Kysymyksiä kemioista ja altaista: Lämpötilan vaikutuksesta filmiä kehitettäessä olen hiukan perillä, mutta mitä vaikuttaa nesteen lämpötila paperin kehittämiseen? Jos vedostelee tuntikaupalla, niin pari litraa nestettä ehtii lämmetä siitä 20 asteesta. Ilfordin ohjeessa todetaan vaan, ettei ole suositeltavaa lipsua 20 asteesta. Kiinnitteelle annetaan 18-24 asteen haarukka. Omistan ainoastaan kolme allasta, joten sävytykset pitää tehdä samoissa altaissa kuin kehitykset/keskeytykset/kiinnitykset. Kuinka hysteerisesti altaat pitää tuossa välissä pestä? Vai lähteekö kehite/kiinnite/sävytekemiat pienellä huljuttelulla?
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Hanki omat altaat sävytteille, eivät ne niin paljoa maksa. Eikä ole pelkoa mahdollisista jäämistä.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta itsekin olen tätä miettinyt mielenkiinnolla odotan vastauksia. Näin aloittelijana teen kehitenesteen 18 asteiseksi ja jos sen lämmettyä 22 asteiseksi on vielä kehitettävää laitan altaaseen pari ns. 'kestojääpalaa' pakastimesta.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta ei se paperikehitteen lämpiäminen paljoa vaikuta, joskus kun tahtoo jäädä laimeaksi, otan vanutupolla tulikuumaa vettä ja hieron, saapihan kehite vähän lisäpotkua...
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Oulussa muuten ei niitä isoimpia altaita, kunhan hakee pois. pannanko rajaksi 2 allasta per hakija laita vaikka yv jos kiinnostaa. ilmaiset altaat.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta paperikehitteen lämpötilalla taitaa olla vaikutusta jos maksimimustuma on arvioitu paperista 1 minuutiksi.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Minä olen oppinut että M/V -paperi valotetaan "oikein" jolloin kehitteen lämpötilalla tai kehitysajalla ei niin ole väliä, koska vedos ei "ylikehity".
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Kyllä se voi "ylikehittyä" , muodostuu huntua liiallisesta liottamisesta.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta anteeksi epätäsmällisyyteni; en tarkoittanut "liiallista liottamista" vaan sitä ettei sekuntikelloon tartte tuijotella.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta saman sanoin juuri yllä mutten vittuillut. lukitaan.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Arabissa, Hämeentiellä kun tekivät mustavalkovedoksia, ei tullut kyllä kertaakaan vastaan että joku olisi mitannut kehitysprossessin kemikaalien lämpötilat. Saatika pessyt kehitealtaita, samaa tavaraahan niihin yleensä pannaan.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Eihän sitä maksimimustumaa "arvioida" vaan vedos pidetään yleensä valmistajan suositusten mukaisesti kehitteessä. Riippuen kehitteen laimennusuhteesta. Alkuperäisen kuvan valotus on mennyt pieleen jos tässä ajassa kuva on liian vaalea tai tumma. Luonnollisesti lämpimämpi kehite,- nopeampi kehitys. Liikuttelu on myös tärkeää, että sen tekee aina saman kaavan mukaan.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Joskus ensimmäisiä kertoja pienessä seurakunnan pimiössä saimme kiinnostavia huntumyrsky-efektejä lämpimästä kehitteestä. Tuota voisi joskus koittaa uudestaan, tosin Nevan valovuodotkin olivat mukavasti esillä.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Asiaa en ole jaksanut tutkia sen enempää. Vedoksia tehdessä lämpö on yleensä alimmillaan 24, normaalisti 26-29 astetta. Eli huonelämpö. Mitään hunnuttumisia tai muita ilmiöitä ei ole tullut vastaan.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Ei kai siellä normaali huoneen lämpötila ole 26-29 astetta? Ai, niin, sinähän ootkin Turuus. kapa
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Kyl se aika lähellä tuota on monasti täällä helsingissäkin kun kylppärissä suurennuskoneen lämmössä suljetun oven takana muutaman tunnin puuhastelee. Eiköhän se ole kuitenkin tärkeintä että se lämpötila pysyy sen vedostussession aikana mahdollisimman tasaisena. Että ei välttämättä kannata alkaa mitään jääpalavirityksiä tekemään. Sitä paitsi ainakin mulle on tossa vedostusprosessa itsessäänkin jo ihan riittävän paljon säätämistä ilman lämpömittareiden tarkkailua. .Antti
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Paperin mustumaa ei kontrolloida kehitysajalla kuten filmin, vaan paperin valotus haetaan niin, että "normaalissa" kehitysajassa kuvan sävyt kehittyvät halutun laisiksi ja ennenkaikkea maksimimusta kehittyy maksimimustaksi, jos sellainen on kuvaan valotettu. Kehitysaika on muovipapereilla lyhyempi kuin kuitupapereilla. Kehitysaika voidaan helposti testata: Täysin valotettu paperiliuska viedään vaiheittain ajoittaen kehitteeseen, kehittämisen jälkeen keskeytetään, kiinnitetään jne ja liuskasta etsitään aika, joka tarvittiin kehittämään niin musta ettei mustemmaksi tule. Kehittymisen kinetiikkaan vaikuttavat normaalit asiat, lämpötila, laimennus, kehitteen "väsyminen" jne. Yleensä näitä muuttujia ei vedosten prosessoinnissa seurata lainkaan niin tarkkaan kuin filmien kehittämisessä, koska vedosten kanssa ei ole samalla tavalla "kaikki pelissä". Jos kuitenkin haluaa jotain kontrollia, niin helpoin tapa lienee käyttää "faktoriaalista" kehitysmenetelmää. Siinä mitataan aika, joka tarvitaan valotetun paperin kehitteeseen laittamisesta keskisävyjen ilmestymiseen asti. Kertomalla tämä aika sopivalla kertoimella, tavallisesti kuudella, saadaan kokonaiskehitysaika, joka tarvitaan kuvan sävyjen ns. täydelliseen kehittymiseen. Kun sitten session aikana kehitteen lämpötila muuttuu tai se menettää tehoaan, muuttuu ilmestymisaikakin ja tarvittava kokonaiskehitysaika saadaan kertomalla se "faktorilla". Näin vedosten kehitys pysyy vakiona. Kuvan sävyt kehittyvät kyllä kehitysaikaa pidentämällä tummemmiksi vielä senkin jälkeen kun normaali kehitysaika on kulunut, joskin muutos on hidas eikä musta tietenkään tule mustemmaksi. Ns. normaali kehitysaika ei ole absoluuttinen, vaan sitä voidaan vaihdella tietyissä rajoissa. Kehitysajalla voidaan jonkin verran säätää kuvan sävyä. Vajaakehitetty kuva on sävyltään lämpimämpi kuin normaalisti kehitetty, ylikehitetty taas pikemminkin kylmä. Siten esim. faktorilla neljä saadaan hieman lämminsävyisempiä kuvia muuttamatta mitään muuta. Kehitysajan yläraja on tietenkin se aika, jonka jälkeen valottamattomaan valkoiseen alkaa muodostua huntua.
Vs: Paperikehitteen lämpötilasta ja altaiden pesusta Siihen taas vaikuttaa suurelta osaltaan pimiön valaistus, onko todella valotiivis ( testataan kaikki valot pois päältä, silmän totuttua pimeään ja sitten pimeähuone valaistus päällä. Itse printissä muodostuneeseen huntuun vaikuttaa kehitys yllättävän vähän.