaa, ois asentamalla niihin laadukkaaman optiikan... koska se on epsonin ongelma. Jos kattoo esim. parhaita tasoskannereita kuten EverSmartteja, niiden laatu on vastaavaa rumpuskannereiden kanssa. Joten tasoskannerin rakenteessa ei ole mitään estettä laadulle, vaan siinä että käytetään halpoja komponentteja. Digikameralla reproomisessa taas on aina se ongelma, että skannerien tekniikka on paremmin soveltuvaa skannaukseen. Koska saat aitoa RGB informaatiota sen bayer matrsiisi arpapelin sijaan. Samoin kennojen edessä on AN filtteri pehmentämässä kuvaa, joka meinaa että terävää raetta ei saa mitenkään. Jos oikeen haluais hifistellä, niin kannattaa kärkkyä joku vanha 4x5 skanneriperä ja sellasen kanssa skannata negansa, sillon se tekniikka on suunnilleen sama kuin flextightissä, sillä edulla että voit vaihtaa optiikoita ja hyödyntää maximi resoluution riippumatta filmikoosta. Riippuu paljon käyttötarkoituksesta, printtiä varten mun mielestä mikään DPI määrä ei ole riittävä. Ja esim. Flexillä skannailin aina negat osissa pienemmän formaatin pitimillä että sain tarpeellisen tarkkuuden. Mun käsitys on, että ei filkan skannaamisessa ei tavallaan ole kyse siitä, että saatko kaikki detailit mitä kuvassa on.. vaan rakeen mahdollisimman tarkasta mallintamisesta.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Parempi vertaus ois vissiin esim. uv filtteri linssin nokalla? Tai lasiset pitimet suurennoskoneessa... Koska skannereissa ei ole ikkunalasia (itseasiassa, skannerilasit on pinnoitettuja) eikä kyse varmaan ole heijastuksista tai liasta mikä on ikkunan läpi kuvaamisen suurin ongelma. Microtekillähän on skannereita, jossa filkan skannaus tapahtuu lasin alapuolella, ArtixScan sarjassa ainakin. http://www.shutterbug.com/content/new-microtek-artixscan-m1-pro-all-format-glassless-film-scanning-and-flat-bed-print-scanning Niillä on/oli myös uudelleenbrändättynä Polaroid Sprintscan 120, Microtek ArtixScan 120tf nimellä... jotka on molemmat aika vähän huomioituja 4000dpi keskariskannereita. Hintaa joku 300-600$.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Juu kyllä laatu on riittävä ! Paino jonka roskalavalta skannerin hain sai vihiä että kone on toiminnassa ja laatu hyvää on kyseinen firma ulkoistanut kaikki skannaukset, enimmäkseen luontokuvaajien dioja ja muita kuvia oon digitoinut kirjaprojekteihin.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Mä puhuin kuvan skannaamisesta, en rakeiden. (Olen kyllä onnistunut oikein hyvin rakeidenkin skannaamisessa sekä keskihintaluokan Epsonilla että Imagonilla.) Mutta eihän se ole mikään skannauksen mittapuu. Ei dpi-arvon nostaminen ole itseisarvo - ei edes terävyyden. 3200 ppi vastaa 63 lp/mm kehitetyssä filmissä. Mikä keski- tai ison koon negoille on jo hyvin. Enkä nyt tarkoita mitään MTF 10% lukemia. Jos skannaat 6x6 ruudun ja saat siitä 150 Mbit tiedoston tai skannaat 1 Gbit tiedoston, kuinka paljon tuossa erossa on lisäarvoa? 8000 ppi vastaa 157 lp/mm kehitetyssä filmissä. RGB-tiedosto 8 bittisenä > 1 Gbit Näkisinpä vaan tuollaisia lukuja oikeasta, kuvatusta filmistä, eikä vaan syövytetystä lasista pinnakkaisena. tallennettuna ortholle.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Toi rakeen skannaus on lähinnä sellanen ideaali, se on mistä se kuva koostuu.. joten se on se mitä sitä skannataan, ja mitä paremmin sen tallentaa sitä paremmin sulla on se kuva tallennettuna. Ja suuria printtejä tehdessä, on aina parempi skannata suuri tiedosto kuin alkaa sitä photarissa suurentamaan. Vaikka kaikki kuvan sisältämä informaatio oiskin tallennettu, on se skanni missä on sitä "turhaa" rae informaatiota parempi. Esim. Flexillä max kokonen keskari 6x6 skanni tuottaa printin kooltaan 0.5m x 0.5m @ 360dpi. Se siis skannataan @ 3200dpi, se ei vielä ole kovin paljoa. Sitten jos haluaa 1m x 1m kokoisen printin, on se fiksumpi kumminkin tehdä skannausvaiheessa kuin se että sen tekee photarissa laskennallisesti. Siis jos haluaa pitää printin tason korkeana. Henk koht, jos esim. haluisin erittäin suuren suurennoksen kinarista. Suurentaisin sen eka 4x5" ortho filmille ja sen jälkeen skannaisin sen flexillä osissa keskari tai jopa kinaripitimillä. Tällöin se kuvan rakenne, eli se rae pysyy mukana terävänä.. verrattuna siihen että sitä lähdetään photarissa laskennallisesti suurentamaan. Eli mun mielestä sillä ei ole mitään väliä, kunka paljon informaatiota kuvassa on.. vaan sillä rakeella. Voithan esim. kuvata pehmeäpiirtolinssillä kuvan, tai kuvan joka on jo muutenkin täysin blurri.. pitkällä valotusajalla. Siinä kuvassa ei ole juuri mitään informaatiota, mutta skannata se pitäisi silti hyvin jos siitä haluaa näyttävän vedoksen. Ja sillon skannataan nimenomaan niitä rakeita.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Noniin. Nyt on RB67 sitten kätösessä. On kyllä aikamoinen järkäle Ei muuta kun tutkimaan ja kuvaamaan!
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Hieno hankinta kaikkiaan. Onnittelut siitä! Mitä kaikkea hommasit rungon lisäksi? jk
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Onneksi olkoon, se on hieno peli. Manuaali kannatta hakea netistä http://www.butkus.org/chinon/mamiya/mamiya_rb67_pro-s/mamiya_rb67_pro_s.htm ja kunnollinen hihna (itsellä OpTech). Kuusviitonen tuohon tosiaan olisi varmaan järkevä seuraava lasi. Ja jos et ole vielä ensimmäistä filmiä laittanut perään, niin se filmin "musta puoli" tulee kameraan päin... kuulemma joku on joskus tuossa mokannut Kerrohan sitten miten on lähtenyt yhteiselo sujumaan.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Ja jotta filmi ei olisi loputtoman pitkä, kannattaa opetella filmin siirto tehtävksi heti kuvan oton jälkeen. Tuossahan sulkimen viritys ei siirrä filmiä...
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Pro-S-mallissahan suljin ei laukea ellei filmiä ole siirretty; tahattomia kaksoisvalotuksia ei voi tulla. Jos välttämättä haluaa niin niitä toki voi tehdä, mutta perussäädöillä niitä ei tule. Muutenkin varmistukset ovat hyvät.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Pro-S konetta edeltävässä RB mallissa ei ole kaksoisvalotuksen estoa. VilleK viestistä selviää vain että kone on RB. Ja tuohon Pro-S malliin sopii vanhempi perän kääntöadapteri, jolloin suojaukset puuttuvat.
Vs: Ensimmäinen keskikoon filmikamera harkinnassa. Joo ei ole vielä mennyt filmi sisään, mutta kerron miten homma etenee. Kyseessä on Pro S -malli. Tilanne on nyt se, että omassa jalustassa on vain 1/4 ruuvi ja tuon rungon pohjassa on 3/8 reikä. Pitää järkätä jostain joku adapteri tai jotain.