Vs: Filmien kehityttäminen Niin, eihän nettiversio mitään sano, mutta se 157 megainen Flextight skanni isolla näytöllä kyllä puhuu, mitä kullenin, se on tietysti subjektiivistä
Vs: Filmien kehityttäminen Tämä on hieman offtopiccia, mutta jollain tavalla liittyy aiheeseen. Mä kuvaan molemmilla, filmille ja digille. Mun tämänhetkinen fiilis on, että digikuva on ulkoasultaan (siis minun mielestäni) hengetöntä paskaa. Jotenkin sen kliinisyyys ei herätä mitään tunteita. Kohina on rumaa, sellaista, no kohinaa. Sen sijaan filmi kaikkine puutteineen miellyttää silmää. Sitten itse aiheeseen. Filmit kyllä kannattaa kehittää itse. Mustavalkokehitys on kohtuullisen helppoa, värikehityskään ei mahdotonta ole. Itselleni oli suuri hämmästys, kun kehitin itse ensimmäisen värifilmini. Värit ovat täyteläisemmät ja 'oikeammat' kuin yhdenkään filminkehittämön tekele, myös silloin kun digi ei ollut vielä levinnyt. Olen kehityttänyt aikoinaan satoja värifilmejä kino- ja rullakoossa, harmittaa kun en silloin kehittänyt itse. Lisäksi itse kehittäminen on edullisempaa. Halvalla voi ostaa esim. patersonin pienen purkin, joka mahtuu vessassasi raanan alle. Kemikaalit ja hyvä lämpömittari, eivät nekään hirveitä maksa. Ja 600 millin mittalasi. T Jukka
Vs: Filmien kehityttäminen Lisäksi voi itse kehittäessä säädellä lopputulosta C-41 negaprosessissa aika lavealla skaalalla. Kun lisää kehitysaikaa 3,15 minuutista esim 3,30 tai ylikin, nousee negan kontrasti ja värikylläisyys mukavasti. se että kaupalliset värilabbikset orjallisesti noudattavat Kodakin ohjeistusta (varsinkin väritasapainon suhteen) ei ole merkitystä kun harrastajat kuitenkin käyvät skannaus ja Photoshoppaus vaiheen läpi. labbisten väriprosessi on kalibroitu noita "kymppikuvia" varten, mahdollisimman pienillä säädöillä hyväksyttäviä printtejä.
Vs: Filmien kehityttäminen Densitometrillä (melko painava kapistus) seurattiin tarkkaan Kodakin testifilmin (erä aina jääkaapissa, säilyi muistaakseni 12 kk) CMY-lukemia yms. että prosessi pysyi pystyssä. Ei tietenkään yhtä tarkkaa työtä kuin paljaalla silmällä tehty, keittiössä kraanan alla kehitetyn filmin mutuseuranta. C41 oli tärkeä prosessi, eikä värisävyt saaneet olla raflaavia tai kontrastikkaita vaan mahdollisimman luonnollisia. Studiokuvissa varsinkin ihonsävyt oli armottomia, jos kehitys ei ollut täysin kunnossa. Nykyäänkin varmasti nuo C41 koneet ovat todella tarkkoja, koska pienikin virhe näkyy, mutta pienet kehitysmäärät ei varmaan riitä pitämään kehitettä enää "aktiivisena".
Vs: Filmien kehityttäminen En kauheasti jaksa noita sun väittämiä enää korjata, mutta muutama fakta: Ihan mutu pohjalta, useiden eri kavereiden kaupallisessa labbiksessa kehitettyjen negojen pelastamiseksi tehtyjen skannausten ja ihan itsekin omien kokemusten pohjalta: Ne labbikset jotka näitä palveluja tuottavat toimittavat PÄÄSÄÄNTÖISESTI PASKAA. Olisi hauska nyt jäljestäpäin, kun jotakin asiasta tiedän, mennä keskustelemaan labbiksen pomon kanssa puutteellisesta Bleachin ilmauksesta, osan värien puuttumisesta, siitä moskasta mikä tarpeeksi useasti vaihdetun ja suodatetun loppuhuuhtelun puuttuminen aiheuttaa filkan pinnalle jne. Ei mun tartte ketään vakuuttaa, riittää että itse tiedän mitä teen. Mun formaatti on Compard/maco kemiasatsi jossa on kolme osaa: värikehite joka sekoitetaan ennen kehitystä ja temperoidaan ja käytetään kertakehitteenä, sitten valkaisuliuos joka ilmataan runsaalla ravistelulla, sekä fiksi joka testataan ja tarvittaessa käytetään kaksois fiksi menetelmää ( tuttua baryta printtien teosta) Esimerkiksi ihan tarpeeksi netissä varoituksia tuosta satsista jossa on BLIX eli valkaisu ja fiksi samassa. Tuotenimeäkään ei tarvitse täällä mainita. Muille asiasta kiinostuneille vielä lisään: kaupallisten värilabbisten ongelma, jotka noita aikoinaan hyviä ja käteviä kehityslaitteistoja edelleen yrittävät pyörittää on kaksi ongelmaa:1)Suuret tarvittavat kemiamäärät, se tarkoittaa että nykyvolyymeilla kehitteiden hinnat ovat suuret ja kiusaus venyttää kapasiteettiä on suuri 2) kun volyymit ovat pienet ja käyttö pakostakin vaillinaista, on noitten kehitteiden haihtuminen liian voimakasta, jos tuorestetaan, muuttuu kehitteiden koostumus vääräksi ilman asianmukaista kulutusta. Osaratkaisuna on Fuji Hunt tuonut martkkinoille C.-41 kemiasatsin joka on suunniteltu pieniä volyymejä varten, mutta kuinka moni labbista pyörittävä on edes tietoinen näistä. Oikea ratkaisu olisi heivata nuo laitteet hevon kuuseen ja siirtyä vaikka pyörittämään Jobo automaattimasiinaa joka käyttää kertakäyttökemioita. Liian karvas pala monelle labbikselle...
Vs: Filmien kehityttäminen Ilmari70, epäilemättä jotkut labbikset olivat laadusta tarkkoja ja käyttivät densitometriäkin (mullakin on kotona sellainen wanha ja painava, uudet on kevyitä). Suurin osa labbiksista ei käyttänyt. Muistan hyvin minkä työn takana oli joskus 90-luvun alkupuolella löytää puhelinluettelon (hesa) keltaisia sivuja läpikäymällä ja soittelemalla labbis jolla olisi densitometri käytössä.Lopulta onneksi löytyi ja sain mittautettua erilaisia testistrippejä. Analogisen värin harrastajia löytyy paljon mm. APUG:n puolelta. Siis heitä jotka inhoavat skanneria ja vedostavat ne kotona kehitetyt värinegat itse.Myös tällä foorumilla pyörii pari värivedostajaa. Ilman densitometreja. Siihen vanhaan aikaan ammattikuvaajien puolelta oli taatusti kovat vaatimukset kehitykselle (varsinkin E-6) koska tulos piti saada painoon ja eteenpäin. Eikä painossa voitu korjailla kuten nykyään. Kymppikuvan suurkuluttajat taas - kuvasin jonkun verran värinegaa 80-luvulla ja jälki oli aina niin kökköä että takaisin dian puolelle. Välillä tuli kuitenkin kokeiltua, viimeisimmät labbisprintit kehityksen yhteydessä otin joskus ehkä -98 ja jälki oli surkeaa. Nekin otin koska piti saada kuvia nettiin ja oli pääsy vain tasoskannerin ääreen. Mutta ei niin surkeista paljoa skannattu. Sen jälkeen kuvasin tiukasti diaa kunnes reilu 3 vuotta sitten lähdin taas kokeilemaan värinegaa, nyt alkuun labbiskehitttäen ja itse skannaten ja myöhemmin labbisten kämmittyä oli pakko tehdä kaikki itse.(en tiedä tulenko koskaan laajemmin kiinnostumaan värivedostuksesta, olen mustavalkomies ja väri on semmoinen oheisjuttu - silti pyrin kehittämään filmit sillä asenteella että jos innostun vedostelemaan niin sekin onnistunee)
Vs: Filmien kehityttäminen Minilabbiksille on saatavana edelleen niitä testiliuskoja jotka pitäisi mitata, monessa mestassa tarvittavat rojut on, vaan ei niitä kukaan jaksa käyttää. Tai no, kai joku käyttääkin, jos vaan tietäis että kuka. Mainitut Huntin pikkuvolyymikemiat on muuten monessa paikassa käytössä, volyymit on tippuneet sen verran rajusti että on ihan toimivat ne, ja pakollisetkin. Vaan ei nekään autuaaksi tee, prosessit seilaa sinne ja tänne. Varsinkin kun ne koneetkaan ei ihan nuoria enää ole... Kukahan on ostanut UUDEN C41-prosessin viimeisen viiden vuoden aikana? Taidankin maanantaina ottaa soittokierroksen Fujille ja Noritsulle.
Vs: Filmien kehityttäminen Jos tarkoitat että Kokonaisen masiinan, niin hullu on! Ebaysta saa parilla satkulla Jobo ATL masiinoita, ihan toimivia. tekee kaiken sen mitä minilabbiksilta vaaditaan viikon aikana. Tilanne on sama kun pöydällä pidettävät Flextight skannerit tulivat toimituksiin ja mainostoimistoihin. Miljoonien scitecejä ja muita kannettiin roskalavalle painotaloista.
Vs: Filmien kehityttäminen No en ihan ATL:n kanssa tunninkuva-bisnestä lähtis pyörittämään, vois kiire kyllä tulla jossain vaiheessa... Mut kotiin tai omaan pikkupimiöönhän tommonen olis loistopeli, joustava prosessien suhteen, menis kaikki.
Vs: Filmien kehityttäminen Paljonko C-41 kehityksiä päivässä nykyään tulee tyypillisessä Minilabbiksessa pääkaupunkiseuidulla ? Jobolla menee 8kpl kinoa tai 120 rullaa kerralla ja prosessi kestää noin 15 minuuttia. Ilman kiirettä kehittää siis noin 30 rullaa tunnissa, kahvi ja tupakkapaussit mukaan lukien työpäivän aikana noin 150 rullaa...
Vs: Filmien kehityttäminen Ja siihen varttiin on laskettu kaikki, filkan kelailut spiraaleille ja kemioiden sekoittelut ja lämpöjen kontrolloinnit ja rullien numeroinnit ja filmin kuivaukset ymym? Miksiköhän näitä ei käytä kukaan ns. "tunninkuva"-bisneksessä? On siihen vissiin joku syy olemassa.
Vs: Filmien kehityttäminen http://www.ebay.com/itm/Noritsu-QSF-V50-Film-Processor-/370530878372 Jos kerran Noritsun automaattikoneen saa 1500.- dollariin, niin kyllä hiukka halvemmalla Jobon pöytäprosessilla minilab saa vain huonon maineen ja pirusti näprättävää. Ei kyllä toikaan kallis ole: http://www.ebay.com/itm/mini-lab-noritsu-fuji-frontier-minilab-AGFA-MSC-100-/310178057976?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item48380d8ef8
Vs: Filmien kehityttäminen Voisi käsipelillä kehittämisessä olla oikeatakin visiota, sillä vaatii koneen hoitokin oman työnsä. Jos kerran rullia tulee tehtäväksi aina harvemmin eikä sielu kestä sanoa että menkää naapurikylän liikkeeseen. Mutta vaikeampi kuvitella että tunnin kuvina tarjottaisiin, sillä liikkeessä pitäisi olla sitten toinenkin töissä samaan aikaan.
Vs: Filmien kehityttäminen katsotaanpa: Jos tuo Prolab puoti lähtee kunnolla liikeelle tilaan sakuista pari ATL plussaa vierekkäin, toinen jauhaa C-41 prosessia ja toinen MV prosessia kunnon laadulla. laakojakin saa sillä kehitettyä 8x10 tuuman kokoon asti. En puhu mitään MUTU juttua, sillä 90 luvun loppuun oli mulla tehtaankadun päässä noin 300 neliön studio jossa yhdessä huoneessa jauhoi E-6 ja toisessa MV prosessi, samassa kehityettiin isossa tuubissa pinnakkaisen MV kopsut, kunnon printit tehtiin altaissa Omega 4X5 Multigrade koneella tai väripäätä käyttäen. Noi jazz kuvat Torissa oli itte tehty RA-4 prosessilla.