Olen tässä pohtinu et miten Filmijärkkärillä(EOS1000FN) saa oikean valotuksen manuaalisäädöllä? Digissähän katsotaan kameran valotusmittaria mut miten Filmille saa sen suunnilleen oikean valotuksen? Olen tässä pohtinu et ostaisin huomenna pari rullaa kinofilmiä. Ja tykkään kuvata manuaalisilla asetuksilla.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Kertoohan se filmikamerakin sinulle valotuksen.Laita vaikkapa A asetukselle ja vaihdat aukkoa mieltymyksen mukaan ja kamera hoitaa loput.Puhuitkin manuaalisäädöistä,kertoo myös niillä ,mutta voit valita jonkin muunkin vaihtoehdon ajoista/aukoista.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Käsisäädöillä filmijärkkäri kertoo paljonko (montako EV:tä) asetuksesi poikkeavat valonmittausjärjestelmän ehdottomasta. Oikea valotus on sitten toinen asia. Mittaatko arvioivalla, keskipainotteisella, kokoalan, pistemittauksella? Mittarin lähtöoletus on keskiharmaa, 18%. Minkä osan kuva-alaa haluat toistuvan millaisena? Sinun siis pitää ymmärtää miten valonmittaus toimii ja sinun pitää (etenkin voimakkaan kontrastin kohteissa) päättää, millaisen kuvan haluat.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Nimen omaan,kevät hangilla ylivalotusta 1,5-2 aukkoa jne .Vihreällä ruoholla alivaloitusta.Nämä kyllä voi kokeilla ihan digilläkin.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Joo kiitos vastauksista,se valonmittaus tapa vaihtelee mut aika usein on keskipainotteinen. No harjoitusta vaan.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Katselin että ilmeisesti näytössä on +/- M-moodissa. Liekö sitten + ja - molemmat palamassa kun on oikein, luultavasti. Ainakin Nikon F3:ssa on sellainen. M-moodissa tosiaan näyttää olevan valittavissa myös rajattu keskustapainotteinen mittausalue mikä onkin oikein hyvä ottaa käyttöön. Negatiivifilmeillä on hyvä mitata valotus enemmän varjon puolelta kuin valoista. Näin tilanne valotusmittarin näyttämässä usein onkin sitten kuvaa ottaessa että se näyttää vain plussaa - riippuen tietysti siitä kuinka vaaleaa tai valoisaa mittausalueella on. Hommahan toimii siten että ensin mittaat ja säädät ja tämän jälkeen kuvaat unohtaen mittarin näytön.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Ei vaan ilmeisesti se onkin ihan täysin rajattu keskeltä mittaava alue eikä keskustapainotteinen. Vielä parempi. 9,5% kuva-alasta on kai tuon alueen koko. Partial metering size 9.5%
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Yksi aika paljon käytetty tapa on mitata kämmenestään. Siinä pitää ainoastaan vähän funtsia millaiseen asentoon kämmenensä laittaa että millä lailla siihen valo lankeaa. Käsi ei ole kovin kaukana harmaakortista. Riippuu tietty kädestä.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Et varmaankaan ole perussuomalainen? Meillä perussuomalailla tuo on kaukana harmaakortista. Noin 1,5 aukkoa keskimäärin. Kapa P.s Tarkoitan sellaista puhdasta pestyä kättä.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Kokoomuslaiset ovat niin pystyyn kuolleita että käsikin on harmaa kuten yleisilme, siitähän se varmaan on hyvä sitten mittailla.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Persukin vois opetella mittaamaan. On paljon siitä kiinni mihin asentoon käden laittaa. Olennainen ero korttiin on kolmiulotteisuus. Tärkeää tässä on se että käsi kulkee kätevästi mukana ja on käden ulottuvilla. Vakiointi on tärkeää. Kuva. Jos tuosta kämmenen alareunasta mittaa, joka on kohollaan valonlähteeseen, tulee noin aukko eroa, mutta vähän ylempää tulee vain puoli aukkoa eroa. Kameran keskusta-alueen mittarilla tulee kuitenkin sopivasti keskiarvoa kämmenestä. Kodakin harmaakortti. Toinen kortti valkoinen puoli ylöspäin.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Älkää hirveesti suuttuko ,mutta paljon filmille kuvannut osaa katsoa silmällä valotuksenkorjauksen mittarin lukemaan nähden tilanteen mukaan.Itse olen kylläkin mitannut pistemittarilla ja harmaakortilla.Olen taas lukenut jostain että kevyesti ruskettunut käsivarsi/ranne antaa melko hyvän lukjeman.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? En ole koskaan käyttänyt kuvaamisessa noita kortteja, jotka hankin 80-luvulla. Nyt kun ne taas löysin voisi kyllä joskus käyttääkin. edit. Meinaan ei minusta silimällä mulkaisten arvottu valotus ole yhtään kehumisenrepostelun aihe vaikka valotus olisikin tyydyttävä. Ihan samaa sarjaa automaattivalotuksen kanssa. (edit2. Niin tämähän nyt oli snadisti eri asiaa kuin Kimon mainitsema valotuksenkorjauksen silmällä katsominen. Kunhan siitä tuli mieleen.)
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Montako kertaa sun pitää mitata valotus tällaisena kirkkaana kevätpäivänä, ennen kuin tiedät, mitä se on?
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Ei välttämättä kertaakaan, sillä valotus on se mikä on valottaessa. Muuten riippuu materiaalista, tarpeista ja kuva-alan "tapahtumista". edit. Riippuu se välineistäkin mitä on käytössä. Pistemittarilla joutuu (toisinaan: voi ja pystyy) enemmän tutkimaan kuva-alaa. Nuo tarpeiden vaihtelut ovat sitä että onko kyseessä kriittinen työ, esimerkiksi kallista laakafilmiä jolloin haarukoinnissa ei ole mieltä. edit2. Mikä Saken vastaus olisi kysymykseensä? Tyydyttävällä tarkoitin muuten kouluarvosanaa. Kyllähän seiskalla pitkällekin pötkii, mutta joskus tarvitaan myös kiitettävää.
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Keväinen hanki vaikkapa auringonpaisteessa myötävalossa kerran mitattuna/korjattuna oikein, antaa hyvin saman tuloksen.Samoin vaikkapa pilvisen sään vihreä ruohomaisema,korjaus toiseen suuntaan vaikkapa -1 .Kerran kun olet ne sisäistänyt niin ei niitä tarvitse mittailla sen kummemmin.Itse mittaan pistemittarilla harmaakortilla kuva alaa vähän jokapuolelta ja teen"johtopäätöksen" t kimo edit jos valotat oikein kirkasta hankimaisemaa +1,5-2 yli niin saat kouluarvosanan 9-10 tai sitten olen hakoteillä
Vs: Valottaminen Filmijärkkärillä? Joo siinä jossain +2 aukkoa saa valkoisen valottaa. (Näyttää digikamerakin sen kestävän.) Noin mutta tuo ruohomaisema "toiseen suuntaan +1" tuntuu oudolta. edit. Jos tarkoitat -1 niin kai sitten pilvisellä kehität hiukan jyrkemmäksi.