Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä Uwe sattuu olemaan aika kokenut testaaja filmipuolella jo useamman kymmenen vuoden ajalta. Linkit löytyy mm. Macon sivuilta ja kaveri on aika tunnustettu filmi/kehite-testaaja Saksassa. Siinä se olettamasi "uus-filmi-intoilija". Jos et itse kykene lukemaan artikkelia niin eikö ole vähän outoa väittää, että kyseessä on "artikkeli, jonka kuka vaan voi kirjoittaa".
Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä Ei tartte Frankin opiskella saksaa: http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=de&tl=en&u=http%3A%2F%2Fhome.arcor.de%2Fpiu58%2Ffotoweb%2Faufsaetze%2FRodinal.pdf
Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä Juu. Annetaas vielä lisää speksejä kuvaustilanteesta, vaikka asia tulikin kai jo käsiteltyä. Mutta kun ihmiset niin mielellään kurkkivat kulissien taa ja toisten koteihin, niin ihan vaikka vain lämpimikseen. Kuvan valonlähteenä toimii katossa, kahden ja puolen metrin korkeudella, suuressa Lokki-valaisimessa roikkuva Airam Longlife 23W 2700K -energiansäästölamppu, ja valon platku ja tylsä luonne lienee kosketeltavaa. Lampulle luvataan 1500 lumenia, mutta luulen että todellinen valovirta on korkeintaan puolet mainostetusta. Tämä siis kun vertaan tuota 60W hehkulamppuun. Huoneen ainoa valkoinen seinä näkyy kuvassa, muut ovat tummia, ja kirjahyllyjen peittämät. Valo on mitattu Nikon FM2:lla, jossa keskustapainotteinen (60/40) valonmittaus, kuva otettu Leicalla. Taitaa tuo Vatasenkin kommentin perusteella sijoittua siis ISO 1600:lle. (edit: vai taisinpa tulkita nyt sittenkin väärin. 800?) Mites, pitääkin tutkia HP5:n käyriä kun mainitsit herkkyyden keinovalolle. Ihan mielenkiinnosta siis. Ja täähän on siis sitä miedosti hunnuttunutta exp. 2009 espanjan hp5:ttä. Laskeeko filmin ikä kuinka herkkyyttää ts. onko siihen mitään kerrointa tai nyrkkisääntöä?
Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä Filmin nopeus laskee keinovalossa. Se laskee myös ikääntyessään. Filmin "nopeutta" lisää lievä pohjahunnun antaminen valotuksen jälkeen esim tummanvihreässä valossa. Myös kehitys selvästi korkeammissa lämpötiloissa nostaa tehollista nopeutta. Aina kuitenkin jotkut taikatemput voivat tepsiä...
Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä hehe, kaivetaas faijan 20 luvun muistikirja esille kohdasta RODINAL... Normaalikehitys levyille ja filmeille 1 osa Rodinalia 25 osaa vettä jos on ylivalottunut niin 10 tippaa Bromkaliumia 10% per 100ml kehitettä Jos on alivalottunut niin 1:40 rodinal seos ja 20 min seisontakehitys Seisontakehitykseen myös seokseen Glyceriiniä 30ml 400 ml vettä jossa kehityksen jälkeen annetaan seisoa 20 min. kaikki arvot annettu 18C lämpötilaan, tais olla kämpät vähän kylmempiä kun oli puulämmitteisiä... Ajoista ei mitään merkintää, sen tais faija osata laittamatta ylös muistikirjaan .
Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä Skeptisyyteen lienee yhtenä syynä se, että oikein noita saksan foorumilaisia lukuunottamatta kukaan ei ole saanut todennettua viileän rodinalin tuomaa etua. Eikä asiaa helpota sekään, että saksasta leviää aina epämääräisiä huhuja filmeihin ja kehitteisiin liittyen. Muistaakseni APUG:ssakaan ei ole kukaan pystynyt todentamaan luotettavasti tuota eroa (pitäisi kaivella siellä vähän..), ja ko. foorumilla lienee tämän hetken paras filmitietous. Toistaiseksi kaikki viittaa vain siihen, että tuo 15-16 asteen käyttö on ollut vanhojen paksu- ja pehmeäemulsioisten filmien aikaan yksi keino vähentää filmipohjan elämistä ja siten mikroretikulaatiota/rakeiden kasaantumisia... Mutta nykyisillä filmeillä - no, edesmennyt Neopan 400 oli herkkä lämpötilan vaihteluille ja retikulaatiolle. Nykyinen Rodinal on jopa huonompi kehite tässä suhteessa kuin vanhat olivat (nykyään hydroksidi on ongelma, se pehmentää filmiä).Tuosta voi lukaista tarkemman selityksen. Järkevin ja helpoin tapa katsoa onko tuossa kyse muustakin kuin kuvitellusta erosta olisi varmaan kuvata rulla jotain perusfilmiä - tri-X, hp5+, apx-100, fp4+, ... Kuvaamisen jälkeen filmi puoliksi, toinen puoliska 16-asteiseen rodinaliin ja toinen puoliska 20-asteiseen. Sen jälkeen tekee molemmista filminpätkistä joitakin vedoksia tyyliin kokoluokkaan 18x24 ja katsoo vedoksia että onko niissä oikeasti eroa. Mieluummin vielä pyytää jotakin ulkopuolista katsomaan kuvia ja etsimään niistä erilleen ne, joissa on paremmat sävyt ja toisella kierroksella ne, joissa on pienempi rae. Lisäys: Tässä joku olikin tehnyt tuota, tosin huomattavasti suuremmalla suurennoksella: http://www.apug.org/forums/viewpost.php?p=1056444 Skannista; tuossa oli manittuna Vuescan, minkälaisia arvoja Vuescanin 'densitometer' -pipetti antaa noille esim. noille tummille kukille verhon varjossa verrattuna täysin kirkkaaseen filmipohjaan? Entä onko noissa skanneissa ollut Vuescan autolevels-asennossa, manual-asennossa vai missä?
Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä Osaan kyllä saksaa ja sen verta tuota luin läpi, ettei siinä mitään faktoja kerrota. Ei minkäänlaisia ns. mittauksia, ainoastaan subjektiivinen näkemys tuloksesta. Ei myöskään taidettu edes kertoa, miten sitä tulosta on tarkasteltu.
Vs: Esimerkkejä filmi-/kehitystapayhdistelmistä Tästä olen kyllä valitettavasti samaa mieltä ! Kun testalin tuota TS eagle valvontafilkka ja sain ihan kunnioitettavia tuloksia lämmietyllä ACUFINE kehitteellä , laitoin macolle kuvia skä kokoruudun että osasuurennosten versioina. kun tuli foorumille, olikin muka kehitetty rollein omalla RHS kehitteellä, joka on kuuluisa siitä että EI käytä filkan nopeuta hyväksi...