Vs: Filmikameroiden kestävyys? Ebaystä olen noita nahkoja ostellut. Aika monta satsia bobbybrown30ltä. Sellaisella markettiyleisliimalla olen liimannut. Scotch universal -nimisellä. Nahkan tosiaan pitäisi olla sopivan paksuista - hieman on kameroissakin eroa, että mikä on optimipaksuus. Liian paksun ongelma ei niinkään ole taipuvuus, vaan se, että se reuna nousee liian korkealle, eikä jää nätisti siihen syvennykseen. Sama ongelma tulee käänteisesti liian ohuesta. Melkein kuuluisi jo omaan DIY-ketjuun, mutta menkööt vielä... Tein noita leikkaushommia siten, että otin vanhat nahkat irti ja laitoin paperille. Piirsin niillä rajat ja leikkasin sitten sen paperisapluunan, jonka teippasin tulevan nahkan päälle ja sitten leikkasin sen avulla. Kannattaa tehdä alkuun mielummin puoli milliä liian iso kuin liian pieni, sitä voi sitten vielä pienentää . edit: joku millin paksuinen - ehkä mielummin pikkaisen alle voisi olla useimmiten optimi - nuo bb30 nahat näyttää nyt olevan kuvaksen mukaan noin 1.1 mm, mutta mielestäni olen saanut sieltäkin eripaksuisia - en muista oliko kuvauksessakin eri paksuus
Vs: Filmikameroiden kestävyys? ● Kamerahuolto Mustonen & Laine suositteli aikoinaan Bostik A3:sta nahkojen liimaamiseen. Hyvin toimii ja kestää. Lisäys: Muistaakseni ohensin A3:sta asetonilla ja vanhojen nahkojen liimat poistin Kiillon ksyleenillä. – http://www.bostik.fi/BostikTDS/FI/P0316_FI_TDS.pdf
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Itse vetelin nuo Cobran nahat samaan tyyliin, ekaksi entiset (rikkomatta) veks, sitten niistä suoraan piirsin uudet panemalla päällekkäin. leican vulcanite on paha, kun irtoaa hilseilemällä, ei auta kuin tehdä jykevästä paprusta aluiksi sabluunat- en tykkää kontaktiliimasta, kun ei anna oikein mahdollisuutta hienosäätöön. Käytin "Karlssons Klister (lennokki) liimaa" jonka Kerkko varmaan tunnistaa.
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Ei, en ole kuullutkaan. Stuntit liimataan Ambroidilla tai Uhu Hartilla. Sitten on se varoittava vanhempien kavereitten viljelemä kansanviisaus jotta: "Jetillä liimattu on puoliksi pystyynajettu". T. K.
Vs: Filmikameroiden kestävyys? hehe, karlssons klister on käytännässä Uhu hartia, sakut osti tuon suositun tuotemerkin ja pakkaavat sitä Pohjoismaihin tuolla nimellä. hauska huutava aasi logossa... www.karlsons-klister.se
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Ok, on tuo aasi jostakin tuttu. Liiman nimi kyllä -70 -luvun alusta on ollut Uhu Hart. Täytynee tunnustaa että ensimmäiset liimaukset tein Jetillä. T. K.
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Ensimmäiset liimaukseni tein Asetooniin liuotetuilla filkkapalasilla, joskus 50 luvun puolessavälissä, valkan kellarissa,Limingantiellä. Menivät mokaamaan tuon mestan taas, kun eivät saaneet kuntoon..
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Canon FTb toimii edelleen. Sillin tällöin käyn tsekkauttamassa ajat. Ainoa sähkö on valotusmittari. 12% kiinteä keskustamittaus on minusta erittäin hyvä, ja aikanäyttö ruudussa. t90 on makee peli, erilaisia toimintoja yllättävän hyvin. Elektroniikkaa täynnä. Nopea sarjakuva.
Vs: Filmikameroiden kestävyys? ● Kamerahuolto Mustonen & Laine suositteli aikoinaan Bostik A3:sta nahkojen liimaamiseen. Hyvin toimii ja kestää. [/quote] Vissiin reilusti ohennettuna? meillä tannerilla käytettiin Bostik A3, laimdnneltiin Bostik-ohenteella, jota ei muistaakseni myydä ihan joka kioskissa. Ja se Bostix oli sitten kilon tölkissä ja laimennin litran pullossa... Kun kerran oli vähän enemmän käyttäjiä ja käyttöä.
Nikon F3 HP rulettaa Moi, Nikkormatilla aloitin kinohommat 1975. Vieläkin on selkäytimessä sen nopea valotusajan säätö.Pari sellaista on edelleenkin suvun käytössä. Sitä valotuksen säätöä tulee hapuiltua Nikon F3:ssa, joka on aivan fantastinen kamera. Pieni (siis ilman moottoria), tarkka, kestävä.Automaattivalotuksella voi ampua lonkalta jos on kiire. Nokalle kun laittaa kepeän laajiksen (28 tai 20 /2.8) niin homma on balanssissa eikä systeemi herätä hämminkiä kadulla, korkeintaan pientä positiivista uteliaisuutta. Valovoimaisella 35:lla setti on hieman keulapainoinen ilman moottoria. F3:n ainoa murhe on max 1/60 salamasynkka. Täytyypä päivittää tuo tiivistehomma suven aikana. Kaapissa murjottaa vähällä käytöllä yhdestä teollisuuslabrasta satasella (FIM) ostettu äffä. Täytyypä surauttaa rulla läpi ja katsoa missä valotus kulkee. Vaatii käsimittaria, siinä ei ole Photomikkia.
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Aika kestäviä ovat. Hasselblad SWC 1959, toimi kuin häkä. Rolleiflex 1957, toimii kuin uusi. Om1n, 1970 -luvulta, ei mitään ongelmaa. Mamiya pro-s, ties kuinka paljon lauottu, ei mitään ongelmaa. T Jukka
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Täälläkin on 70-luvun FTb:n omistaja. Muita saman aikakauden kameroita kädessä pitäneenä epäilisin että ne kestävät samalla tapaa kuin FTb, eli kuin tankki. Canonin FD on linssivalikoimaltaan laadukas ja kohtuuhintainen systeemi, mutta Hasselin omistajalla on ilmeisesti jotain millä mällätä. Siinä tapauksessa liittyisin Nikon -jengiin jollakin hyväkuntoisella 70-luvun rungolla. Paljon laajempi ja monien mielestä laadukkaampi linssivalikoima.
Vs: Filmikameroiden kestävyys? Ainut kamera joka on multa kesken kuvauksen hajonnut, on Hasselin 500 C. Se kuvaussessio päättyi siihen.