Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Itse huljuttelen vettä kehitystankissa ehkä noin 20s ja kaadan pois. Uusi vesi ja taas sama huljuttelu. Tämä 3-4 kertaa. Papereiden kohdalla minuutin heiluttelu vesialtaassa. En muista mistä näin luin, mutta näillä eväillä on menty noin 10 rullan mittaisen mv-historiani ajan.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Happoja kuten etikkaa käytetään keskeytteenä. Varsinkin paperilla hyvä olla. Kiinnitteenä käytetään useimmin nykyään muistaakseni natriumtiosulfiittia. Vai oliko se sulfaattia? Katso kiinnitepullosta. Nämä perusasiat löytyvät kätevästi myös kirjastosta valokuvausoppaista. (edit. Natriumtiosulfaatti – Wikipedia ) Olet sen verran ehtinyt kehityksistä kyselemään, että hieman yllätyin. Miksi meinaat muuten tehdä kehitteen itse? Mitä etua siitä saisit? Oletko kehitellyt jo missä määrin? (tyhmiä kysymyksiä nääs!)
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Hämärästi muistelisin, että valokuvauksen historiassa, kun yritettiin saada kuvasta pysyvää, kokeiltiin ruokasuolaakin.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Onko natrium siis jotenkin tärkeää kiinnityksessä? Ruokasuola on natriumkloridia. Suola taas yleensä on "ionisidosten muodostama yhdiste eli ioniyhdiste". Suola – Wikipedia Siis stoppina käytetään happoja, kuten esimerkiksi etikkaa tai sitruunaa. Kiinnitteessä ei tietääkseni käytetä etikkaa.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Voitko kuvailla, miltä suola haisee? Jotain hajusuolia taitaa olla, mutta ruokasuolaa kai tarkoitit?
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Tätä en usko. Et pysty haistamaan puhdasta ruokasuolaa. edit. En voi olla täysin varma siitä tietenkään. En vain voi uskoa. ps. Ei vinoilua vaan yritän ottaa sanotun sellaisenaan, suoraan. Nyt voin vähän vaihtaa suhtautumistani, kun kerran merelle päästiin. Mulle on vaan tuo Itämeri tuttu, tai Suomenlahti oikeastaan.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Enkö muka vastannut toiseen aika hyvinkin? OK, en kysele omiani enää. Kenttä on sinun koska toivot niin.
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Noniin, katsellaas. Kuten jo todettiin, suola on metallin ja epämetallin muodostama ioniyhdiste. Esimerkkejä valokuvakemiassa tärkeistä suoloista: natriumkloridi, kaliumkloridi, natriumbromidi, kaliumbromidi, natriumjodidi, kaliumjodidi. Suolat ovat ionisidoksen vahvuuden takia äärimmäisen vakaita eivätkä haise. Merivesi on seos juuri näitä edellämainittuja suoloja vesiliuoksena. Valtaosa on natriumkloridia, mutta myös muita on teollisestikin merkittävä määrä. Meren hajua ei kuitenkaan aiheuta nämä suolat, koska ne ei haise, vaan mikro-organismien (levät, plankton) tuottamat orgaaniset yhdisteet kuten dimetyylisulfidi ja trans-1-(trans-1-heksenyyli)-2-vinyylisyklopropaani. ScienceDaily (Feb. 3, 2007), 'Cloning the smell of the seaside', http://www.sciencedaily.com/releases/2007/02/070201144849.htm T. Kajiwara, A. Hatanaka, K. Kodama, S. Ochi, T. Fujimura (1991), 'Dictyopterenes from three Japanese brown algae', Phytochemistry, 30(6): 1805-1807 Mainitsemasi natrium ja jodi ovat taas alkuaineita. Kun alkuaine yhdistyy yhdisteeksi (suola), esim. natriumjodidi, muuttuu sen kemiallinen luonne TÄYSIN. Natriumjodidi ei haise eikä käyttädy yhtään niinkuin natrium tai jodi. Sairaalassa taas jodilla ei puhdisteta haavoja, vaan siihen käytetään jodin etanoliliuosta, joka haisee aivan eriltä kuin alkuainemuotoinen jodi, joka haisee tunkkaiselle kloorille, (joka ei taas haise uima-hallille, koska siellä käytetään jotain klooriyhdistettä veden puhdistukseen joka ei haise alkuainemuotoiselle kloorille jne..) Suolahappo ei ole kaasumaisena ioniyhdiste, vaan siinä on kovalenttinen sidos. Siksi, kun suolahappo haihtuu vesiliuoksestaan, sen pystyy haistamaan. Vaan suoloille (ruokasuolalle eli natriumkloridille?) se ei haise. Suolahappo on kemiallisesti vetykloridia, se ei voi haista natriumkloridille koska se on eri ainetta. Haju voi olla samankaltainen, mutta se on usein puhdasta sattumaa ja osaksi aineiden kemiallista samankailtaisuutta. (Natriumkloridi ja kaliumkloridi on kemiallisesti lähes identtisiä yms) Eli yritän tässä sanoa: <LIST> <LI> Yhdisteet eivät todellakaan haise aineilta mistä ne koostuu</LI> <LI> Liuoksen, varsinkaan seoksen (fiksi on seos eri aineita liuoksena) hajusta ei voi päätellä mitä siinä on</LI> </LIST> Natrium, alkuainemuotoisena tai yhdisteessä, eli ole varmasti minkään valokuvaprosessin avain. Esimerkiksi natrium- ja kaliumbromidia valittaessa saattaa olla merkitystä prosessin nopeuden kannalta, jonka vuoksi toista suositaan, mutta aktiivinen ioni reaktiossa on kuitenkin se BROMIDI. </virheiden korjailua> ---------------------------------------------------------------------------------------- <suoria vastauksia> Otan nyt referenssiksi Vilho Setälän "Valokuvaus tieteenä ja taiteena", jonka lopusta löytyy mielestäni suomeksi kattavin ja kätevin reseptikirja valokuvauskemian liuoksia. Reseptikirja toimii siten että aluksi listataan joukko perusliuoksia, joita sekoittamalla ohjeiden mukaan saadaan aikaan valmiit toimivat liuokset käyttöön. "Kiinnite, yksinkertainen, negatiiveille" koostuu kokonaan joko kidevedettömästä (anhydridi) tai kidevedellisestä (pentahydraatti) natriumtiosulfaatista (natriumkloridi ei toimi missään määrin vain natriumin takia; aktiivinen polyioni joka tekee työn on tiosulfaatti. Siten esim. kaliumtiosulfaatti toimisikin.) [QUOTE> [/QUOTE] "Tio":n ohje: Natriumtiosulfaattia, (vedetöntä 640g tai) kiteistä ........ 1000g Vettä, 80-100 astetta C ........ 2000ml [QUOTE> [/QUOTE] "Sal":in resepti: Ammoniumkloridi ........ 215g Vettä ........ 1000ml Hapote 138 on listattu neljä variaatiota, josta sinulle sopivimmat ovat B ja D. B) 62,5ml Bis (Bis = Natriumbisulfiitti 150g + 1000ml vettä) D) 62,5ml Sh (Sh = Sitruunahappo 90g + 1000ml vettä) Filmille kiinnitettä käytetään kaksi kertaa se aika, mikä menee kehittämättömän filmipalan kirkastumiseen liuoksessa. Papereille taas 1 min pikakiinnitteellä riittänee. Väitit viesteissä että fiksi on etikkapohjaista. Hajun perusteella voi siltä tuntua, koska et haista natriumtiosulfaattia koska se on suola. Etikkaa monissa kaupallisissa fikseissä on "hapotteena", sekin on Setälän kirjassa Hapote A. (En listannut koska se resepti vaatii muita kemikaaleja ja on siksi monimutkaisempi) Sitten keskeytteestä: en ala tässä siteeraamaan kirjaa koska siinä on mielestäni aivan tarpeettoman monimutkaiset reseptit. Nyrkkisääntönä pidän että filmille vettä ja paljon, papereille taas laimeaa etikkaa. (Kaupan väkiviinaetikasta pieni loraus paperialtaaseen.)
Vs: Osio tyhmiä kysymyksiä (tee itse MV-kemiat) Tässä kohtaa mää vaan taputan karvaisia käsiäni ja kiitän kirjoittajaa asiallisesta ja likimain tyhjentävästä vastauksesta... Kiitos