Vs: salamoiden synkronijänniteet Salamakengässä se osapuilleen kympin musta PC-pala ja siihen sitten normaali synkrinikaapeli. Hyvin toimii. T. K.
Vs: salamoiden synkronijänniteet po. Insinööri-elämänkokemuksen perusteella? Suurimmalle osalle sähkö ei ole noin selviö - veikkaan. Kyllähän nuo asiat kuuluvat peruskoulun oppimäärään mutta kuka niitä enään muistaa?
Vs: salamoiden synkronijänniteet Mä olen peniin kytkenyt kaikenlaista suoraan salamakenkä-adapterilla.. En tiedä sitten onko adapterissa jotakin suojaa jännitteille vai ei.. Enkä tiedä sitäkään miksi digikamerat eivät kestä noita kun sähköajan filmihimmelit kestivät. Onko digeissä säästelty suojauksista vai mistä tämä johtuu?
Vs: salamoiden synkronijänniteet Tollaset salamat tuli filkkarunkojen käyttöön siinä vaiheessa kun rungot ei käyttäneet puolijohteita kuin korkeintaan valonmittauksessa. Rungon pc-liittimen piuhat yhdistettiin ihan lyömällä kaksi rautaa yhteen, noin vertauskuvannollisesti. Minun ensimmäinen parempi digikamera oli Olympus E-10 ja se sieti manuaalin mukaan 250V tasavirtaa kunhan se oli oikein päin kytketty. Ensimmäiset Canonin rungot kesti vertailun vuoksi noin 6 volttia. Sittemmin tilanne on tuossakin firmassa parantunut. Siirryin Nikoniin ja joka manuaalissa mitä minulla on ollut on ollut maininta 250V ja taas kytkennän pitää olla oikein päin. Tosi vanhoissa salamoissa piuhat voi olla miten päin vaan kun ei silloin sillä ollut mitään merkitystä, ne mekaaniset kytkimet kameroissa, juu sii.
Vs: salamoiden synkronijänniteet Joo, perinteisissä kameroissa synkka vastaa samaa kuin ruuvarilla tms. oikosulkisi johdon... Samoin sulkimissa. Mutta otetaan esimerkkinä vaikka Nikon F-100, siinä on AF, valonmittaus jne... TTL-salama löytyy. Onko digit olleet vielä ongelmallisempia vai onko F-100:n kaltaiset elektroniikka-aikakauden filmikamerat olleet myös alttiita kärähtämään salaman jännitteistä? Digien tultua ensimmäisen kerran kuulin tämmöisestä vaarasta, salamat ovat menneet ties millaisilla virityksillä näihin erilaisiin AF + matriisimittaus + TTL -aikakauden kameroihin. Olenko ollut onnekas? Vai onko digeissä joku selvä ero esim. F-100:aan nähden?
Vs: salamoiden synkronijänniteet Näköjään Pen E-PL1 ei laukaise Metzin CL-4:sta silloin kun salamassa on molemmat välähdyspäät käytössä... Yhden välähdyspään moodissa kyllä laukaisee. Liekö kamerassa jokin suojaus? Nuo täyssähköiset (filmiä lukuunottamatta) kinarit laukovat mukisematta. Yhä ihmettelen miksi digit eivät kestä? Ei kai se salaman kytkentä kuitenkaan ole suoraan yhteydessä valotus tms. elektroniikkaan, jos olisi, savu nousisi monesta filmikamerastakin...
Vs: salamoiden synkronijänniteet Pari mittausta: Nikon SB-25 4,5V, Metz 45 CL-4 13V ;D Pen ei Metziä suostu oikein väläyttämään, joten tämmöisellä mennään kunnes jaksaa virittää enempi.... Varsin... Hulppea :
Vs: salamoiden synkronijänniteet Olisko joku muutaman kympin käytetty kinojärkkä kumminkin hiukka helpompi? Vois tulla niitä kuviakin, ku ei tartte studata, käryykö silmäluomet, kun salamakuvauksessa painaa laukasinta.
Vs: salamoiden synkronijänniteet Sä et tajua, tuon Penin idea on siinä etä se on pieni, kompaksti ja kätevä!, ja siihen saa kinni käytännössä kaikki kätevät vanhat kino-objektiivit. Itsekin harkitsen 80-200/2,8 istuttamista, silkan kätevyyden takia...
Vs: salamoiden synkronijänniteet Eiköhän noita kinojärkkäreitä oo mulla riittävästi jo muutenkin =)Silti joskus haluu räpsiä digillekin, jollei muuten niin polaroidin korvikkeena että näkee miten joku salama toimii jossain ympäristössä.
Vs: salamoiden synkronijänniteet Vähän vetäytyy off-topiciks, mutta sarkastinen kommentti sisältää IMHO oikeaa asiaa. Tommonen pokkari mun on tarkoitus keväällä istuttaa jalustalla nököttävän 180 ja/tai 300mm Nikkorin perään ja kuvata jäniksiä =) Ei tarvii telejatketta, voi räpsiä surutta jne... Kinolla en enää ole jaksanut edes kukkamakroilla, se on kivempaa isommilla formaateilla tai pikkudigeillä. Mutta albumi/projisointi -muistokuviin kino on vielä oivallinen.
Vs: salamoiden synkronijänniteet On se jo pari kertaa sanottu, tässäkin ketjussa. Wanhan ajan Prontor-Compur jne on/oli mekaaninen kytkin, jossa tosiaan metallipinnat koskettavat toisiaan. Nykyisissä puolijohdekytkimissä (transistori tms) virta kulkee puolijohteen läpi. Siten sen suuruudella kuten jännitteelläkin on rajansa. Samasta syystä osa kytkimistä vaatii tietyn napaisuuden, virta kulkee läpi vain toiseen suuntaan. Älä nyt masennu, mutta digi/filmi-mähkiminen ei liity tähän asiaan mitenkään, samoja sulkimia ja ratkaisuja on käytetty molemmissa.
Vs: salamoiden synkronijänniteet D90 käyttöohjeessa lukee: "Käytä vain Nikon-merkkisiä salamalaitteita. Varusteluistiin kohdistettu negatiivinen jännite tai yli 250 voltin jännite saattaa estää kameran normaalin käytön ja vahingoittaa kameran tai salamalaitteen täsmäyspiirejä."
Vs: salamoiden synkronijänniteet Juu ei puhuta. Edelleen ihmettelen, että mikä tekee esimerkiksi jostakin F100 tai F601, EOS 620, ... tms. täyssähköisestä AF-järkkäristä jännitteenkestävän, mutta digi sitten ei kestä? Tämän pointin tuntuvat monet jatkuvasti hukkaavan johonkin. Molemmissa on melkolailla elektroniikkaa, prosessoreita sun muita... Digissä lisäksi kenno ja kuvankäsittelyyn tarvittavat piiristöt, mutta kuvittelisin että se tuho kohtaisi noita sähköisiä filmikameroita ihan samalla lailla... (sähköisiä synchro-compureitakin on, btw. Mutta silti niissä on x-synkka mekaanisella liuskalla toteutettuna)
Vs: salamoiden synkronijänniteet Jos jännitteet ahdistavat, ei liene kovin vaikeaa tai kallista ostaa ebaysta hot shoe -murikka ja kolvata väliin optoerotin, varjopuolena on sitten tarve jollekin pikkupatterille tai muuntajalle kun ei ole galvaanista yhteyttä laisinkaan.
Vs: salamoiden synkronijänniteet Mahdollisesti optoerottimen ympärille rakennettuja salama-adaptereita löytyy jopa valmiiina. Ilmeisesti kukaan ei osaa kertoa miksi Digirunko on tarkka jännitteistä mutta muuten kutakuinkin vastaava, kennoton AF-digitaali-elektroniikka -himmeli ei ole? Mikä on se osa joka digeissä hajoaa ja eikö vastaavaa ole AF-täyssähköisissä rungoissa? Ts. liittyykö hajoava osa suoraan kennoon jollakin tavalla? (Mirrored tosin vastasi osin: Nikon D90 kestää sen 250V jonka jälkeen synkronointiin liittyvät piirit voivat kärähtää. Uskoisin, että sama koskee AF-sähköisiä filmimaleja)
Vs: salamoiden synkronijänniteet Hmm, koko kohuhan sai alkunsa kun Canon teki omistaan todella heikosti mitään kestäviä. Varmasti toki ihan tahallaan...
Vs: salamoiden synkronijänniteet Sama maininta bongattu tähän mennessä Olympus E-10, Nikon D70, D80, D300 ja D700 manuaaleista. Vilkaisin netistä F100 manuaalia ja siellä oli sama maininta volttimäärästä ja napaisuudesta. Patarautamallit sitten erikseen (ja canonin alkupään tuotanto).