Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Ei periaatteessa muuta kuin jalusta ja sopiva valonlähde. Tietysti sopiva optiikka. (Skannaamista se ei ole, vaan repro- eli jäljennöskuvausta.) Vehjevaihtoehtoja on hyvin monia. Yksi on diakopiointilaite (ovat usein halpoja). http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,55017.0.html http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,60187.0.html http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,48538.0.html
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Ei tietenkään tarvitse. Nopeaa kuvaaminen on verraten skannaamiseen. Normaalit lähikuvauksen tekniset edellytykset ja taidot pitää olla. Helpompaa se ainakin on kuin yrittää tarkentaa elävään perhoseen ollen ihan "puhtaasti teknistä" ja toistaa voi mielin määrin.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Jos kustannuksia lasketaan niin käytetystä filmirungosta saa todennäköisesti omansa pois vielä vuosienkin päästä, ja jos ei saa niin tappio varmaan hyvin vähäinen. Käytetystä digistä tuskin saa omiaan edes kuukauden päästä. Itse käytän nykyään filmiä enemmän kuin digiä koska olen tykästynyt kunnon laajikseen, 12-24mm. Persaus ei kestä vastaavaa digikalustoa. Skanneri Canonin halpis, olikohan noin 120 euroa uutena. Tosin tuolla skannaa filmiä vain kinokokoon asti. Satasen kalliimmalla saa jo 120-filmiäkin skannattua. Skannerille on muutenkin käyttöä joten tuota en ainakaan kokonaan laske menoeräksi filmikuvaukseen. Filmikustannukset omalla kohdalla: Anttilasta halvinta mitä löytyy 5 euroa/2 rullaa. Riittää minulla ehkä pariksi kuukaudeksi joten sarjatulella ei ammuta. Kehitys tunnin kuvassa 6.90/rulla. Vuosikustannukset filmi+kehitys noin 113 euroa. Vastaava digi eli Canon 5d, johon nykyinen laajikseni kävisi kuvakulman muuttumatta,maksaa noin 1900 euroa. Tuolla summalla kuvaisin nykyisellä tahdilla filmiä noin 17 vuotta. En näe mitään järkeä siirtyä kinodigiin. Olympuksen peilitön digi löytyy mutta sen käyttö on viime aikoina vähentynyt. Siihen ei samanlaista kinovastaavaa laajista löydy edes adaptereita käyttämällä, ellei tyydy kalansilmään. Minulle on ihan sama onko kalusto filmiä vai digiä, kunhan lopputulos, kustannukset ja käytettävyys on jotenkin siedettävässä tasapainossa. Jos rahasta olisi ylitarjontaa niin kalusto olisi varmaankin pelkkää digiä. Lisäksi filmikameralla voi olla huolettomampi. Ei houkuttele varkaita niin helposti, eikä tule jokeen pudottaessa niin paljon tappiota. Köyhän pitää huomioida kaikki kauhuskenaariot.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Kinofilmiskannereista Minoltan osalta esiintyy ehkä eniten epätarkkuuksia. Edit epäselvyyksien välttämiseksi: Tarkoittaa sitä, että palstoilla ei käsitellä yleensä kuin Minoltan 2-3 halvinta mallia. Johtuneeko sitten siitä, että niitä parempia ja myös kalliimpia ei ole myyty kovinkaan paljan maassamme - en tiedä. Joka tapauksessa alla mainitut kolme mallia ovat hyviä hankintoja, mikäli sellaisen jostain löytää. Parhaat mallit olivat: Scan Elite II Digital Film Scanners - Minolta Dimage Scan Elite II Film & Slide Scanner Review, Information, and Specifications Scan Elite 5400 http://www.photo-i.co.uk/Reviews/interactive/Scanners/Minolta/page_1.htm Scan Elite 5400 II http://www.imaging-resource.com/SCAN/KM5400II/KM5400IIA.HTM Kaikissa noissa on 16-bittiset A/D-muuntimet, ja jos tuollaisen löytää, täytyy hankkia uusi skannausohjelma, sillä Minoltalta ei esim. Vistaan tai Win 7 saa enää päivitystä.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Suorastaan mystinen lause. Ehkä tarkoitat ettei muita kuin mainitsemiasi Minoltan malleja pitäisi kehua? Tuskin tarkoitat että ne ovat epätarkkoja? edit. muotoilin viestin uudestaan
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Alkuperäiseen tekstiin on tehty asiaa toivottavasti selventävä lisäys.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Minolta Dimage Scan Dual III saman saitin mukaan: I placed quotes around "low-end" though, because while the Dimage Scan Dual III (DSD-III for short) carries a low-end price tag, its performance is anything but. 16-bit A/D conversion Perhaps the biggest difference: lacks the advanced Digital ICE, ROC, and GEM features (ero Eliteen) edit. Toinen saitti ja Scan Dual IV: http://www.shutterbug.com/content/konica-minolta%E2%80%99s-dimage-scan-dual-iv-make-superb-high-resolution-scans-35mm-slides-and-negat Designed to entice the novice with simplicity, the Konica Minolta DiMAGE Scan Dual IV should also satisfy many serious imaging enthusiasts.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Tapiola esitti ihan hyvän muistutuksen - paitsi en ole varma ovatko noi Minoltat juurikaan halvempia kuin Nikonit. Jotain etujakin kai niissä on, tosin huolto ei juuri onnistune. Nikonille ehkä voi onnistuakin. Kolmosta on turha ostaa Scan Dualeista, kun on nelonenkin noista Minoltoista. filmscanner.info -sivustolta löytyy jonkinlaista faktaa ja testejä skannereista. Voin summata skannerivaihtoehdot kinofilmin osalta suunnilleen (järjestys hinnan mukaan): - Tasoskanneri kuten Canon 8800F tai aiemmat tai uudemmat versiot (9000F ?), Epsonilla V500 ja vastaavat. Hinta varmaan käytettynä 70e - uutena jotain 250 e? Skannerisofta on lelu ja jos haluaa oikeasti laatua esim. isoja vedoksia varten niin on kyllä skannerikin. Mutta kyllä sillä kymppikuvat ja webbikuvat saa aikaan jotenkuten. - Scan Dualit ja Reflectan ja Plustekin vastaavat siinä 200-400 e. Minoltat tekee ihan ok tarkkuutta, Scan Dual IV ehkä järkevin sijoitus niistä. Halvimmat Plustekit jäävät Minoltoille, kalliimmat alkavat pärjätä. Muita en kauheesti tunne. SD IV ei pärjää Nikonin halvimmalle uudelle mallille eli Coolscan V, mutta niillä saa jo kohtuu kivasti skanneja vedoksiakin varten.. - Nikon Coolscan V ja kalliimmat. Hinnat alk. 500-600 e käytettynä, uutena ei enää Nikoneita juuri saa. On huippuskanneri paitsi että pieniä heijastumaongelmia, koska optiikat ei oo pinnoitettu. Tarkkuus ja dynamiikka on hyvä. Sitten lisäksi on esim. Epson V700 (ja 750 josta sama flareongelma kuin Nikonissa on poistettu?) jolla laatu on halvimpia tasoskannereita parempi, muttei pärjää Minoltan filmiskannereille. Kuitenkin ehkä siedettävää laatua jopa jonkun kokoisiin vedoksiin. Hinnat oisko 350 käytettynä alkupää?
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Minusta kannattaa olla "oikea syy" kuvata filmiä, jos aikoo siihen lähteä. Ja tehdä asia kunnolla... tietysti jokainen saa tehdä mitä haluaa, jos on kivaa kokeilla sitä filmiä niin saa tehdä miten vaan. Mutta pitempään sitä varmaan jaksaa, jos käyttää hyväkseen niitä filmin etuja "oikeasti". Tarkoitan tällä siis mm. pimiötoimintaa, kuvien vedostusta suoraa filmiltä tai projisointia dian tapauksessa. Jos haluaa MYÖS skannerilla skannata, niin sitten ei oo niin väliä minkä laatuinen se laite on. Jos aikoo filmille kuvata mutta kuvat päätyvät lähinnä vain digimuotoon, pitää skannerin kyllä minusta olla hyvä. Muuten se alkaa jossain vaiheessa harmittaa ja sitten on kiva skannata ne kaikki kuvat uusiksi kun huomaat, kuinka paljon parempi se kalliimpi skanneri olikin . Filmistä kyllä saa etuja digiin nähden vähintään makuasioissa, vaikka tekis miten. Mutta laatua ei saa aivan halvalla ja helpolla ainakaan digimaailmassa esille, jos se on se mitä haetaan.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? En sen enempää ota kantaa, kuin että vajaan vuoden F80sen kanssa ja olen pitänyt. Skannerina Scan Dual III ja tämäkin on mulle riittänyt. Väri filminä Portran NC:tä on mennyt jo aika nippu ja miellyttää mun silmää! MV filminä Rollein Retro 100sta on mennyt kanssa aika läjä, sanokoot muut mitä sanoo, niin tää on se mun filkka rakeineen päivineen, silloin kun valoa riittää!
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Rollei Retro satanen on todennäköisesti universumin paras filmi hinta/laatusuhteeltaan, se on käytännössä sama kuin Agfa APX 100 jota saa vieläkin superedullisesti ! Sitten toinen asia on: jos laatuun tähtää nettikuvissa ja tykkää analogisesta, kannattaa hankkia suurennusvälineet ja tehdä 18X24 printtejä jotka skannaa ihan vaikka toimisto skannerilla korjailee photoshopissa ja siitä sitten saa printattuna vaikka 50X60 digi näyttelyprinttejä, hämmästyttävällä laadulla.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Kun tässä erilaisia käsityksiä on heitelty, niin otanpa esiin vielä yhden. Jos filmin kanssa näpräämistä ei ajatella, niin kinokoossa filmi ja digi ovat aika rinnakkaisia formaatteja. Filmissä on omat pointtinsa eri filmilaatujen, värien tms. suhteen, mutta jos ajatellaan rationaalisesti, niin filmiin menevällä ajalla ja vaivalla digikuvastakin saa photaroitua erittäin filmimäisen. Mutta keskikoko onkin jo ihan toista. Ostin suht äskettäin rullafilmiä syövän 6x6 kameran ja sillä kuvaaminen on kiehtovaa. Kamera edustaa aivan muuta maailmaa verrattuna digijärkkäriin. Neliöformaatti, kuvaamisen hitaus jne. Lisäbonuksena rullafilmin skannaaminen on paljon helpompaa kuin kinofilmin. Näin ainakin minun halpisskannerilla, Epson V500.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Munkin piti sanoa, että kyllä nettikokoon ainakin saa sitä filmijälkeä Photoshopillakin kohtuullisesti, ainakin mustavalkokuviin on suht helppoa. Värikuviin se ei kyllä yhtä helppoa ole, jos juuri oikean filmin näköistä haluaa. Vastaavia efektejä kyllä, mutta aidon värifilmin lookkia ei ihan helppo ole kopioida. Keskikokoa ei oo sen helpompi skannata varsinaisesti, mutta kyllähän se isompi lähtökohta eli filmiruutu tekee sen, ettei sitä lopputulosta tarvitse suurentaa yhtä paljon. Ei siis "tarvitsekaan" olla niin tarkkaa. Mutta sitten jos alkaa suurennella niitä tasoskannerilla skannattuja keskikoon filmejä taas paperille... niin saattaa harmittaa kun huippulaadusta menee suuri osa hukkaan. Scan Dualit on tosiaan negoille ihan kivoja skannereita. Diallakin saa jotain aikaan. Mun kotisivuilla on kaikki kinokoon skannit Scan Dualilla (IV) ja siellä on negaa ja diaa, jos haluaa esimerkkejä katsoa. Kyllä dialla menee tummista sävyistä selkeästi osa hukkaan, Nikonista oon nähnyt kavereitten esimerkkejä joissa varjoista saa kyllä selvästi enempi sävyjä talteen.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Näissä keskusteluissa käy aina niin että jokainen olettaa että kysyjä ajattelisi samalla tavalla kuin itse ajattelee, mikä on aika huvittavaa kun ottaa huomioon miten laidasta laitaan ihmisten mielipiteet kuitenkin vaihtelevat. Jos vähän listaisi muutamia tapoja millä filmikuvausta voi harrastaa... 1) Pikselien tiirausta tietokoneella fotarissa --- Kannattaa tosiaankin hommata se digikamera helppouden vuoksi. Toisaalta, jos digin laatu ei riitä, ratkaisu on sitten kuitenkin filmi, mutta se ei olekaan enää niin halpaa ja vaatii vähän enemmän vaivaa. Tällöin ratkaisu on jokin hyvä keskikoon vehje hyvillä optiikoilla (esim. 6x7, hintaluokka 500-2000 e) ja hyvä keskikoon skanneri (minimi Nikon Coolscan 9000, n. 3000 e). Jostain syystä nettikeskustelut lähtevät aina suuntautumaan tähän suuntaan ja sitten päädytään väittelemään skannereiden yksityiskohtaisista eroista (loputon suo, koska skannerit ovat enimmäkseen paskoja ja täysien idioottien suunnittelemia), mutta on myös muita tapoja... 2) "lomoilu" --- hommataan tahallaan huono kamera ja räpsitään sillä. Message on, että kuvien laatua enemmän ratkaisee sisältö, mutta tämä voi taas kääntyä siihen että kuvien (huono) laatu ratkaisee sisällön sijasta. Mutta mikäpäs siinäkään jos siitä tykkää. 3) Normaali kuvaaminen --- ostaa jonkun hyvän kinokameran, ne ovat puoli-ilmaisia. Hyvä pokkarikin, taikka vanha kunnon järkkäri muutamalla obiskalla. Kuvailee värinegaa ja tättärää, vie filmit paikalliseen minilabraan kehitettäväksi. Saa oikein hyvännäköiset paperikuvat joita voi katsella. Nettiä varten voi sitten tarvittaessa skannata paperikuvat tasoskannerilla tai negat ihan millä tahansa paskalla filmiskannerilla ihan tyydyttävästi. Miinuspuoli on se, että minilabbiksia ei ole enää ihan joka kadunkulmassa niinkuin ennen, ja että ihan ilmaista se ei ole. Miksi tätä ei kukaan koskaan mainitse? Onko tämä liian tavismaista? 4) Dian kuvailu. --- Kun kävin Japanissa, näpsyttelin välillä Pentax MX:llä vähän diaa. Ainoa asia, joka jäi harmittamaan, oli että olisin voinut kuvata diaa enemmänkin! Yli 2-metriseltä kankaalta pimeässä huoneessa projisoituna diat ovat ällistyttävän henkeäsalpaavia ja on vaikea kuvitella miten enää paremmin voisi palata niihin tunnelmiin. Tämä hämmästyttää aina, kuten myös se, miksei tätä vaihtoehtoa kukaan mainitse. Minusta tämä voisi olla jopa ykkönen. Vitusti siistimpää kuin pikselien katselu näytöltä. 5) Pimiö. --- Paperikuvien tekeminen itse. Tämä onneksi muistetaan mainita vaihtoehtona pikseleiden zoomailulle. Lopputulosmedia on kuitenkin sama kuin kohdassa 3, mutta paljon suuremmalla työllä. Avain onkin innostua hommasta itsestään. Se on kyllä huiman palkitsevaa, ja sitten kun siitä nauttii, ei ole mitään syytä laskea tunteja.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Hyvä kirjoitus AAlhoselta! Mä jotenkin oletin tuosta alkuperäisestä kysymyksestä että on nimenomaan tarkoitus saada ne kuvat pikseleiksi koneelle. Siinä mielessä olisi helpointa hommata digi suoraan. Onhan tuossa se pointsi, että tuolla 50mm f/1.4:llä kinokoossa saa tietty aika erinäköstä kuvaa kun tolla S95:llä nimenomaan syväterävyyden kontrollin puitteissa? Mutta niin saa jollain f/2.8 zoomilla ja kroppikamerallakin. Ei ne paljon käytettynä maksa nekään. Eikä edes uutena. Jos siis suhteuttaa kinovehkeisiin, kunnon skanneriin ja kuvien kustannuksiin. Lisäksi pitäisi miettiä miten kulkee mukana s95 ja miten joku järkkäri. Mulla on siitä syystä nykyään XA taskussa! (ja digijärkkäri hyllyssä) Kyllähän esim toi s95 ois kanssa kiva taskussa.. Yks vaihtoehto on ostaa se digipokkari ja halvat filmivehkeet siihen rinnalle siis! VOi sitten fiilistellä dioilla ja reprota niitä negoja pokkarilla (mitenhän käy?!)
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Komppaan tässä täysin A Alhosta ja otan tuekseni yhden tämän ajan guruista: Erwin Putsìn: Jos kompromissitöntä katselulaatua haetaan on kyllä voittaja hyvällä objektiivilla varustettu 35mm kamera jossa on Velvia 50 tai Velvia 100 diaa joka projisoidaan hyvällä (tarkoittaa Leitz) diaprojektorilla pimennetyssä huoneessa hyvälle projisointikankaalle.Mutta, mutta kuka kehittää täällä hyviä velvia dioja, ja kenellä on vielä hyvä Leitz diaprojektori ?
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Minä kehitän kyllä Velvia-dioja ja minulla on kaksikin Leitzin projektoria ;D. Ei nää jutut mitään rakettitiedettä ole, dioja voi ruveta vaan kehittämään kun ostaa gemigaalit. Projektorien kanssa mulla on käynyt kyllä säkä kun olen ne ilmaiseksi saanut. PS. Suurin osa liikkeellä olevista diaprojektoreista on varsin hyviä, ei edes tarvitse olla Leitz. Ja diojenkaan ei tarvitse, eikä usein kannatakaan, olla Velviaa.
Vs: Mikä 35mm filmikamera aloitteluun? Leitzin projektorin hankinta on helpompaa kuin koskaan, kympeillä näyttävät menevän (tai olevan myynnissä) tälläkin forumilla. Terveitä projektoreita on toki muitakin: Kodak, Rollei, Kindermann, Hasselblad, jne. Eikä toki minkään valmistajan kaikki mallit (pl. Hbl). Mutta kyllä dia on hieno sekä ajaton. Isommissa dioja voi katsella vähintäänkin auttavasti valopöydälläkin. T. K.