silmä ei totu huonoon kuvaan, niikuin korva tottuu huonoon ääneen - olen siirtänyt osan cd levyistäni 60 gigaiseen ipodiin ja vaikka applen aac pakkaus kuulostaa huomattavasti paremmalta kuin vastaava mp3 pakkaus, niin omilla kuulokkeilla se ei ole kaksinen - parin kuulokevaihdon jälkeen olen päätynyt beyerdynamic sx-10 malliin, joka on riittävän herkkä kyseiseen laitteeseen ja vielä hyvin mukava päässä, eikä vie tilaa kokoontaitettuna silti ääni on hyvää matkaradioluokkaa, vaikka kuulokkeet pystyisivät parempaan cd soittimella soundit ovat paremmat musiikkityypistä riippumatta, mutta silti käytän olohuonekuuntelussa noin 90% vinyylinpyöritintä varustettuna kunnollisella äänirasialla, koska toisto on luonnollisempaa ja vähemmän rasittavaa ollaankohan eksytty aiheesta - heh heh
Tässä on villakoiran ydin. Jotkut vaan sattuvat tykkäämään eri jutuista. Ei mua hirveesti huvita mennä ostamaan aps-ruutua pienemmän kennon (eikös ne sitä luokkaa ole) sisältävää järkkäriä, joka on viimeistään viidessä vuodessa joko vanhentunut (eli menettänyt myös rahallisen arvonsa) tai paskana. Ja maksaa enemmän kuin huippu filmirunko. Mv-sävyt ja rakeet ym saa myös hyvästellä ja samaan hengenvetoon toivottaa kohinan ja syväterävyyden tervetulleeksi. Plus tietty tallennusformaatin muutosta aiheutuvat hankaluudet ja hukkaan heitetyt investoinnit. Ja mähän olen vielä suht sinut tietokoneen kanssa, koska olen teknosukupolven vesoja, enkä viiskymppinen kameramies, jolla ei ole koskaan ollut tietokonetta. Mä en edelleenkään usko, että kaikki tekninen kehitys on aina otettava kyseenalaistamattoman positiivisesti vastaan. Mutta jos adele haluaa ottaa, adele ottakoon.
Sama se miten kuvaa kunhna on onnellinen. Itse ostin valmiiksi jo antiikkikameran, ihan hyviä kuvia sillä saa jos osaa. Ja jos ei osaa niin pääsia et tuntuu hyvält kuvates Ihme rutinaa aina digeistä ja filmeistä, kyllä niillä molemmilla otetaan ja on otettu mestariotoksia http://www.magnumphotos.com/c/htm/TreePf_MAG.aspx?Stat=Photographers_Portfolio&E=29YL53IRYAK Jos murtoosaan samaan pystyis ni olis jees. http://www.fotocommunity.de/pc/pc/display/1941882/channel/4 tommosella romulla noi on otettu, ja toimii toi vieläkin
Eiköhän tuo ole vähän turhan ruusuinen kuvaus. Ei tietenkään muutu, jos ei kuluttaja halua. Toimii se kapitalismi kuluttajan näkökulmastakin: filmänkyrät katsovat, ettei digiin siirtyminen paranna heidän elämänlaatuaan riittävästi, että se olisi sen väärti. Markkinakoneistolla ei ole paljoa resursseja tuottaa kahta päällekäistä formaattia samanaikaisesti, varsinkin kun kilpailijat panostavat digiin, ja ne mieluummin yrittävät käännyttää änkyrät uuteen järjestelmään. Varsinkin kun siitä tulis suuremmat voitot kun niille saatais myytyä isompi kasa roinaa. Jos änkyrät eivät käänny, minkäs teet. Ei ole markkinoita, on keksittävä joku tarpeellinen hyödyke, ennen digiäkin keksittiin aina. Elleivät keksi, voi voi. Joku muu firma keksiköön, olkoon sitten miltä alalta tahansa. Kyllä se talous saadaan järkevillä tuotteilla pyörimään, ei talous kameroihin kuole, jos sitä pelkäät. Silloin digit olivat nykyistäkin aika lailla kehnompia. No ainakin yksi ominaisuus joissain filmikameroissa on, mitä digi ei koskaan voi löydä laudalta on riippumattomuus sähköstä. Lisäksi monet filmikamerat ovat käytettävyydessään parempia kuin monet digikamerat. Ja kääntäen, eivät digikamerat ainakaan sen käyttökelpoisempia ole kuin filkkakoneetkaan, paitsi kuvan esikatselun ja sähköiseen muotoon tallentamisen suhteen. Mutta digikameroista ei kyllä kymmeniksi vuosiksi itselleen kavereita saa, kyllähän se on jo nyt nähty. Ympäristövaikutuksien arviointi on aina hankalaa, mutta on laskettu, että tätä vauhtia maailma tuhoutuu nimenomaan tavaravuorten kasvattamisella, eikä sillä, että tavaroiden materiaalit sinänsä olisivat kovin vaarallisia. Juuri lyhytnäköistä aineellista kulutusta olisi saatava hillittyä. Lyhyt käyttöikä, huono tai olematon korjattavuus, oheisvaikutukset (valmistukseen käytetty energia, kuljetuskustannukset, pakkauskoot jne) kavereineen ovat omiaan hukkaamaan resurssit jälkipolvilta. Ja tuhoamaan maapallon siinä sivussa. Parempia vaihtoehtoja olisivat käytettyjen, laadukkaampien, pitkäikäisempien, korjattavien, lähempänä tai pienemmällä energiamäärällä tuotettujen tuotteiden (joihin myös aineettomat hyödykkeet kuten palvelut kuuluvat) kulutus. Ja oleellista on ympäristövaikutus suhteessa elämänlaadun nousuun. Tavaravuoren kasvattamisen päätön ihannointi alalla millä tahansa muuttaa asenneilmapiiriä pahaan suuntaan. En mä tiedä, kuinka mä tässä suhteessa eroan susta sen kummemmin. Sä vaan oot sitä toista mieltä halutessasi sokeasti uskoa teknomarkkinamiesten puheisiin. On mulla kännykkä. Joskin aika simppeli malli, koska mä en kokenut värinäytöllisen, kamerallisen tai esim infrapunalinkkisen puhelimen kohentavan mun elämänlaatuani, sen rahan edestä ainakaan. Kokeilin kyllä semmosta simpukkamallista värinäyttöpuhelinta, mutta se simpukkuus oli musta hankalaa ja värinäytössä liikaa viivettä. Enkä mä kaivannut mitään komeita taustakuvia, preferoin pidempää valmiusaikaa senkin edestä. Kännykkä on musta pirun hyvä kapistus ja helpottaa tosi monissa tilanteissa. Se on musta ollu oikein myönteistä teknistä kehitystä. Siitä huolimatta mä en käytä kännykkää kuin puhumiseen, tekstaamiseen, kellon ja päivämäärän katsomiseen, itseni herättämiseen sekä joskus muistutuksiin. Ne muut ominaisuudet - no, ne on joko liian kalliita tai sitten hyvin turhia mulle. Tietokonekin mulla on. Ollut monta vuotta. Silläkin saa kaikenlaista kivaa aikaan. Huonostihan se minua usein ymmärtää, ja päinvastoin, eikä oikein jaksa toimia toivotulla tavalla aina. Ihmisen tekeleenä ymmärrän sen rajoitteet. Onhan näitä hyviä esimerkkejä teknisestä kehityksestä kyllä. Ja digikamerakin on yksi niistä, ainakin joillekin joukoille. Minä en ainakaan vielä kuulu yhteenkään sellaiseen joukkoon. En oikein ymmärtänyt, miten juuri filmikuvaajat eivät ymmärrä muista kulttuureista yhtä hyvin kuin digikuvaajat... EDIT: pari typoa
Tässä on kyllä 2 harvinaisen hyvin esitettyä lausetta ja olen täsmälleen samaa mieltä. Mä ihastelen kuvia, jotka ovat hienoja, riippumatta formaatista millä ne on tehty. Hyvin useassa tapauksessa siellä on ollut filmikin mukana ja jännä homma... varsinkin muotokuvissa sen ison formaatin erottaa, oli se sitten digiperä tai filmi. Huippukuva on huippukuva, oli se sitten neulanreikäkameralla, digillä, tai isolle negalle otettu, tosin digikuvasssa pitää olla vielä hiton hyvä kuvankäsittelijäkin. Ehkä se suurin homma on tässäkin se, että kuvaat jotain vaikkapa 2h, niin se kuvankäsittely ruudun ääressä vie loppupäivän. Kuvaat filmille 2h ja viet diat kehitykseen ja odottelet mitä tulee. Teoriassahan tällaisen palvelun voisi ostaa digitaalisenakin, viet kuvat DVD:llä reproajalle... tosin kenellä on tuollaiseen varaa ? Pimiöhommat.. no katotaan miten ne innostaa, se on osa harrastusta sekin.
näin juuri. kyllähän digilläkin saa valkoiseen ja varjoihin sävyjä, mutta harva niitä jaksaa säätää muuta kuin näissä filmi vs. digikeskusteluissa.
Niin ja unohtamatta sitä, että kun pistät tuon täydellisesti säätämäsi kuvan jonnekin labraan, niin värit tulee aivan päin persettä olevina takaisin. Koko tuo prosessi pitäisi kalibroida. No, jos ei rahasta ole kiinni, niin kai tällä vehkeellä pitäisi aika lähelle päästä... jos vedostuspuoli on vaan tasalaatua ja vakioitu ?
Ihmeistä en tiedä, mutta tuossa on pari viikkoa vanhoja, paskadigillä otettuja kuvia kaupunkiyhteisöstä, joka loistonsa päivinä tarjosi ruokaa, suojaa ja toimeentuloa miljoonalle ihmisella. Joka tiede ja taide kukoisti, ja jossa sitten menneisyyteen takertuvat änkyrät pääsivät vallalle ja ryssivät kaiken. MBnet
Eikä korva huonoon musiikkiin. Enemmän siihen äänenlaatuun vaikuttaa äänentoiston viimeinen lenkki ja äänite, eli kaiuttimet ja akustiikka. Vähän kuin kamerassa kuvaaja ja optiikka Kaiuttimissa kuten optiikassa on kehitys melko hidasta. Tekniikka on helpoittanut kuvien tekemistä mutta ei poista sitä faktaa että vaikka olisi kuinka lahjakas niitä kuvia ei synny jos niitä ei mene ulos ottamaan, hyvät kuvat vaatii vaivaa. Tekniset asiat ovat aika pieniä vaivoja sen suhteen. Yhteen loistavaan kuvaan voi mennä 1000 tuntia ottaessa niitä ei niin loistavia. Jos periksi antaa niin mitään ei saa.
"We shall fight on the beaches. We shall fight on the landing grounds. We shall fight in the fields, and in the streets, we shall fight in the hills. We shall never surrender!" ,) samaa mieltä tässä mutta tuohan taitaa olla yleinen totuus.
Nopeasti kattelin läpi myös nurkat uudestaan kun tuli puheeksi, näin yhden roskan koko setissä. Muuten ihan hienoja kuvia, harmi että tuo paikka ei taida koskaan osua omalle matkareitilleni.
En jaksanut lukea koko sivustoa läpi, mutta joku sanoi tuolla alussa filmiaikaan tehtaitteen säilyneen. Joten pannaanpa vähän historiallisia tarpeettomia detaljejitietoja: Filmiaikaankin kameratehtaat tekivät konkursseja ja lopettivat. Esimerkiksi Mamiya teki konkurssin 1963 ja joutui japanilaisen sijoittajan ominaisuudeksi ja sama tehdas teki uudelleen konkurssin 1972 ja siirtyi Tamronin omistajan omaisuudeksi. Monet pienet tehtaat teki Japanissa konkursseja 50-60 luvulla, kun isot valtasivat markkinat. Ja leivänpaahdintehtaat ei ole mikään uutuus kamerantekijöinä, Zenza teki aikaisemmin tupakansytyttimiä, Zeiss Ikon lukkoja, laskukoneita ja autonvaloja, Leiz kaikenlaista hienomekaniikkaa, muta Leizin suurennuskoneet ja projektorit teki Kindermann ja osan proikista Noris, Eumig-merkkinen projektoritehdas teki oikeastaan sähkömoottoreita, jne. Panen lisää detaljeja, kunhan muisti alkaa toimia.
Mielenkiintoisen näköinen paikka, voisitko kertoa parilla sanalla siitä? Kuvista; minun näytölläni noissa on jonkin verran puhkipalaneita kohtia. Valaistus ei kuitenkaan vaikuta kovin vaikealta, ehkä joitain taivasheijastuksia lukuunottamatta.
Tämä on nyt jo ihan totaalisen off-topic, mutta mikä ihme tuota adelea vaivaa? Muistan nimimerkin dcnetistä ja mulle jäi mielikuva hyvin sivistyneestä, ammattitaitoisesta valokuvaajasta ja mahtavan huumorintajun omaavasta "kukkahattuisesta naisesta Kälviän Esson liepeiltä", mutta nyt hiljaiselon jälkeen tämä sama "täti" vouhkaa täällä fanaattisesti ja vittuilee muille. Veri viöd....