Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Alakerta täynnänsä valkoisiin pilviin tukahtuvaa toivoa, yläkerta toivonkipunana, helpompana totena. Kotimaista Jing/Jang näyttelyä parhaimmillaan. Heikura pelkistää enemmän kuin uutisissa on tapana. Seppo ja Kovalainen muistuttaa hauraudestamme.
Juu, vanavedessähän me kaikki liu'utaan, kainaloihin asti kosteena?
En missais tätä.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Huikea oli näyttely.
T Jukka

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Nostetaas tätä.

Viime hetket käsillä.
Käykää ihmeessä katsomassa tämä, sekä kultainen metsä yläkerrassa.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Kävin katsomassa paikallisessa VB-Valokuvakeskuksen tiloissa kyseisen näyttelyn. Ihan mielenkiintoisia kuvia, aika tylsiäkin oli joukossa. Hinta pyynnöt kuvista oli vähän liian absurdeja normaalille kansalaiselle.

 

--

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

hesan Fredalla pyydetään kohtuukokoisesta originaalivalokuva printistä raameissa about tonnin, oliko kaksin tai kolminkertainen hinta tähän verrattuna...
Mä kuittasin tonnin kirkapitolaskun antamalla kirjanpitälälle yhden ison jazzkuva printin. kumpikin osapuoli oli tyytyväinen.

 

--

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

näyttelyn tauluilla oli 2000-3000€ hinta. Tosin oli taidettu käyttää alumiinille pohjustusta ja kokoakin oli n. A2 isoimmat tais olla A1 kokoa. Että kyllähän ne kestää isältä/äidiltä pojalle/tyttärelle.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Tällä hetkellä valokuva hinnoitellaan korkeammaksi kuin taidegrafiikka. Numerointia vaaditaan taidemarkkinoilla. Valokuvateoksen maksimivedosmäärä on 25, jonka jälkeen se muuttuu valokuvaksi, ja silloin ollaan erilaisissa lain tulkinnoissa. Grafiikassa tälläistä kummajaista ei ole.
Alumiinille pohjustuksen ongelmat ovat nurkkien arkuus (jos kerran kolahtaa, niin jälki jää, etkä korjaa) ja pinnan. Myös UV-valolta suojaava lasi/akryyli puuttuu ja on altis ilmansaasteille. Pahimmat ovat rikkipäästöt ja tupakansavu, joka kuitenkin alkaa olla harvinaista nykyisin sisätiloissa.

kapa

P.S.

Lisätään vielä, että tuollainen pohjustus ei ole ihan ilmaista sekään. Itse kylläkin hinnoittelen vedokseni alemmaksi, sillä mieluummin myyn joitakin halvemmalla, kuin olla myymättä kalliimmalla. Ilmaiseksi en anna, enkä pilkkahinnalla, periaatteesta, mieluummin vaikka kaatopaikalle. Lahjat ovat eri asia.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

????????????????
Puhut nyt sen tekeleen verotuksellisesta tai mahdollisesti ja kaupallis-markkinoinnillisesta käsittelystä, mikä on aivan eri asia kuin yleisempi "teoksen" muuttuminen "ei-teokseksi" tai vaikkapa sen asema tekijänoikeuslain puitteissa.

Ei ole olemassa yleistä "lakia", jossa tuollainen numero olisi. Lakeka on iso määrä ja niistä puhuttaessa kannattaa yksilöidä, mistä puhuu. Erityisesti ei ole olemassa sellaista lakia, joka määräisi valokuvien hinnan niistä otettujen kopioiden (tai "vedosten", jotka ovat toistensa kopioita, toisin kuin joissakin muissa taidemuodoissa) perusteella.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Minulle on annettu ymmärtää, että yli 25 vedoksen määrässä muuttuu valokuvateos valokuvaksi, jolloin tekijänoikeussuoja muuttuu ja verotuksellisesti ollaan eri asemassa. Tuosta verotuksesta en ole kyllä koskaan ymmärtänyt mitään. En ole itse alvillinen, joten voin myydä valokuvataiteen piiriin luettavia vedoksiani tuon määrän ilman, että muutun alvilliseksi. Jos ylitän tuon vedosmäärän, niin sitten olen alvillinen.
Kokonaismyynti ( vähennyksien jälkeen) jos ylittää 8500 euroa vuodessa, niin sitten olet alvillinen. Minulla se ei ole koskaan ylittynyt . Myyntiä on kylläkin ollut yli tuon, mutta niin on ollut vähennyksiäkin. Nyt olen eläkeläinen, jo kolmatta viikkoa. Ei jaksa hirveästi kiinnostaa. Tehdään mitä tehdään, ja entisellä tavalla.

kapa

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

http://www.vero.fi/fi-FI/haku?s=Kuvataiteilijoiden%20arvonlis%C3%A4verotuksesta%20

Eiköhän tuosta löydy...

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Jatketaan vähän OT:a

Tämä on jotain, mitä en ole koskaan ymmärtänyt. Miten voi olla, että ns. taiteilija ottaa jostain ihmisestä muotokuvan ja laittaa sen myyntinäyttelyyn, niin siitä suoritettava alv on 8%. Jos taas vaikka minä otan ihmisestä muotokuvan ja myyn eteenpäin, pitää siitä suorittaa arvonlisäveroa 23%.

Toinen on, että jos minä myyn muotokuvia cd-levyllä digitaalitiedostona, maksan siitä 23% veroa, mutta joku maanviljelijä voi myydä perunoita verottomana, koska on kuulemma alkutuottaja.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

No tuoltahan se löytyi, että niitä samanlaisia perunoita saa olla vain 30. Ja kaikki tietää, kuinka vaikeaa on esim signeerata peruna.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Väännetäänpäs nyt rautalangasta ihan perustaiteilijan/meikäläisen työnkulku:

- Noin vuoden työ, sisältäen myös sen luovan joutenolon, joka on jokaiselle taiteilijalle tärkeää. Tuossa vaiheessa teokset syntyvät, tai ainakin ne alkiot korvien välissä. Syödä silloinkin pitää.

- Toteutusvaihe, se ns. raaka työ. Monesti pitkiä päiviä, öitäkin. Hektistä aikaa.

- Kokonaisuuden hahmotus. Paljon menee uusiksi. Näyttelytilan hakemus.

- Saatu näyttelyaika. Lopullinen toteutus. Enemmän töitä kuin mahtuu tilaan, sillä kokonaisuus hahmottuu vasta ripustusvaiheessa.

- Vedostus. Koevedokset, lopulliset. Vaikka kuinka hallitset tekniikan, niin vähintään puolet roskiin. Kehystäjälle.

- Kehystys luonnollisesti hapottomin materiaalein. A3-A2 kokoinen vedos noin 100-150 euroa. Ylikin.

- Gallerian vuokrakin pitää maksaa. 1500-2500 euroa kolme viikkoa. Gallerian provikka myydyistä 30%.

- Kutsukortit 400 kpl postituksineen, artisti maksaa.

- Töitten kuljetukset ja matkat ripustamaan, yöpymiset ja töitten purku ja palautus.

- Niin, avajaisjuomatkin on ostettava. Ja muu tarjoilu, jos on vielä rahaa.


Kehtaisikohan pyytää 1000 euroa 50x50 cm kehystetystä työstä? Verottajakin vie tuosta 25%.

kapa

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Niin, kyllä on valokuvataiteilijan elämä rankkaa, mutta vaikka se olisi kuinka vaikeaa saada revittyä elantoa taiteesta, ei tuokaan työnkulku kerro, miksi se taiteilijan ottama kuva on kevyemmin verotettu kun toisen valokuvaajan.

Samalla tavalla pitää sen tavallisen muotokuvaajankin maksaa työhuonestaan, mainostaa tekemisiään, vedostella koevedoksia näyteikkunaan, ylläpitää osaamistaan kursseilla ja tehdä tuottamattomia kuvauksia kokeillakseen uusia toteuttamistapoja. Varastossa tulee myös olla valtava määrä kalliita pohjukkeita ja kiitoskorttipohjia. Aikaa menee kun pitää päivystää studiolla, sesonkiaikana tehdään kuvia valmiiksi yötämyöden. Häitä käydään kuvaamassa pitkien matkojen päässä välillä yöpyen missä sattuu. Asiakkaille pitää myös kehystellä kuvia, myöskin yhtä arkistokelpoisesti kun sinne galleriankin seinälle.

Mahtaisko saada siltä asiakkaalta 40x50 kuvasta jopa pari sataa. Verottajakin vie tuosta ensin 23%alv:a ja sitten vielä 28% veroa.

Niin ja talvella käy vähäisesti asiakkaita, syödä pitää silloinkin.

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Yrittäjänä varmaan olet laskenut tuottavuutesi. Et varmaan ole sellainen idiootti kuin minä. Hintasi asiakkaillesi ovat oletettavasti sellaisia, että tulet toimeen työlläsi? Sinähän teet tilaustöitä, näin olen ymmärtänyt.

Minä olen rahoittanut työni, siis sen taiteen tekemisen, jonka näen itselleni päätyöksi, tekemällä muita töitä ja laskuttamalla niistä. Apurahaa en kiellä, sen turvin olen maksanut perustoimeentuloni. Kiitos siitä sinullekin, veronmaksajana.

Se, mitä tuolla esimerkilläni halusin sanoa on se, että kuvataiteilijan on oltava monessa maksumiehenä. Tämä siksi, kun ihmeteltiin kuvan hintaa.

Näyttelyn tekeminen maksaa, varsinkin, jos haluat sen ns. arvostettuun paikkaan. Jos yleensä saat sitä. Tämän teet ilman minkäänlaisia ostosopimuksia.

Sinä, JRabbit teet kuitenkin nuo matkasi ja työsi tietäen, että lasku menee perässä. Vai?

kapa

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

taitaa kapa alkaa ymmärtää miksi ajan silloin tällöin mustaa (nykyään Mersua). Ei tarvitse olla riippuvainen muitten almuista eikä vonkata pikku valokuvakeikkoja...

 

Vs: Hannes Heikura: Dark Zone / Hämärä vyöhyke 17.6. – 4.9.2011

Valitettavasti se ei vaan mene niin. Minä olen tehnyt valtavasti ns. ilmaista työtä ja kiertänyt paljon ympäriinsä hakien oppia ja kokemusta toivoen, että jossain välissä se alkaisi kannattaa. Myös tehden muita töitä pystyäkseni tekemään valokuvaamista. Toki tällä hetkellä ei tarvitse muuta tehdä.

Matkoissakin on paljon itsensä myymistä ja täysin korvauksettomia paikkojen etsimisiä, joista ei koskaan voi olla varma, että niitä mihinkään laskuun voi ujuttaa. Myöskin pitää tehdä täysin kannattamattomia kuvauksia portfolioon, maksaen itse kaikki kuvaamisesta aiheutuneet kulut, toivoen kuvien ideoiden myyvän sitten joskus neuvottelutilanteessa. Toimeksiantojen määräkin on täysin onnesta kiinni ja siitä paljonko pystyy pitämään itseään julkisuudessa ja myytyä itseään, ihan kuten taiteilijoillakin.

Eikä minua taideteosten hinnat häiritse, taide on sen arvoista, mitä siitä ollaan valmiit maksamaan. Minua ärsyttää se, että kahta eri valokuvaajaa pidetään verotuksellisesti eriarvoisina, vaikka nämä toteuttavat teoksensa samalla tavalla ja ovat uhraneet niihin yhtäläisen määrän rahaa ja omistautumista.