Kuvana ihan hyvin pongattu, vaikka näitä nähtävästi jokainen aloitteleva valokuvaaja ottaa? Lampun olemus on miellyttävä ja sävyt on kivat, teknisesti ihan ok. Kuvasta puuttuu kuitenkin se joku juju joka saisi kuvan heräämään ja olemaan se ainutlaatuinen. Sommittelusta että hiukan alapainotteinen.
Kyllä yksinkertaisuudesta kannattaa hakea kauneutta. Tämä toimisi paremmin, jos siinä joutuisi hetken pidempään katsomaan, ennenkuin kohteen tunnistaa. Siitä saisi ahaa-elämyksen. Minusta tässä toimisi paremmin oikein tiukka rajaus. Kaikki tyhjä pois reunoilta ja alhaalta ja oikealtakin vähän lisää pois.
Kun pystytolpan rajaa kokonaan pois, illuusio lampusta häviää tai ainakin vähenee ja se kutkuttaisi paremmin aivonystyröitä.
Ne jotka näkee tässä lampun haluaa varmasti tyhjät veks. Musta tää kuva lentää täysin taustan kontrastilla ja taustakohteen ja terävän kohteen "aihekontrastilla": terävä vs. pehmeä, suurialainen vs. pienialainen, monirenkainen vs. yksihehkuinen, kirkasvalo vs. hyötyvalo, vs vs... Joo, onhan siinä lamppukin, mut ku siinon kaks valonheitintä. Umm...ja leikkelyn jäljiltä ei ole enää taustalle pintaa, jossa kontrastinsa esittää. Mut ei se ois paha ehkä sittenkään, täysin eri kuva vain.
Mietin mikä minun silmääni on pielessä. Tolppa vaikutti ensin liian epäterävältä, mutta sitten mietin kompositiota ja ajatelin josko sitä voisi veivata. Nyt tasapaino ei ole hyvä ja tuo roikkuva efekti ei pue. Käänsin käsieni välissä tolppaa pystympään: ei ihan pystyyn vaan joitain asteita vinoon ja irti kulmasta, niin kuvaan tuli tasapainoa ja rauhallisuutta. Värimaailma menee kaupaksi, mutta näissä sävytetyissä on vaara ylitarjonnalle. Ei tosin tämän kuvan vika. Pelkistykset ovat aina kiinnostavia. En ala nyt mitään parannusehdotuskuvia postailemaan luvatta.