Tässä jokin aika sitten todettiin tälläkin foorumilla, että värisuotimet ovat hyödyttömiä digikuvauksessa. Jäi kuitenkin itseäni askarruttamaan, että onko todella sama asia jos: 1. laittaa objektiiviin punasuotimen ja säätää manuaalisella valkotasapainolla värit kohdalleen 2. tekee saman efektin photarissa säätämällä ao. suotimen vastaväriä vähemmäksi Nollaako todella kohdassa yksi valkotasapainon säätö suodattimen vaikutuksen kokonaan. Eikö kennolle pääse säädöstä huolimatta suodattimen vastaväriä vähemmän kuin ilman suodatinta? Eikö suodattimen vaikutus ole puhdasta kovaa fysiikkaa, jota ei voi kumota täysin ohjelmallisesti vai miten se nyt sitten menee? voisiko esim taivasta kuitenkin tummentaa värien pysyessä oikeina käyttämällä suodatinta. Värifilmeillähän tämä on mahdotonta, koska suodattimen vaikutukselle vastakkaista filmiä ei ole olemassa.... No, kunhan mietin.
Hmm.. Jos punasuodin todellakin päästäis VAIN punaista valoa läpi, ois ihan sama mitä valkotasapainolle tekee, kun kameran ois mahdollista "nähdä" vain ja ainoastaan kennon punaiselle valolle herkillä pikseleillä. Jos se päästäis myös muita värejä läpi, voisi silloin kuvitella että valkotasapainon saisi vielä korjattua, mutta että lopputulos olisi hyvin hyvin alivalottunut tai kohinainen (tai sitten siis vaatisi paljon pidempiä valotusaikoja).
En sanoisi että sillä on mitään väliä - itsekin olen miettinyt asiaa. Päättely: Oletetaan että yksittäinen pikseli vastaanottaa kolme arvoa (r,g,b), jokainen väliltä 0 ja 255. Oletetaan myös että pikseli vastaanottaisi valkoisen värin ilman suodattimia (255,255,255). Pikselin eteen lisätään punainen suodin, estää suodin kaiken paitsi punaisen värin, jolloin tulokseksi tulee (255,0,0). Tämän saman saisi aikaan photoshopilla esimerkiksi channel mixerillä. Teoriani on julkisesti kritikoitavissa
No muuten, mut vain Foveonin X3-kennossa yksi pikseli vastaanottaa kaikenväristä valoa. CCDeissä ja CMOSeissa on aina yksi pikseli joka on herkkä yhdenväriselle valolle. Lopputulos on kai tämän osalta ihan sama. Mut siis, kyllä minunkin järjen mukaan värisuotimen vaikutuksen pitäisi onnistua toistamaan ihan samanlaisena ohjelmallisesti, mitä nyt sen värillisen linssin aiheuttamat muut vääristymät ja heijastukset jäisivät pois.
Huoneenvalossa en huomannut mitään dramaattista kun heitin objektiiviin keltasuotimen ja säädin valkotasapainon manuaalisesti kohdalleen. Tuloksena oli kuva, joka näytti aivan normaalilta. Toki siinä ei nyt ole käsittääkseni kaikki aallonpituudet kuin jos olisin ottanu kuvan ilman. Muuten, punainen suodin ei käsittääksni suodata kaikkea muuta pois kuin punaisen, vaan eniten vastaväriään ja siitä sitten vaimentuen molemmilta puolilta väriympyrää kohti sitä punaista. Vai olenko ymmärtänyt väriopista jotain väärin? Mv-kuvasssahan sen vaikutus on tumma taivas, eli sininen valo vähenee, vähän valoa-> tummempi.... Channelmikserillä saisi säädettyä mv-kuvan, jossa alunperinkin olisi vähemmän sinistä valoa? mutta eikö sama päde myös värikuvaan? valkotasapainolla korjattu värikuva, jossa on alunperin vähemmän sinistä? taivas tummenee? äh, vai päinvastoin?
Vaikutus on ihan sama kuin filmilläkin, miksipä tuo olisi muuttunut. Tosiasia on vaan niin, että saman voi monessa mielessä tehdä fotarillakin (ja mikä parasta jättää tekemättä halutessaan jälkikäteenkin). Jos kuva on kuvattu filmillä ja skannattu, sille voi tehdä ihan vastaavat muutokset kuin digikuvalle, eli mitä uutta? Siispä miksi käyttää suotimia? Ehkäpä siksi, että mitä valmiimmaksi kuva saa jo luontivaiheessa sen vähemmän aikaa ja virittelyä on kuvankäsittelyssä. Valinta on siten pääasiassa oma päätös kumman parissa viihtyy.. Yleensä on helpompi vaikuttaa kuvaan jo kun sitä otetaan valaistuksen, varjojen tai jopa värien osalta, kuin tekemällä niitä fotarissa. Värien neutralointi harmaakortilla käy kyllä paremmin digivehkeillä, mutta on jo OT:tä...
Meni hivenen ohi.... mun mielestä tuossa on pari asiaa, mihin ei oikein voi vaikuttaa jälkikäteen mitenkään.
Tottakai voi, et kai kuvitellut, että esim Jurassik park olisi kuvattu livenä? Ihan mitä vaan voi tehdä, liikkumattomalle kuvalle jopa paljon helpommin kuin liikkuvalle. On vaan paljon helpompi tehdä asiat jo kuvausvaiheessa kuin jälkikäteen, niin kuin varmaan tarkoitit!
Niin, onko enää kyse valokuvaamisesta ? Mielestäni ei.... valokuvaaminen kuitenkin tapahtuu nimenomaan valolla, ei photoshopilla. Samalla ajatuksella realismi-muotokuvien maalajat voitaisiin nimetä valokuvaajiksi. Tietenkin tässä unohdin, että kyse oli DIGIkuvaamisesta... formaatti muuttuu ja kaikki sallittua ?
Niinpä, mutta eikö se ole jokaisen omassa tunnossa ja valinta sitä kautta. ps. olen itse melko vahvasti samoilla linjoilla, että kaikkeen ei pidä ryhtyä kuvankäsittelyssä.. Siksi käytän edelleen suotimia sopivan tilaisuuden tullen ja pyrin valaisemaan kaiken valmiiksi, sommittelemaan ja myös rajaaman kuva jo kamerassa, tyhmäähän tuo tavallaan on, mutta saan pitää periaatteistani kiinni, jos tahdon Ja kuten tiedät, teen jopa perspektiivikorjauksen objektiivilla, jos teen, en fotarilla
Joo, mä sallin aika paljon korjailua, poistoa jne. kunhan se tehdään rehellisesti. Luontokuva on edelleen aika 'pyhä' omassa näkemyksessäni, mutta sekin muuttunee ajan myötä. Muut kuvat on aivan sama, tosin rehellisyyden nimissä niistäkin tulisi mainita. Itse minimoin kaikki jälkeenpäin tehdyt käsittelyt, mutta jos jotain pitää tehdä voin sen myös tehdä. Pimiöpuritanisti musta tulee olosuhteiden pakosta, koska ei sitä heti ekalla kerralla voi osata kikkailuja... tosin jotain pientä osaan tehdä PS:llä, mutten tee... Ja vitut, tää menee taas tähän, että mikä on valokuva ja mikä graafinen teos ja siihen löytyy yhtä monta näkemystä, kuin on kuvantekijää/katsojaa. Valo on kuitenkin se juttu, mitä ei valokuvassa muuteta.... kuvataan hyvässä valossa, tai jätetään kuvaamatta....kerpele !!! =)
Moraali sikseen. Jos ajatellaan etä laitetaan punasuotimet lamppuihin ja sanotaan että valkotasapaino on pielessä, sitä pitää korjata. Tai laitetaan objektiivin eteen sama suodin ja sanotaan että valkotasapaino on pielessä, sitä pitää korjata. -missä ero?
Kannattaa muistaa myöskin että jos on tarkoitus ottaa tarkkoja kuvia, siis missä tarkenus on kunnolla kohdallaan, ei kuvattaessa kannata kohteeseen laittaa sen enempää punaista valon eteen kuin linssin eteenkään. Punaisen tarkennuspiste kun on kennolla (ja filmillä) hivenen eri kohdassa kuin esim. sinisessä ja vihreässä. Btw, vihreä on muuten tarkin.
Mmmmm, noinko on.... Mitenkäs, kun Pentaxin oman salaman tarkennusapuvalo on nimenomaan punainen.... Näin taitaapi olla muillakin merkeillä, ainakin Nikonilla ja Minoltalla, joista on omakohtaista kokemusta.
Joillakin on vihreä, joillakin valkea, kamerassa siis. Eri asia salaman infrapuna(vai mikä se on)mittausta olen nähnyt kyllä punaisena ;o) Fyysinen tosiasia kuitenkin. Näin on myös opetettu ;o) Toki punaisesta on hyötyä joissain tapauksissa, esim. saa finnit pois naamasta ilman phoshoppaamista jne. mutta ei silloin kun tarvitaan todella terävää kuva jostain. edit: en tiedä taas onko salamissa korjattu se infrapunamittauksen antama tieto matkasta tiedon mennessä kameraan, vai onko moisessa edes tarvetta. Se punaisen tarkennuspiste on usein suunnilleen siellä "normaali" tarkennuspisteen ja infrapunafilmin tarkennuspisteen puolenvälin tietämillä...
Tokkopa nuo nyt infrapuna-alueella ovat nuo tarkennusvalot. Ihan punaisen lasin takana olevalta lampulta se näyttää. Se heijastaa kohteeseen pari viivaa, joihin tarkennusautomatiikka saa otteen. Miksi he olisivat valinneet huonoimman värisen valon? Ihan samanlaisia ne ovat olleet minun Minoltan ja Nikonin salamoissanikin kuin tässä Pentaxissa. Olen käyttänyt "oikeitakin" infrapunavalonheittimiä, ja niiden valo ei ole silmälle näkyvää. Tehontarvekin on melkoinen, joten siltäkin puolelta epäilyttää. Missä sinulle on tuota opetettu? Aallonpituuksien eroista se ei voi olla, koska niiden on kaikkien kohdistuttava kennolle samaan tasoon tai saat sitä kuuluisaa purplefringingiä Siihen että valo on filmillä/ kennolla liki kaikilla aallonpituuksilla oikealla kohdalla, on vuosikymmenien eikana panostettu aika paljon.... Ja jos se punainen olisi huonoin, niin miksi se todellakin olisi otettu nimenomaan tarknnusautomatiikan käyttämäksi valoksi. Sillä sitähän sen täytyy ainakin käyttää, kun tarkennusapuvalot on punaisiksi laitettu. Sinun esityksesi logiikassa mättää. Annapa lisätietoa.
Tarkennusvalon värillä ei ole minkäänlaista merkitystä, ero skarpin kohdan paikassa syvyyssuunnassa on korkeintaan millimetrin osia normaalisti kuvatessa. Sikäli tuo on kyllä totta, että kun halutaan kuvata äärimmäisen teräviä mustavalkoisia kuvia niin silloin obiskan eteen laitetaan aika kapeakaistainen filtteri jotta kromaattinen aberraatio saadaan pois (juurikin CA on se 'tarkennusepätarkkuus' eri värikomponenttien välillä) Toiminee parhaiten suurenkoon maisemakuvauksessa. Tämä tietysti vain filkalla tai hypoteettisella monokromaattisella digikennolla.
Tuollainen kapeakaistainen suodin vaikuttanee aika tavalla mv-kuvankin toistoon ja lopputulokseen. Vrt. punasuodin ja pilvinen taivas.
Niin en uskokkaan että ovat (tarkennuspisteet ja -tasot) kaukana toisistaan, hyvin marginaalisia eroja kuitenkin. Asiaan varmasti vaikuttaa monikin asia. Se että joku tapa on yleistynyt, ei tarkoita että se olisi paras... Ihan yleisestikin ottaen myöskin valokuvauksessa. Niin ja miksi sitten kaikilla ei ole punainen pleksinpalanen tarkennusvalon edessä? Voisi ihan yhtä hyvin kysyä sitä... Asian huomaa myöskin toisaalta esim. jos ottaa vaikka keikkakuvia ja lava täynnä punaista valoa, ei ole niin helppo tarkentaa silloin kuin jos vaikka olisi jotain muuta väriä... Missä olen oppinut? Sellaisessa paikassa missä opetetaan paljon tekniikkaakin valokuvauksessa. Enkä usko että ihan metsään muistelen asioita... Toki kennot myöskin kehittyy kameroissa ja aikaa myöten nuokin asiat osataan huomioida entistä paremmin, en yhtään epäile...
Helppo tapa moisessa vaikka laittaa vihreä filtteri valon eteen kun otetaan vaikkapa reprokuvia piirustuksista tms.