Olisiko jollakin heittää tai linkittää esimerkkikuvia skannatuista filmikuvien nimenomaan paremmasta kirkkaan pään toistosta? Eli miten digi leikkaa rumasti ja filmi toistaa luomua 35mm, keskikoko tai isompikin käy. Resoluutiomielessä mua ei filmi kiinnosta sillä uskon, että digi on siinä aika hyvä ja kehittyy, niinkuin toki kehittyy joka suhteessa. Mutta jos filmillä saisi helpohkosti eroja digiin esim. kirkkaassa keskipäivän valossa kuvattaviin kuviin toki filmihommat voisi kiinnostaa. Olin juuri etelässä pari viikkoa ja siellä taas huomasi mitä kaameaa keskipäivän valo on ja sen kanssa yhdessä varjokohdat.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto On siinä sulla pulmaa kerrakseen. Jos edes skannattu onnistuisi. ( ) <SIZE size="1"]edit. taisi olla hassu sanamuoto aluksi aloituksessa ? Ainakin jotain on muokattu. </SIZE>
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Ei kai filmi tuohon mitään ratkaisua tuo. Filmin dynamiikka ei liene enää parempi kuin keskivertojen digikameroiden. Mutta kuka ihme valokuvaa keskipäivällä? Itse en ole kuvannut enää vuosiin kuin pilvisellä säällä ja auringon paistaessa alhaalta. Yrjö tulee kun näkee jotain keskipäiväräpsyjä.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Tuohan kuulostaa ihan digin mestarivalottajien ja kuvankäsittelijöiden sanomalta. Negatiiveissa on toistokäyrässä usein olka ylhäällä luonnostaan. S- muotoinen käyrä. Riippuu toki kehityksestäkin. Ja tietty valotuksesta saadaanko se hyödyksi oleelliseen kohtaan. Melko voimallisen värikästä kielenkäyttöä. Voisi ottaa oppia galleriaosastolle. Yrjö tulee!
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Paremmuudesta / huonoudesta ei kannattane puhua. Filmi vain käyttäytyy eri tavalla ja itsehän vaikutat lopputulokseen suuresti kehittämällä. Oheinen kuva otettu rankassa ja kirkkaassa sivuvalossa. Rolleiflex, Tri-X EI 200 mukaan ja kehitetty vastaavasti D-76 1:1. Skannaus Imagonilla. Metallinen pystykiilto on puhki, eikä se siitä miksikään muutukaan. Yksityiskohtien toisto lähes valkoisessa mutta vanhassa seinässä hyvä. Suurin ero vastaavaan digiruutuun on varjon loivuus ja siellä näkyvät sävyt.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Tossahan aurinko paistaa hyvin matalalta. Näkeehän sen jo varjon suunnastakin. Ei ole mitään tekemistä korkealta paistavan keskipäivän auringon kanssa. Horisontissa olevan auringon kirkkaus on murto-osa korkealta paistavan auringon kirkkaudesta. Valo on tasainen ja lämmin. Kamerat kaappiin päiväksi, paitsi talvella, jolloin aurinko on päivälläkin alhaalla.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Ai se ero olikin yläpään sijaan keskiharmaissa varjoissa. Tämä on uutta.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Miten dialla käyrät ja sävyalat yleensä verraten meneekään? Tässä pari D90 kameralla kuvattua kinodiaruutua. Jälki on ainakin erilaista kuin digillä (vaikka voisihan sitäkin jäljitellä) ja ekstrana vielä filmin kosteusvauriot ja vanhentunut filmi. Koira tiellä on muistaakseni Agfachrome RSX II 200 ja joki Fujichrome Sensia 200. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?action=dlattach;topic=71201.0;attach=123018 http://www.kameralaukku.com/portal/index.php?action=dlattach;topic=71199.0;attach=123014
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Tuollaisen testin joku nähtävästi tehnyt: http://theyallhatesheep.blogspot.fi/201 ... itude.html"]http://theyallhatesheep.blogspot.fi/2013/03/kodaks-portra-400-vs-5d-mark-2-latitude.html Ei siinä paljon taiteellisia kuvia näy, mutta ehkä kertonee jotain
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Laitetaan nyt vielä tämäkin Portra 400 testi tänne: http://www.onlandscape.co.uk/2011/05/ko ... -400-film/"]http://www.onlandscape.co.uk/2011/05/kodaks-new-portra-400-film/
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Kaikissa näissä koejärjestelyissä on myös esiinnousevia kysymyksiä... Film vs. Digital | A Modern Day Comparison | Shooting Film, Part 3 of 5 http://www.twinlenslife.com/2011/01/digital-vs-film-canon-5d-mark-ii-vs.html
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Kiitos kaikille linkeistä ja pitää tutkia itse lisää. Tuon linkin perusteella digi menettää detailit yläpäässä heti kun valotus menee ylitse. Tosin nykykennoilla kaiketi kannattaa alivalottaa ja nostaa varjoja eikä toisinpäin. Ja totta on se, että kuvat filmi ja digi vaikuttavat olevan erilaisia, selkeää paremmuutta vaikea sanoa. Digi pesee detailissa kun olosuhteet ovat helpot ja filmi luonnollisuudessa kun dynamiikkaa vaaditaan? ---- EDIT: Jos mahdollista niin linkatkaa vielä mulle joku hyvä ketju täällä tai artikkeli joka on tarpeeksi kattava millä pääsen alkuun filmikuvauksessa. Mulla on kaapissa Asahi Pentax Spotmatic F + 50mm F1.4 Takumar jolla voin harjoitella, mutta toki MF kiinnostaa enempi. Aukeaako keskikoolla lähinnä enemmän detailia isoihin printteihin? Ja yläpään kaunis toisto on kiinni filmistä (eli samaa tasoa kino vs. MF jos filmi on samaa kamaa)?
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Keskikoolla saat luonnollisesti pienempirakeista kuvaa ja yksityiskohtia enemmän, onhan näillä kokoeroa... http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... arison.jpg"]http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/af/35mm_MF_LF_Comparison.jpg Filmistä sitten riippuu se, kuinka paljon valotusvaraa löytyy yläpäästä. Tässä suhteessa Kodakin Portra taitaa olla se paras, ainakin värifilmeistä. Samaa tavaraa koosta riippumatta. Parhaiten pääset liikkeelle kun ostat hyvää uutta filmiä (Kodak Portra 400), lataat kameraan (muista hankkia kameraan uudet paristot), asetat oikean filmiherkkyyden, kuvaat ja kehitytät filmin vaikkapa Who's Next Labissa Sörnäisissä. Sieltä saat sitten negat, jotka voit joko vedostaa analogisesti tai skannata. Laadukkaimmat filmiskannerit eivät tosin ole ihan ilmaisia. Ken Rockwellin lista hyvistä skannereista, kannattanee yrittää löytää joku vanha käytettynä Recommended Photo Scanners. Huomaa, että monet listatuista skannaavat vain kinoa (Itse skannailen vanhalla Nikon Coolscan LS-2000 skannerilla, joka on jo melkein 15 vuotta vanha, mutta tekee parempaa jälkeä kuin valokuvausliikkeiden laitteet). Jotkut ovat kokeilleet myös kuvien reproamista digijärkkärillä ihan menestyksekkäästi. Siitä osaavat kuitenkin kertoa toiset enemmän.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto ISO 400 värinega oli ennen varsin rakeista, mikä kinokoossa voi olla vähemmän mukavaa. Liekö nämä uuden sukupolven Kodakin filmit sitten merkittävästi hienompia? Kodakilta löytyy myös Portra 160 ja Ektar 100. Viimeisessä lukee komeasti filmipaketissa "The world's finest grain". Merkittäviä nämä digiajan värinegafilmiuutuudet tosiaan ovat ainakin ennennäkemättömän valotusvaran takia. Ennen valotusvaraa värinegassa oli runsaasti ainoastaan ylivalotuksen puolelle.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Aika paljon tuntuu löytyy kuvaajia, jotka vannovat Portra 400:n nimeen. Portra 160 on pienempirakeinen, mutta myös jonkin verran vähemmän värikylläinen. Itse olen viitisen rullaa kuvannut satakuuskymppistä kinoportraa, sen jälkeen pitäytynyt nelisataseen. Ektar on pienirakeinen, mutta toisaalta aivan eri otus. Värikylläisempi ja kontrastikkaampi, valotusvaraa ei löydy niin paljon kuin portrasta ja ihmisten iho menee yleensä punakaksi. Keskikoossa portra 400:n rakeisuus tietty häiritsee vielä vähemmän, mutta ei se häiritsevän rakeista ole kinokoossakaan.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Värikylläisyys on ehkä helpoimpia säätöjä mitä digitoituun voi tehdä. Näistä filkoista on muuten kirjoitettu Wikipediaankin. Ektar - Wikipedia Kodak Portra - Wikipedia
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Tosta en kyl oo samaa mieltä, melkein yksi hankalimpia.. varsinkin ottaen huomioon photarin täysin väärä metodi tuottaa saturaatiota saturaatio säädössä.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Enköhän minä tiedä paremmin kuinka kova ja jyrkkä tuo kylmältä syksytaivaalta paistanut valo oli Ja juuri siksi se on valotettu ja kehitetty loivaksi. Yhdistelmä sallii valoa yläpäähän runsaasti ilman, että kuva palaa puhki ja kaivaa samalla sävyjä tummasta päästä. Helpompi myös skannata.
Vs: Filmikuvan parempi yläpään toisto Minä joudun usein kuvaamaan keskipäivällä, pitää vain koittaa kattella mahdollisimman hyät kuvauspaikat. Kodakin väri-Portraa oli ainakin ennenvanhaan kahta laatua, hienoa NC:tä ja kaameaa vessanpönttöfilmiä VC:tä. Ja molemmista 160 & 400. NC 160 jäi historiaan toisena lempparifilmeistäni ja VC 160 siitä toisesta päästä, testifilmiä lukuunottamatta kaameaa katsottavaa.