Vs: Pysty raitaa kuvissa Kuvaan enimmäkseen 400 Tmax-filmille ja kehite on viimeaikoina ollut D76. Kehityksen aikana noin puolenminuutin välein neljä rauhallista käännöstä ja lopuksi 90-asteen kierto ja maltillinen kopautus pöytään. En ole raitoja nähnyt.
Vs: Pysty raitaa kuvissa Et vastannut, oliko reunoilla valovuotoa..? Vai ovatko ne kirkasta niinku pitäs. Jos siellä on tummentumaa niin on selvä että johtuu valovuodosta. Jos Tmaxeissa on valovuotoa ja Trixeissä ei, se voi johtua siitä että Tmax filminä on ohuempaa. 30 sek välein 2 käännöstä on kohtuu paljon liikuttelua varsinkin jos sen tekee suht voimalla vielä. Ei ainakaan liian vähän. Jos liikuttelee kovasti, se virtaus noiden reikien kohdalla voimistaa kehitystä muualle verrattuna sen verran, että tällaisia varjoja voi tulla. Esikostutus hidastaa kehitteen pääsyä filmille, koska silloin siellä on vettä, minne kehitteen pitäisi imeytyä. Yleensä syyt käyttää esikostutusta ovat esim. tosi lyhyt kehitysaika, jota halutaan hieman pidentää. Ei siitä muuten
Vs: Pysty raitaa kuvissa Sori jäi huomaamatta tuo kysymys. Mun täytyy tuo vielä tarkistaa kunhan pääsen kotiin. Palaan asiaan.
Vs: Pysty raitaa kuvissa ● Eri mustavalkofilmien liikuttelu eri kehiteliemissä on yllättävän tarkkaa touhua. Yleensä filmin taikka kehitteen valmistaja on julkaissut siitä ohjelehtisen, jossa annetaan tarkat ohjeet suositeltavasta liikuttelusta, ja vähän muustakin kehittämiseen liittyvää. – Ohessa esimerkkeinä Kodak Tri-X:n ja Tetenal Emofin -kehitteen PDF-datadokumentit, jotka on tallennettu netistä.
Vs: Pysty raitaa kuvissa Ei sillä ole mitään väliä mitenkä liikuttelee filmiä, noin yleisesti. Stand-kehityskin toimii periaatteessa mille vain filmille yhtä hyvin, en nyt muista onko jotain erikoistapauksia. Riittää kuin valitsee oman tapansa, onko se sitten 30 sek vai 1 min välein. Kun sitten tekee homman aina samaan tyyliin, niin voi yksi kerrallaan vaihdella parametreja (kehitysaika, eri kehite, eri filmi, jne..) Toki valmistajilla on joku oma ohjeensa muttei se tarkoita etteivät muut toimisi.
Vs: Pysty raitaa kuvissa Liikuttelussa muutoksilla saadaan vaikutusta ääriviivaterävyyteen ja kontrastiin. Kun käännellään reilusti, yläsävyt kehittyvät suhteessa enemmän kuin laiskemmin käänneltäessä, jolloin kehite kuluu negan eniten tummivista eli kuvassa kirkkaimmista kohdista nopeammin. Se voi olla hyväksi jos et valota filmejäsi erityisen tarkasti mittaillen. Lisäks harvempi liikuttelu tuo lisää ääriviivakontrastia ja siten ehkä raekin näkyy terävämpänä. Pääasia vaan, ettei liiaksi kääntele. Kodakillakin lukee "vigorously" adjektiivina tuossa kääntelyssä ja aikaväli on melkoisen tiheä. Silloin just saattaa tulla niitä ongelmia, jos liian raivoisasti ja tiheästi kääntelee... Toki ständissäkin joskus on ongelmansa kehittymisen tasaisuudessa, mutta perusmenetelmillä vika on jossain muussa kuin "väärässä liikuttelun aikavälissä" jos tuo aikaväli on kumpi vain, 30 tai 60 sekuntia. Ne kyllä toimivat yleispätevästi.
Vs: Pysty raitaa kuvissa Kyllä siinä oli valtava ero MV negoissa kun Jobon automaattikoneella( jatkuva pyöritys) tai Kindermannin metallikeloilla kehitteli, kerran minuutissa hitaasti kääntäen purkin ylös alas...
Vs: Pysty raitaa kuvissa Eroja on, tai ainakin oli silloin, kun vielä kehittelin. Patersonin tankit hylkäsin täysin, kinot ja 120-rullat metallispiraaleilla metallipurkissa. Jobolla tuli epätasaista. 9x12 laakafilmit taasen Jobolla, kuusi kerrallaan. Pyörittelin käsin: Ylös alas kierto, ylös alas kierto toiseen suuntaan. Se ylös als oli vielä semmoinen kahdeksikon muotoinen ihme käännähdys. kapa
Vs: Pysty raitaa kuvissa Kyllä tuossa saattaa olla sittenkin ainakin osin myös valovuodosta kyse. Enpä alkujaan edes huomannut, mutta jokaisen filmin reiän filmin puoleisissa nurkissa on pienet mustat pisteet. Nuo rannut ovat täsmälleen noiden filmireikien kohdalla, joten jostain tuonne pääsee valoa, joka sitten noiden reikien kohdalta vuotaa kuva-alalle. Pitääpä kokeilla seuraavan filmin osalta teipata takakannen saumat ja katsoa katoaako rannut.
Vs: Pysty raitaa kuvissa katsoppas vielä sellainen asia kuin noiden filkkojen "anti halation" suojaus. ainakin Fuji Acros filkassa se on filkkapohjan ja emulsion välissä, Rollein syteettisissä filkoissa ei ole ollenkaan. en muista miten on Kodakin kanssa. riippuen tuon kerroen sijainnista niin valo "ryömii" sisään filkkapohjaan, se ei pääse etenemään perfortaation kohdalta ( reikä!) mutta kyllä siitä muualta. Se vaikuttaisi todennäköisimmältä syyltä. T-max on "läpinäkyvämpi" kuin TRI-X...
Vs: Pysty raitaa kuvissa Nopeasti googlaten vaikuttaisi oleva pinnassa. En kyllä ymmärrä miten tuo kerroksen sijainti liittyy asiaan.
Vs: Pysty raitaa kuvissa No vaikuttaa se ainakin sillä tavalla että Rollei filkoissa, jos valo pääsee kasetin aukosta perforaatiota myöten menemään, niin filkan perforaatiot valoittuu 3-5 ruudun matkalta. Jos tuo valosuoja kalvo on emulsiota vastassa ( Acros 100) niin se suoja tappaa heijastukset alkuunsa. Mitä tuossa äkkiä katsoin vanhoista negoista niin TRI-X on "harmaampaa", T-max on aika kirkasta, joskin punertavaa.
Vs: Pysty raitaa kuvissa Ei tarvitse nytkään pyörää keksiä uudelleen. Anti halation suojaus on suomeksi valopihasuoja. kapa
Vs: Pysty raitaa kuvissa Se on brave new maailma kato missä film developperit oppii real internet-guruilta every word eikä understand tommosia so last century wordseja. Ne on niin sucks. No cool. Laittaa vaan stand developing ja fixer ja inspektoi onko antihalation lähteny vai ei.
Vs: Pysty raitaa kuvissa Nyt erehdyit kerrankin. Sorry, en ole. Olen muuten vaan finnish kieltä mother kielenään puhuvien palstalla. That´s so yksinkertaista. kapa