Ehkä tyhmin valotus-kysymys koskaan... Oletetaan, että käytössä on käytännössä häviötön optiikka tai muu menetelmä kuvan muodostukseen. Mitenkäs silloin mitataan valotus? Oletetaan, että valotusmittari sanoo EV 10, siis f/2 ja 1/250. Se vastaa yhdistelmää f/1 ja 1/1000s. Entä olemassa olevat tosi valovoimaiset, vaikka f/0.95 - mikä silloin on valotus. Ja jos valovoima vain paranee, läheystyen arvoa f/0 joka kaiketi on sama kuin valohäviötön järjestelmä? Googeloinnilla löytyy kyllä kaava, jolla aukko+aika muutetaan EV-arvoksi. Mutta päteekö tämä lähestyttäessä häviötöntä järjestelmää? Kaava oli EV = log[sub]2[/sub] N[sup]2[/sup]/t jossa N on f-luku ja t valotusaika sekunteina.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Aukkoarvo f/1 tarkoittaa, että aukon halkaisija ja objektiivin polttoväli ovat samat. Aukkoarvolla f/0,5 aukon halkaisija on kaksi kertaa objektiivin polttoväli. Lähestyttäessä f/0:aa halkaisija lähestyisi ääretöntä. Paljon sitä ennen kuitenkin fyysinen tila objektiiviputkessa loppuisi kesken. Häviötön objektiivi olisi sellainen, jossa ei tapahdu heijastuksia eli kaikki valo menisi läpi. Tämän hyvyyttä kuvaa termi transmission. -p-
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Kai sitten tyhmin vastaus tai pikemminkin vastakysymys koskaan. Eikös f/0 optiikka olisi halkaisijaltaan ääretön? Käytännössä kai vähän vaikeaa? Ei kai aukkoarvon pieneneminen alle yhden tätä matematiikkaa mitenkään muuta? EDIT: valitan, en ehtinyt lukea aiempia vastauksia.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Matematiikka ei tosiaan muutu, vaikka aukko menisi alle yhden ts valotus on edelleen määritettävissä. Jos f-luku puolittuu, kuten esimerkissäsi, valotusaika putoaa neljännekseen, olkoon lähtökohtana mikä aukko hyvänsä. f-luku ei kerro häviöistä mitään, vaan ainoastaan aukon ja polttovälin suhteesta. On myös olemassa t-stop määritelmä, joka ottaa huomioon myös häviöt.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Eikö valotusmittari kerro hyvinkin tarkkaan mikä on oikea valotus myös isommilla aukkoarvoilla kuin F1,0? Valotusmittari menee harhaan kun mennään hyvin pitkiin valotuksiin, eli ainakin filmillä piti pitkiä valotusaikoja lisätä jollain kertoimella kun ajat alkoi olla vaikkapa pitempiä kuin 10s ja sinne päin. Sama tilanne lienee myös kun kuvataan todella isoilla suurennussuhteilla, eli isommilla kuin 1:1 - vai sekoitanko tämän samaan pitkiin valotusaikoihin?
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Filmin resiprookkiominaisuus ei johda valotusmittaria harhaan.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Miten selittäisit tuolla logiikalla alle yhden valovoimaiset, ihan olemassa olevat objektivit? Varsinki kun tuolla äärettömällä tulisi toki äärettömän huono valovoima, eikä äärettämän hyvä. <IMG src="http://www.getdpi.com/forum/attachm...ax-n-50-eos-zeiss-25-jh_canon-50-0.95-m-7.jpg"]</IMG>
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Siis sotkenko nyt kaksi käsitettä, aukkoarvon ja häviön? Teennäinen esimerkki: Otetaan kamerasta objektiivi pois, mitataan sulkimelle kohdistuva valo (olkoon nyt aiemman esimerkin EV10 mittarin ollessa ISO 100) ja räpsäytetään näillä arvoilla kameraa. Koska linssiä ei ole, aukkosuhde lähestyy ääretöntä niin millä valotusajalla kennolle saapuva valo vastaisi samaa kuin f/1.0 -objektiivin läpi tullut?
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Nnno, jos saat vaikka aukolla 1,4 jonkun arvon, niin aukolla 1,0 saat yhden täyden aukon verran enemmän valoa. Tuossahan non aukkoaskel eroa. Ja sen, mitä valotusmittari sanoo ilman objektivia, sen voi koittaa ilman objektiivia ;-)
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? No onhan tuossa "neulanreikä" -- tosin ISOlla neulalla runkoon puhkaistu...
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Taidat sotkea aukkoarvon ja häviön. Ja jos linssiä ei ole, ei ole polttoväliä, eikä siten aukkosuhdettakaan voida määrittää. Kennolle tulevan valon määrä ei kuitenkaan mitenkän vastaa teoreettisen äärettömän aukkosuhteen kennolle kohdistamaa valon määrää, ei taida edes vastata 1:1 valovoimaisen linssin valoa. Ja ilman linssiä, ei piirry kuvaa, joten ei asialla taida olla merkitystä. Jos hauskuutamme itseämme kuvittelemalla, että linssin valovoima olisi ääretön, olisi se varsin vaarallinen koje ... jo verrattain pimeässä se kohdistaisi piirtöympyrälle valtaisan tehon, ja polttaisi kai lopulta kaiken. Malttia siis valovoiman hankintaan
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? jos ajatusta jatketaan, niin aukko/aika-arvojen sijaan pitäisi lähteä mittaamaan suoraan valon intensiteettiä ja päätellä siitä valotus? Ja valon intensiteetti... nyt mennään syvälle suohon Lukseja (Lx) saa mitattua suoraan valotusmittarilla. Mutta auttaako sekään mitään. Siis jos haluaisi valottaa tuolla tavoin. Reaalimaailmassa jonkinlainen pinnakkainen kai olisi tuollainen tilanne, mutta silloin voi käyttää koepaloja.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Kuten Ansel sanoi, niin eikös siinä ole se tooodella suurireikäinen neulanreikä, eli bajonetin aukko ja sillä määrätty etäisyys kennosta, eli polttoväli?
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Tuo äärettömän suuri halkaisija voisi olla saavutettavissa (noin ajatuskokeena) muotoilemalla taittavista metriaaleista pallo, jonka keskellä kenno on. Kuva muodostuisi kennon etupuolelta taittumalla tavalliseen tapaan, kennon takaa tuleva valo heijastuisi (taittumisen lisäksi) pallon sisäpinnalta (kuten sateenkaaren tapauksessa). Tai sitten kennokin olisi pienellä pallopinnalla siellä keskellä (taitaa valmistus keskittyä vielä tasopintoihin nykyisin). Voipi olla, että pallon tekninen toteutus vaatisi hiukan suunnittelua, mutta mahdollinen se olisi. Sopiva diplomityön aihe jollekulle tulevalle insinörtille.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Nyt sinä sotket kauniin teoriamme. Valohan ei voi tulla kuvatason suunnassa (saatikka takaa), vaan valo tulee äärettömän suuren aukon reunoilta äärettömän suuressa kulmassa. Joten on aina olemassa myös polttoväli 1/∞.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Valo voi hyvin tulla takaviistostakin, jos käytetään vaikkapa materiaalia, jolla on portaattomasti muuttuva taitekerroin. Silloin valo kulkee kaarevaa rataa, ja kiertää kennon takaakin kennolle. Innovaatiota pukkaa, sano.
Vs: valtava valovoima ja valon mittaus? Oletko koskaan ollut pikku pyromaani? Suurennuslasi? Ei linssi tai objektiivi ole (välttämättä) valoa hukkaava laite suhteessa linssittömyyteen. -p-