Vs: Keskustelun pohjaksi Miksi meillä ei lähdetä pelkkään keskusteluun ja ihmisiä mollaamattomaan kunnon väittelyyn? Tuolla virkkeeni jälkiosalla en viittaa lainattuun tekstiin. Tarkoituksenani ei ollut saada markkinointiapua, vaan asiallista keskustelua numeroinnista valokuvavedosten tiimoilla. Salaliittoteorisoijat ja vainoharhaiset tulevat aina remmiin mukaan. Pitkälle tämä pysyikin kuosissaan. Kiitos asiallisista kommentoinneista, lisääkin saa tulla, myös kritisoivia. kapa
Vs: Keskustelun pohjaksi Sanopas Kapa arviosi, kuinka monta sellaista valokuvataiteilijaa Suomessa on, jotka oikeasti elävät printtimyynnillä ilman jostain muusta oheistyöstä tulevia ansioita. Eläminen tarkoittaa myös kykyä maksaa eläke kuntoon. -p-
Vs: Keskustelun pohjaksi Sanoisin, että kaksi, ehkä kolme. Itse olen ollut onnellisten tähtien alla. 3 vuotta freenä, 12 vuotta kuukausipalkkaista työtä museokuvaajana, sitten pitkä apuraha ja nyt työ- ja puolikas ylimääräisestä taiteilijaeläkkeestä. Pitkästä apurahasta kertyi myös eläke. Itse en kuulu tuohon kolmikkoon, olen loisläjän luokkaa. Laitoin nuo tietoni , jottei tule epäselvyyksiä meikäläisen kohdalla. Pienessä maassa ei taiteen tekemisellä elä kuin harvat ja valitut. Ei varsinkaan ne, jotka jäävät kotimarkkinoille. Sattuma on myös yksi asia, jota ei saa unohtaa. Jos joku tietää tapauksen Pekka Turunen-Esko Männikkö, niin siitä voi tuota asiaa miettiä. kapa
Vs: Keskustelun pohjaksi En oikeastaan halunnut mielipidettäni täällä kertoa, mutta nyt kun juttu on kypsynyt näinkin pitkälle, niin tunnen haluavani kertoa oman mielipiteeni: 1. Kaikella myytävällä on oma arvonsa jonka määrittelee myytävän tuotteen arvo ostajan mielessä. 2. On ihan sama mitä mieltä myyjä on omasta tuotteestaan, sillä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä, ostaja on se joka määrittelee summan minkä hän haluaa/voi tuotteesta maksaa. 3. Edes tuotteen kustannuksilla ei ole mitään merkitystä sen myyntiarvoon. 4. Säälistä ei kovin moni ole valmis maksamaan mitään. 5. Tuotteen tarpeellisuuden määrittelee ostajat. 6. Taide on abstraktinen juttu jolle ei löytdy täsmällistä selitystä, taas tässäkin asiassa ostaja on oikeassa. 7. Taitelijaksi voi itsensä nimetä kuka vaan, taiteellisuuden määrittelee ostava yleisö, joskus harvoin taiteilijan luo taidearvostelijat. 8. 800€ valokuvatulosteesta on melkoinen hinta, olkoonkin, että kuva on hieno.
Vs: Keskustelun pohjaksi Ostaja on oikeassa vain omalta kannaltaan, eikä sinänsä määritä taideteosta. Mielestäni taideteos luodaan tekohetkellä, ei katsomalla. Katsoja toki näkee taas omalla tavallaan asiat ja siten näkee teoksen.
Vs: Keskustelun pohjaksi Jos mulla olis ylimääräistä rahaa, voisin ostaa tämän kuvan 800 eurolla, käsinmaalattua kuvatusta en ostaisi.
Vs: Keskustelun pohjaksi Ok, kiitos selvennyksestä ja kritiikkiluvasta. Jos tosiaan haluat "asiallista keskustelua numeroinnista valokuvavedosten tiimoilla", asiaa helpottaisi huomattavasti, jos mainitsisit asiasta jo aloitusviestin otsikossa ja viimeistään itse aloitusviestissä, kuten tapana on. Nythän otsikossa lukee vaan ympäripyöreästi "Keskustelun pohjaksi", eli oikeastaan ei yhtikäs mitään. Itse avausviestissäkin lukee lähinnä "Jos vaikka mietteitä?" aihetta sen kummemmin tarkentamatta. Ainoa lisävinkki on annettu linkki blogiviestiin, jonka otsikko sekin viittaa enemmän kuvan kalleuteen kuin johonkin numerointiin. Eli minusta sait kyllä suurinpiirtein sitä mitä tilasit, ja meidän liian tyhmien vastaajien nimittely salaliittoterorioitsijoiksi tai vainoharhaisiksi kuulostaa vähän omituiselta kritiikiltä ja turhalta kiukuttelulta. [QUOTE> [/QUOTE] En tiedä kehen tarkalleen viittaat tuolla salaliittoreorioitsijalla tai vainoharhaisella, mutta jos se viittaa tuohon minun kommenttiini blogisi markkinoinnista, ainakin minusta olisi outoa, ellei peräti vähän hölmöä, jos et käyttäisi sosiaalista mediaa ja jopa tätäkin foorumia töidesi ja kirjallisen tuotantosi markkinointiin. Ennenkaikkea ulkomailla, eikä pelkästään kotimaan pienissä piireissä. Siis ainakin jos oikeasti haluaisit saada nuo kuvasi myytyäkin. Epäilemättä olet jo tietoinen siitäkin, että joka ainoa viestisi sosiaalisessa mediassa, blogissa ja täälläkin on henkilökohtaista markkinointiasi, halusit sitä tai et.
Vs: Keskustelun pohjaksi 5. Tuotteen tarpeellisuuden määrittelee ostajat. Totta, mutta sitä ennen sen tarpeellisuuden on muokannut mielikuvamarkkinointi. Joten toisaalta myös ei-totta.
Vs: Keskustelun pohjaksi Tämä alkaa olla persaukisten ja koti tulostajien valitushuuto kuvan kalleudesta. Ei sillä, ei mulla ole 800 ekee laittaa tuohon kuvaa ja vaikka olis en ostais. Muistatteko http://www.ksml.fi/erikoissivut/matkailu/tama-on-maailman-kallein-valokuva/976347
Vs: Keskustelun pohjaksi Toisaalta. Jos hinta olisi 600 niin menisikö niitä helpommin esim kaksi? Täten ainakin liikevaihto tuplaantuisi. Mikä olisi hinnoittelussa se kipuraja. Ja miksi se pitäisi myydä galleristin kautta? Ja eikö nuo kehystykset ja galleristin osuudet voi vähentää verotuksessa.
Vs: Keskustelun pohjaksi Kyllä kehystyskulut ovat verovähennyskelpoisia. Ei se silti tarkoita, että kehystys olisi ilmaista. Tuloahan on taasen se, mitä saat galleristilta, josta maksat verot. Myös noista kehyksistä. Omansa on ottanut. kapa
Vs: Keskustelun pohjaksi Tämä on minusta se taiteilijan tekemä valinta: Myynkö yhden kuvan sanotaan nyt vaikka 1000e vai kahdeksan kuvaa á 400e. Galleristin käyttöä pulustaisin sillä,että ammattitaitoisella galleristilla on suhteita ja yhteyksiä, hyvä galleristi joka tuntee asiakkaansa,osaa yhdistää taiteen jasen potentiaalisen ostajan. Mutta jos on todella hyvä tuuri saattaa toki löytää asiakkaansa ihan itsekin, mitä isompaa hintaa pyytää sen isommassa merkityksessä pitäisin galleristia, - heillä on maine yms.
Vs: Keskustelun pohjaksi Olisin veikannut kolme, mutta Kapa toki tuntee taidekentän toimijat paljon paremmin.
Vs: Keskustelun pohjaksi Pulustaa, keksit juuri mainion uuden verbin. Eipä siitä hyvästä galleristista toki haittaakaan ole, mutta oman markkinoinnin ulkoistaminen pelkän galleristin varaan ei nykypäivänä ole välttämättä kovin tehokas ratkaisu. Ainakaan jos tavoitteena on niiden valokuvaprinttien myyntikin. Nykyään ainakin "tavallisen" valokuvaajan pitää itse luoda ne omat suhteensa, verkostonsa ja yleisönsä. Eli galleristin virkaa toimittaa tänä päivänä kuvaajan oma (markkinointi)työ, mm. sosiaalisessa mediassa ja muualla. Joku taiteen kotimainen sisäpiiri voi toki olla oma lukunsa, mutta se on myös markkina-alueena selvästi rajatumpi. [QUOTE> [/QUOTE] Tuurilla on itse asiassa aika vähän tekemistä asian kanssa. Homma on pitkälle raakaa ja pitkäjänteistä duunia. Oli kyseessä sitten omatoiminen tai agentin kautta tapahtuva markkinointi. [QUOTE> [/QUOTE] Minusta tuo maine ja korkeamman hinnan läpimeno ei välttämättä ole riippuvainen mistään galleristista, siis noin yleisemmin. Pitemmän päälle homma on enemmän kiinni teoksen tekijän maineesta kuin galleristin maineesta. Eli kun teoksen tekijä on sen oman yleisönsä ajan kanssa rakentanut, menevät hänen teoksensa kaupaksi korkeampaan hintaan myös ilman välikäsiä. Ilman tuota tekijän omaa mainetta on sen korkeamman hinnan läpimeno hitaampaa myös agentin kautta. Mutta sen tietyn nichen sisällä tuo osaavan ja paikkansa valiinnuttaneen galleristin mukanaolo on epäilemättä avuksi. Silloin tuotteen/teoksen esillepano, ostopaikan viitekehys ja itse ostotapahtuma sosiaalisena funktiona nousevat usein merkittävämpään rooliin kuin tuote/teos ja sen tekijä itse.
Vs: Keskustelun pohjaksi Jos kauppaa käydään rakkaudesta taiteeseen periaatteella, niin taiteija voi yhtä hyvin istua romanilaiskerjäläiosen asennossa gallerian nurkassa pahvikuppi edessä? [/quote] Näinhän se monesti on. Siivoojaksi pääsee meikäläinen taiteilijakin, romanialainen tuskin, vaikka olisi taiteilija. kapa
Vs: Keskustelun pohjaksi Ihan oikeesti, kaikella on hintansa, ja AINA se mitä maksetaan riippuu siitä mitä ostaja siitä on valmis maksamaan. KOSKAAN ei myyjä voi pakottaa maksamaan hintaa tuotteestaan jota ostaja ei halua maksaa. Kuka siis määrittelee taiteen hinnan, OSTAJA, näin se vaan menee. Voihan taiteella olla hintoja ja hintoja, mutta se millä ne myydään määrittelee ostaja, AINA.
Vs: Keskustelun pohjaksi Taiteeseen tämä voi päteäkin, ruokaan, polkupyöriin, kameroihin, viinaan, bensaan, maitoon, lääkkeisiin ... ei. En ymmärrä mihin pyrit tuolla kommentillasi? Kapa
Vs: Keskustelun pohjaksi Eipä mene ihan suoraan näin, sori. Jos perunoista puhutaan, niin sitten ehkä. Tai jos taiteilija myy taulun suoraan. Toki tämä on enemmän totta yksittäisten esineiden osalta. Mutta kyllä polkupyörän joku ostaa koska se on Helkama. Minä maksoin juuri 800 puhelimesta (tosin, osamaksulla). Siihen että ostin tuon puhelimen on tehty valtaisa määrä markinointi- ja mielikuvatyötä jo monta vuotta. Kuka hemmetti maksaa puhelimesta 800 euroa jolla vaan puhuu tai 800 taulusta jonka arvo vaan laskee ja sitä vaan katsoo? Näin niin kuin kärjistäen. Miksi ostaisi 800 euron polkupyörän - sen takia että minulle on tehty tarve. Ehkä myyjä jopa on tullut vastaan osamaksulla, mutta kyllä se 800 euron polkupyörä minulle 800 maksaa, koska seuraavassakin liikkeessä se maksaa saman verran. --- Tuli vielä mieleen, että eikös tuossa ole ilman kehystä -hintaa, paljons se on? Ainakin mitä minä olen taulutettua taidetta ostanut, niin sellainenkin mahdollisuus on usesti ollut. Varsinkin jos seinälle pistää, niin kyllä siihen helpottaisi jos saa ineriööriin sopivan kehyksen itse hankittua. Tokihan apurahamahdollisuus on ehkä milliprosentin parempi, kun taulut riippuvat galleriassa, näin uskoisin? Mutta nykyaikana tuntuu vähän ankealta - anteeksi mutta olen kaikki mulle heti pullamössösukupolvea - että en voisi valita pohjustukseksi vaikka kapa-levyä, koska kananpaskaseinässä ei muu kestä tjsp.