Alkaa huolestuttaa että tuo kaveri tuosta kohta kuolee, niin sitä tulee yhä enemmän kuvattua. Tänään näin.
Vs: His Masters Voice Koskettava ja tärkeä, nimenomaan tärkeä kuva, joka pakottaa tähän: Meidän oma ryssäherra (borzoi),kun ei edes varoitellut lähdöstään ollenkaan ja läks yks kaks melko nuorena. Siinä sitten kyynelten läpi kännykällä sai otettua viimeisen kuvan "levosta", kun samalla soitteli paikallisen eläinkrematorion kanssa käytännön asioista. Tuolla Mitya kattelee vieläkin ylähyllyltä olan yli tätä kirjoittaessa, samalla suht nuoret Irlisnartut nauttii unijahdeistaan. Irlisnartut saanut vaan tuta sen, että kamera on myös yksi elämässä oleva elementti ruuan ja rapsujen seassa.
Vs: His Masters Voice No, meidän ukko täyttää helmikuussa 17 jos henki vielä pihisee. Vaikka se fiksu onkin, ei sekään kykene luonnonlakeja kumoamaan, eli tässä tapauksessa lähtö ei tule olemaan yllätys - vaan aina se on yhtä surullista... Vaan vielä tuo jaksaa metsässäkin kulkea, tänäänkin sienireissulla kolmisen tuntia.
Vs: His Masters Voice Pidän tuosta ekasta kuvasta, meilläkin koira, niin siksi tietysti jotenkin tulee katsottua koirakuvia eritavalla. Pitäisi varmaan ottaa myös omasta hurtasta muutamia otoksia ihan filmille.
Vs: His Masters Voice Pannaan vielä yksi, Yashica Electro 35G:llä ja tuolla hupaisalla lähikuvauslisäkkeellä kuvattu. "Auto-up Lens". Hassu.
Vs: His Masters Voice Hyvää jälkeä. Kuvaa vaan lisää kun kaveri on vielä siinä vierellä. Niistä saa tunteikkaita katseluhetkiä vuosien kuluttua....
Vs: His Masters Voice Kaikki hienoja, ykkänen on tosin ehdottomasti paras. Omalla tavallaan todella kaunis kuva, herkkyyttä lisää tieto kuvan tarinasta.