Vs: Sinistä pukkaa, C41, osa 2 Heitä digillä reproaminen mäkeen, jos sulla on tuollainen skanneri. Siinähän on autofocuskin. Vuescan toimii tuon skannerin kanssa. Paras 'värienkaivelu' on kokemukseni mukaan silcerfastissa, mutta vuescannikin on varmasti hyvä, kun opettelee käyttämään. Itse käytän vuescannia, mutta skannaan vain mustavalkokuvia. T Jukka
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla En näillä näkymin aio hankkia isompaa skanneria ja tarvitsee myös keskarista ja laakoista digiä tehdä. Varsinkin keskarista. Kun laitan skannerin raksuttamaan, laitan sitten omaan aiheeseen sitä. Pidetään tämä aihe värinegan reproamisena ja sen värien säätönä, mikä varmasti kiinnostaa monia muitakin. Se on kuitenkin niin, että jos vaan saa värien säädön sujuvaksi, tekniikka on oikein kiva vähimmillään nettikuvien saamiseksi. Ja skanneriin verraten jotain lisää ja enemmän se saattaa myös mahdollistaa. HDR ja isomman negan kuvaaminen osissa esimerkiksi.
Vs: Sinistä pukkaa, C41, osa 2 Ongelma noissa automaattien käytössä on, että et opi koskaan ymmärtämään mitä oikeasti olet tekemässä. Jos manuaalisesti säädät, hiffaat että on kyse vain siitä että kolme (RGB) värikerrosta on eri vahvuisesti valottuneita. Jollon aika nopeasti hiffaat, että ei tarvitse muute kuin säätä ne takas kohdilleen. Automaatit myös usein leikkaavat sävyjä. Ja loppupeleistä, kun ymmärtää mitä tekee.. on paljon nopeampi tehdä asiat "käsin". Itseasiassa mua hämmentää miksi en ole löytänyt yhtään opasta oikeanlaiseen värinegan kääntöön, vaan joka oppaassaa neuvotaan monimutkaisia automaattisäätöjä. Tuntuu että yksikään näistä ei ole ymmärtänyt mistä siinä puuhassa oikein on kyse. Tää on johtanut siihen, että se värinega lookki mitä netissä näkee.. on päin helvettiä. Pastellia ja vihreitä varjoja. Kun kunnollinen värivedos taas näyttää varsin hyvältä. Lueskelin että joissain skannereissa (nikon, minolta) voi jopa säätää suoraan valotusvaiheessa RGB valotuksia erikseen, tää on siis hyvin sama asia kuin se mitä sä tekisit pimiössä värivedostaessa. Ja tätä pitää myös photarissa tehdä. Jos reproten tekee, kannattaa hommata suurennoskoneen väripää valolähteeksi. Niistä tulee tasainen valo ja sulla on suoraan kunnolliset värisäädöt.. tällön se puuha on samaa kuin värivedostus värisäätöineen ja voi saada suoraan sen kunnollisen väritasapainon kuvaan.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Tässä on varmasti järkeä. Voisin sovitella väripäätä "valopöydäksi". Vaan mitenhän kirkkaus riittää, jotta millaisiksi valotusajat tulevat - ettei jo niin pitkiksi että kenno alkaa kohista? edit yliviiva: Ihan pirusti riittää! Kokeilin De Vere 4x5 väripäällä keskarin valoboxilla. 4x5'' valoboxilla toki himmeämpi mutta värinegalle suodatetuin korjauksin tuli ajaksi 1/125s f/8 ISO200 Ja vaihtoehto on myös irrallisten filtterien käyttö, oli valonlähde sitten mikä vaan. Niitä on esim. Lee merkkisenä (mm. Fimekosta. Siellä saattaisi olla myös demosarjavihkosta, joissa on palaset noita suotimia. Voipi katsella negaa niitten läpi ja valita neutraalin tuloksen antavan, ja paras voi olla myös kahden yhdistelmä. Tämän hyödyllisen vinkin näistä Lee suodattimista kuulin ystävältämme JW:ltä. (Esimerkiksi jollekin Kodakin filmille oikea korjaus voisi olla Cyan 68 ja Sininen 33.) JW:kin epäilee suodattamattoman käyttöä ettei kuvankäsittelyn säädöt taida oikein riittää. Samansuuntaista epäilystä olen heittänyt itsekin aiemmassa ketjussa, missä Alhosenkaan kertoma ei ole yhtään ristiriidassa: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,46445.msg524953.html#msg524953 Jos ei suodata kuvatessa, histogrammista näkee kuinka punainen on tosi oikealla kun vihreä ja sininen on vasemmalla. Kyllähän me tiedämme mitä tapahtuu paremmalle kuvanlaadulle kun paljon nostetaan, vai tiedämmekö. Onhan negaa digitoidessa hyvä syy ottaa kaikki irti eikä tuijottaa ainoastaan siihen saako värit oikeiksi.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Ihan vaan äkillinen kokeilu. Kamera ei ole kohdistettu suoraan ja on saattanut muutakin vikaa tulla, mutta nyt on pääasiana värit. Ensin säädin kameraan valkotasapainon väripään valosta ilman suodatuksia. (kuvasin toki RAWinakin) Sitten asetin 6x6 Ektar 100 negan ja kuvasin säätäen väripäätä niin että kameran histogrammi näytti suhteellisen tasaiselta R-G-B. Tässä tuli virhe: toki olisi pitänyt ensin laittaa negasta tyhjä osuus kuvattavaksi näin, siis filmipohja! Kokeilin myös RAWia säätää pipetillä reunan filmipohjasta neutraaliksi, muttei se tuottanut yhtään hyvää. Laitan esiin nyt tässä vaiheessa jpegin, johon siis säädin väripään suodatusta aivan väärällä tavalla. Toiseen painoin autocontrast. Kuten näkyy, ei vielä hyvä. Ektar 100 kotikehitys, väripää cyan60 magenta20. Lisään tähän myöhemmin kuvan johon säädän väripään kameran histogrammia katsoen filmipohjasta. Voihan se olla ettei kameran histogrammista voi kovin tarkkaan nähdä, mutta kokeillaan nyt tämäkin polku. EDIT. Kuvat vaihdettu versioihin jotka on kuvattu kun huone on muuten pimennetty. Oli aika voimakkaat loisteputket päällä Tosin en ole varma oliko eroa joten pieni vaikutus sillä oli jos oli.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Seuraava vaihe. Nyt säädin filmipohjan mukaan kameran histogrammia katsoen hyvin tarkkaan väripään säädön niin että R-G-B pylväät olivat hyvin tarkkaan samassa paikassa. Siitä ensimmäinen kuva. Säätö oli C38 M12. Sitten samalta rullalta pelkkä invert, autocontrast ja viimeisenä autolevels. Ei näytä pitkälle riittävän pelkästään pohjan mukaan suodatus, ainakaan tällä tyylillä. Mutta kun ekassa kuvassa on filmipohja, niin eikö se sentään ole ihan neutraali? Onko kehityksessä häikkää vai onko tällainen tyypillistä värinegalle? Jonkinverran oletin että värit olisivat tasapainossa negassa, samoin kuin diassakin, kunhan oranssin maskin suodattaa. edit. Tuossareprottu dia, jossa vain kameran valkotasapaino on suunnilleen balansoitu valonlähteeseen. Toinen. Kolmas. (Vaikka värit voivatkin näissä dioissa ensisilmäyksellä näyttää oudoilta, johtuu se kuitenkin enimmäkseen ihan aiheesta. Sanoisin että värit ovat hyvinkin luonnollisia verraten kuvaustilanteisiin.)
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla "Skannailin" itsekin 35mm värinegoja D800:lla 105mm:n microlla. Valonlähteenä oli salama valkoisen pleksin takana. Suurimmat ongelmat liittyivätkin juuri tuohon valon tasaisuuteen, kuvien nurkat kun tummuivat kovasti, tämäkin olisi ollut helppo korjata flättiruudulla. Myös filmin saaminen tasoon oli aika vaikeaa. Sen sijaan värien korjaaminen ei tuottanut suurempia ongelmia, Raw Therapeen valkotasapainopipetti sopivassa paikassa tuotti aina melko oikeat sävyt. Koulun V750:aan verrattuna D800 tuottaa kyllä paljon parempaa kuvaa, ainakin resoluution osalta. Alla olevassa kuvassa neutraalina toimi tuholaisen rintaturkis. <IMG src="http://i.imgur.com/3hohV.jpg"]</IMG> Kroppi edellisestä: <IMG src="http://i.imgur.com/tX28K.jpg"]</IMG> Alla vielä sama kuva V100:lla skannattuna ja GIMPillä väänneltynä, optista resoluutiota kuvassa on about tuon webbikuvan verran eli aika pehmeää jälkeä tekee. <IMG src="http://farm9.staticflickr.com/8430/7663228938_9d7e34d60c_c.jpg"]</IMG>
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Kokeile niin että ammut salaman A3 kokoiselle valkoiselle paperille, josta valo heijastuu noin 50 cm päässä olevan pleksin takana olevan dian läpi kennolle. Valo tasoittuu.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Törmäsin viimeksi tällaiseen juttuun, joka menee jopa niin pitkälle, ettei muka värinegan reproamisessa ole järkeä. Mutta se vahvistaa ajatustani oikeanlaisen analogisen suodatuksen tärkeydestä. "Half of the blue and green data is discarded (much of range has zero output - Here, the black end after inversion). It is a good try, but there is not a lot left which is why this is a tough job digitally, and I can offer no satisfaction here." edit. linkki korjattu
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Nopeasti verrattuna, saat vähän paremman tuloksen Plustekin kinari skannereilla.. ehkä tossa on optimoinnista kyse, kuten linssi ja sopiva aukko sille. Tietty tossa reproomis tyylissä ois etuna tosiaan jos sais valolähteen säädettyä värinegalle, sitä plustek ei tee.. siihen tarvis nikonin tai minoltan. Jotka kyl ois terävyydeltään vielä parempia kuin plustekit. Mutta mv negassa taitaa hävitä jo enemmänkin, sillä mv terävyys on parempi kuin värinegan mikäli käyttää vihreää (terävin jostain syystä) kanavaa skannaukseen. Flätit toi puuha varmasti voittaa helposti.. mutta epäilen että kennojen filtterit vievät liikaa siitä terävyydestä minkä voi saada varsinkin laadukkailla skannereilla. Vertasin suoraan tota raetta omiin Plustek 7400 skanneihin (7200dpi/70megapixeliä).
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla http://www.diyphotography.net/scanning-film-negatives-with-a-dslr Tuolla on hyvät ohjeet negan kopiointiin ja väriensäätöön.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Bowensin Illumitran on sangen kätevä laitos tuohon hommaan. Kts. Illumitran Slide Copiers
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Mirrored tuossa otti esille maskin suodattelun. Kuvaamalla voi hyödentää väruipäätä tai suoraan suotimia joilla saa korjattua maskin riittävän tarkasti. Linkatussa kirjoituksessa oli maininta, että skannerit valottaisivat eri kanavia eri määrän ja hoitaisivat maski-korjauksen siten.Varmaan joku kallis voi tehdäkin, muttei perus-skannereista tietämäni mukaan yksikään. Kanavat tulevat vinhadti erillään ja skannsussoftan tai dkannerikuskin tehtäväksi jää maskin poistelu. Mutta kun joku kanava voi olla hyvin alhaalla verrattuna muihin.. Kuvan käsittelyllä homma sujuu monin tavoin. Voi raapia kanavakohtaisesti ääripäät kohdalleen, invertoida ja hinkata lisää. Voi myös positiivista ottaa ison samplen pohjaa, keskiarvottaa (average blur) se ja invertoida. Tuloksella filll-layer jolla poistaa maskin.. Joskus puolisentoista vuotta takaperin kokeilun näitä erilaisia menetelmiä, muttei tullut tilaisuutta koostaa kunnon yhteenvetoa.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Mä itseasissa testasin kerran skannata tolla plustekillani värikanavat erikseen mv moodissa, ei mitään merkittävää eroa ollut. Kyl mä silti ehkä joskus ton minoltaan päivitän, jossa toi kanavien korjailu onnistuu... mutta mutta, kyl mä silti väittäsin että skannerit hakkaa ton digi reproilun aika helposti... ellei, sulla ole foveon kennoa. Sitten voi olla eri asia, tosian sekin pitäis tehdä monessa osassa että saa riittävän suuren tiedoston. Skannerin puolesta puhuu yksinkertaisesti terävyys... siis filmiskannerin. Jos d800 tekee tollasta jälkeä, joka hävii tai tulee tasoihin 100e plustekin kanssa. Niin mitä saa aikaiseksi sitä halvemmilla/heikompitasoisilla digikameroilla? Laadukkaan skannerin (flextight tms.) tasoon toi ei yllä mitenkään... Mutta ehkä tolla ei haeta hifi jälkeä, vaan helppoa ja nopeaa kuvien nettiin digitointia.. tietty siinä on etunsa heti keskarista eteenpäin, koska siihen ei hyvää skanneria helposti/halvalla saa.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Koiran naama lie kuitenkin 100% kroppi ja siinä näkyy rae suurena. Kenno ei tietenkään yksinään tee juuri mitään. Maximum resolution 7,360 × 4,912! Huomioitko tämän verratessa Plustekiin? Vertaa samankokoisia skanneja. Mikähän versio 105 Micro-Nikkorista oli? Ja sitten ne normaalit: kuvausaukko, tarkennuksen onnistuminen, MUP moodi (Nikonin mirror up) ja lankalaukaisin yms. Onko salaman kanssa laukaisutavalla ja yleensä kameran tukemisella merkitystä kun näin mennään ottamaan kaikki irti mahdollisesta resoluutiosta. (?) Välähdysaika on myös yksi muuttuja. Systeemejäkin on monia: jos nega on kytketty kameraan tiiviisti, voisi periaatteessa sojottaa vaikka käsivaralla pilvisellä säällä taivaalle ilman sen kummempaa valaisua.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Tarjolla olisi hyvä laite tuohon työhön: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,80165.0.html
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Vertasin vaan sitä miltä rae näyttää, ja plustekissa se on terävämpää.. optinen reso plustekissa on tota samaa megapixeli luokkaa, että jos pienennän ton kuvan tosta samaan kokoon. On jälki jo parempaa kuin toi d800:sen. Pmu:n demon katoi myös ja siinä oli samantyyppinen rae, hyvin lähellä plustekin jälkeä.. mutta ei lähelläkään flextightin terävää raetta. Mutta siitä ainakin tiedän, että linssi on himmennetty liian pitkälle että näkis täyden optimin. Tossa tekniikassa ja linssissä saataa olla vielä hiomista. Ainakin kannattais kokeilla eri aukot, linssiä ei kannattais himmentää yli f11 ainakaan. Varmaan joku 8 vois olla lähellä optimia, mut toi selviäis ku testais. Mutta mä uskosin että se minkä tää tekniikka näyttää, on se mitä haittaa on kennon edessä olevista filttereistä.. suhteessa skannerien kennoihin.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Minä en usko. Mutta tässä on nyt hyvä haaste heitetty. Perästä kuuluu! Joku kertoi että 60afs G oli parempi kuin 105/4. Toinen taas ettei 105 Micro ollut aivan tasoon tarkentuva, vaan versiota ei maininnut. Tuo uusin 60mm vaan omaa sitten vähän vääristymää, mitä taas edellinen D-versio ei.
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Ks. esim. http://www.pekkapotka.com/journal/2012/11/11/copying-slides-with-om-d-and-60mm-macro.html
Vs: Värinegan digitointia reprokuvaamalla Minä digitoin filmit tolla af-d 60/2.8 micro nikkorilla ja kyllähän ne f8-f11 tuotti terävämpää kuin f16-f22, mutta syväterävyyden vuoksi mielummin himmennän aukon pari liikaa kuin taistelen tarkennuksen kanssa. Jos tarttee vielä skarpimpaa jälkeä, niin ei tartte muuta kuin laittaa loitto väliin ja kuvata kinot kahdessa osassa. Mitäs niistä sais...ehkä 55mpix? Aleksi, minkä kokoista tiedostoa lahen koulun flexistä saa 6x6? Se mun testihän on toki vähän blurria jos katsoo 100% koossa, mutta tiedosto on kuitenkin niin iso, että siitä sais 360dpi:llä 60x60cm printin ilman suurentamista. Siinä koossa (ja tod näk paljon isompanakin) kuva on taatusti skarppi...