Tällaisen aiheen perustin ja linkkaan ekana ohjeena Digital photography Schoolin kolmen ohjeen kirjoituksen, 1. tutustu hyvien kuvien exif tietoihin, 2. Posta huonot kuvat jo kentällä ja palaa vain yksi hyvä kuva mukanasi, 3. Ota kymmenen erilaista kuvaa samasta kohteesta: 3 Workouts to Improve your Photography
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Markku hyvä, olet pihalla kuin lumiukko. Linkkiäsi avaamatta noi ohjeet ovat kuin digikuva -lehdestä. 1) Mitä väliä niillä exifeillä on jos kuva on hyvä. 2) Kuka kuvia takatelkkarin perusteella poistamaan rupeaisi. 3) Miksi just 10 erilaista kuvaa?
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen, että exiffit hevon vattuun ja kirjastosta nippu kuvallista ilmaisua käsitteleviä kirjoja.
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. 1. Lopeta tän palstan lukeminen 2. Ota mikä tahansa valokuvauskoje 3. Mene raittiiseen ilmaan V-MS
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Kiva kun olette noin rakentavassa hengessä mukana, muistutan kuitenkin, että kirjoitukset ei ole minun, eikä se, että linkkasin saitin tänne tarkoita, että allekirjoittaisin kaiken mitä kirjoittaja on sanonut. Silti olen sitä mieltä, että noissa kirjoituksissa on pointtia, nehän eivät ole ohjeita kuvaamiseen tästä ikuisuuteen vaan ne on kuvaamista opettelevalle henkilölle tarkoitettuja harjoituksia, tavallaan opiskelutapoja. Hyvien kuvien EXIF tiedostoista löytää kyllä vihjeitä siitä miten missäkin valaistusolosuhteissa hyvä kuvaaja on kameransa säätänyt. Se, että tulee kotiin vain yksi kuva mukanaan, on todella aika vaikeaa toteuttaa, koska takatelkkari ei kerro kaikkea, mutta tärähtäneet, väärin valottuneet tai muuten selkeästi epäonnistuneet kuvat voi tietysti poistaa, turhaa niitä on ladata koneelle poistettavaksi. Kymmenen erilaista kuvaa samasta kohteesta on jo taas näkemystä avartava ja sikäli opettavainen harjoitus. Mutta kun nyt selvisi, että nämä ohjeet ovat peestä, niin sana on vapaa ja toivon teidän viisaampien ja parempien kuvaajien antavan omat neuvonne miten kehittyä kuvaajana. nomad'ille sen verran, että lumiukkoa minusta ei saa, koska olen ns. tasalämpöinen eläin
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Kaksi asiaa menee sekaisin. Kameran käytön opettelu ja valokuvauksen oppiminen. Esimerkiksi minä osaan käyttää kameraani varmasti nopeammin kuin moni muu ja saan teknisesti onnistuneita kuvia isolla prosentilla, mutten tiedä itse valokuvauksesta hevonpskaakaan
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Kyllä erilaiset kuvaustehtävät (jonkun muun antamat, kirjasta/netistä luetut jne) ovat minusta hyvin kehittäviä. Aiheen kuvittaminen pakottaa käyttämään mielikuvitusta (tai, no, voi kai sanoa luovuutta), keksimään erilaisia toteutuksia jne. Kymmenen on luku siinä kuin muutkin - jos se jotakuta vierastuttaa, niin voihan sen tilalle laittaa vaikkapa 12. Vanha juttu: kananmuna pöydälle ja 10 erilaista kuvaa siitä. Voi nron 8 jälkeen jo päätä pakottaa.... Ainakin itselle esim. VAT:n paikalla suoritettavat tehtävät olivat hienoja haasteita - oli nyt sitten menestys mikä hyvänsä, niin itselle uutta juttua. Toinen juttu, mikä minulle on ollut tärkeä teknisen osaamisen kannalta, on ollut esikuvien jäljittely. Sitähän aina harrastajaporukoissa mollataan, kun pitää sitä omaa näkemystä ja luovuutta korostaa, mutta minusta pitää ensin osata soittaa, sitten voi ryhtyä säveltämään. Aika paljon asioita oppii, kun yrittää tehdä *just* sellaisen jutun kuin joku toinen on tehnyt. Se ei aina olekaan niin helppoa kuin luulis. Huomenna just sattuukin olemaan työpajan tapainen, jossa yritetään toistaa saksalaisen Döring-nimisen kuvaajan tyyliä muutaman muun kiinnostuneen kanssa. Oletan oppivani valaisusta aika paljon, vaikka luulen jotain jo osaavanikin. Classic nude art | Photo.net
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Juu, monella menee sekaisin, mutta täällä nyt on minusta keksusteltu kuvaamisesta. EXIF tiedostoistakin selviää mm miten on syvyysterävyyttä säädelty jotta kuvasta tulisi hyvä ja kuvaajan näkemyksen mukainen jne. EXIF tietoja ajatellaan usein aika tekniseltä pohjalta, mutta se paljastaa kyllä monia asioita itse kuvaajan ajatusmaailmasta miten kuvasta on saatu hänen toiveitten mukainen. Sama kohde kuvattuna samalla tavalla rajattuna on aivan eri näköinen laajiksella tai teleellä kuvattuna, sekin on yksi merkittävä tekninen valinta kuvan sanoman toteuttamisessa.
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Omien teesienne toteuttajina, teitä ei sitten täällä tämän aiheen lukijoina/kirjoittajina enää näkyne (1. teesi)
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Toki näkyy. Valokuvauksen opiskelu ja siitä keskustelufoorumeilla ovat eri harrastuksia. Yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta.
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Kyllä nuo alkuperäiset ohjeet ovat huonot. Jos puhutaan ammattikuvauksesta, niin kehittyminen kuvaajana mitataan asiakasmäärällä ja sillä, paljonko pystyy laskuttamaan ja ovatko asiakkaat tyytyväisiä. Harrastajan tilanne on toinen. Esitän puolestani seuraavaa: 1) Kuvaa paljon. 2) Kuvaa paljon. 3) Tutki klassikkoja mutta älä matkiaksesi vaan selvittääksesi ilmaisun eri keinoja. 4) Älä kuvatessasi mieti mitä sukulaiset, ystävät, kameralaukkulaiset tai kukaan muukaan kuvistasi ajattelee, jos kuvaat muita ajatellen, niin itse asiassa nuo muut kuvaavat sinun kauttasi. 5) Ole oma kriitikkosi. Muut ihmiset kritisoivat kuviasi omista lähtökohdistaan, ei niillä tarvitse olla sinulle juurikaan merkitystä. Ole siis oma ankara kriitikkosi. 6) Ole vapaa mutta älä kikkaile, ymmärrä niiden välinen ero. 7) On loogisesti mahdotonta _yrittää_ "olla oma itsensä" tai "kehittää omaa tyyliään." Jos sinun täytyy sellaista yrittää, lue ylemmät kohdat uudelleen. 8) Kavahda kuvia joita täytyy sanallisesti kovin paljon selittää. 9) Kuvaa paljon. 10) Kuvaa vielä vähän lisää.
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Kyllä muittenkin näkemysten ja n.s. kritiikin kuunteleminen on tärkeää. Pelkkä oman napanöyhdän kaivelu ei välttämättä vie minnekään - sitä napaa pitemmälle, siis.
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Kritiikkiäkin on niin monenlaista, hyvin harvoin tulee esiin mitään sellaista, mitä ei olisi jo itse tajunnut.
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Tässä olisi yksi minkä uskoisin olevan aika hyvä idea. Harmillisesti multa puuttuu tietämys klassikkojen perään lähes täysin: jos joku kysyy että nimeäppä kolme tunnettua valokuvaajaa niin sormi menee suuhun jo ensimmäistä miettiessä. Olisiko jotain suuntaa antavia lähteitä että mistä näitä klassikkoteoksia kannattaisi lähteä nuohoamaan?
Vs: Miten kehittyä kuvaajana. Viime aikoina ostamistani yleisteoksista tämä on kyllä aika hyvä http://www.amazon.com/Photography-Whole-Story-Juliet-Hacking/dp/3791347349 Löytyy tuo Suomestakin, Akateemisesta ainakin. Kirjan ihan loppuosa oli hienoinen pettymys, mutta kokonaisuutena tuo oli minusta oikein hyvä johdanto, nimenomaan johdanto siitä mielessä, että tuosta on kyllä hyvä lähteä sitten seikkailemaan suuntaan jos toiseenkin.