Vs: RAW -> 'master jpeg' Kuvat myös yleensä hehkuvat ja elävät paperilla ihan toisin kuin näytöllä (pl. projisoidut diat). Samalla kuvastakin tulee konkreettisemman oloinen.
Vs: RAW -> 'master jpeg' DNG on nyt koemielessä menossa. Näyttää tosin pakkauksesta huolimatta olevan noin megan suurempia kuin Olympuksen ORF-formaatissa. Noin 11,3M -> 12,3M Pitäisikö sitten käyttää Linear-muotoa? Ero jpegiin ei kyllä ole lopulta valtava, 30% luokkaa maksimissaan (kameran oma jpeg vie jo lähemmäs 9M, laadulle 11 itse pakattu vähän enemmän). Sinänsä RAW-muotoista voi melkein yhtä hyvin säilöä. Toisessa ketjussa joku taisi mainita että 1T kovalevyä maksaa 60 euroa. Kahdennettuna 120 euroa. Ja tuolle mahtuisi noin 76 000 - 77 000 RAW-muotoista kuvaa äkkiä laskien. Joten ehkä ne RAW:t voi säilyttää kuitenkin
Vs: RAW -> 'master jpeg' Ihan varaukseton en DNG:n suhteen vielä osaa olla. Näköjään ainakin Bridge syystä tai toisesta jättää välillä jonkun ORF-muotoisen tuomatta kokonaan jos DNG-konversio on päällä. Ilmeisesti pitäisi sitten tehdä konversio vasta kun kuvat on tuotu kortilta hakemistoihinsa. Linear vs mosaic? Kumpi lie parempi pidemmän päälle? Alkuperäisen kysymykseni kohdaksi c) melkein sopisikin menettely että kun RAW:sta on tehty se sopiva perusväännös jonka pohjalta jatketaan mahdollisia fotoshoppailuja, niin sen jälkeen muuttaisi viikon/kuukauden/kuukausien viipeellä noita ORF -> DNG. Nyt funtsimaan mitenkä saisi fiksuiten tehtyä säilöntälevy + backup -yhdistelmän. 1T USB perus-talletteluun sekä normaaliin backuppailuun josta peilaillaan sitten toiselle USB-levylle hissukseen?
Vs: RAW -> 'master jpeg' Linear DNG:lle sopisi paremmin nimeksi Pixel DNG. Siinä on tehty demosaic eli jokaisella pikselillä on RGB-arvo ja gammaksi laitettu 1. Linear DNG on kevyempi RAW-konvertterille, koska RAW-konversio on jo tehty, enää fiksataan sävyt ja värit (pienemmästä paletista). Valkotasapainon on syytä olla aika oikein RAW -> Linear DNG konversiossa. Canonin sRAW on myös tällainen "Linear RAW". Bayer-kenno laskettu pois häiritsemästä (heh), tiedosto skaalattu pienemmäksi ja gammaksi laitettu 1. Pieni on ja kevyt... -p-
Vs: RAW -> 'master jpeg' Voi pojat. Vieläkään ei minulle harrastelijalle oikein selvinnyt, mihin ja miten te ammattilaiset tallennatte kuvanne. Minulla on -60 luvulta negoja , jotka on "pärmissä" ja sieltä niitä haskelen kun tarvitsen. Sitten tuli digi ja brobleema, mihin säilöön RAW kuvat. Olen tallentanut kovalevyille, CD:lleille ja viimeksi DVD:eille. Tuntuu kaikki olevan yhtä epävarmaa. Tosin olen jo 60v ja enpä ole ehkä enää 30. vuoden päästä enää pläräämässä arkistoani, mutta silti olisi kiva tietää minne ne kuvani tallentaisin. Tosin, kuvaan edelleen negalle vaikka se on vanhanaikaista. Niistä ainakin jää kokreetista dataa, joka on riippumaton ATK:sta. Niin, jäi se todellinen kysymys, eli miten säilöön RAW kuvat. Käytän Lightroomia joka sopii tarkoitukseeni. Kiitäen vastauksesta Seppo.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Älä Seppo ainakaan CD/DVD rakaisun varaan laske arkistointia. Nuo voi hapantua jo muutamassa vuodessa. Osta isoja USB/eSATA/Firewire kovalevyjä (1-2TB) ja säilö kuvat niille. Ota varmuuskopiot toiselle vastaavalle levylle varmuuskopiointiohjelmalla. Kun tila loppuu osta lisää levyjä. Ei tämäkään ole idioottivarma ratkaisu mutta huomattavasti varmempi (+vaivattomampi) kuin noille CD/DVD levyille arkistoiminen.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Kiitos vastauksesta. Minulla on muutama 1GT levy jolle olen jo kaikki RAW kuvat tallentanut. Ajattelin olisiko tuo DVD sellaine "varmistus", koska kovalevy on kuitenkin mekaaninen laite ja voi rikkoontua. Pitäisköhän levyjä sitten pyöritellä joskus kuten mekaanisia sulkimia laukoa silloin tällöin. En tiedä, ajattelisin niidenkin tarvitsevan liikettä. Juu, vastauksesi vahvisti ajatustani samaan suuntaan. Kiitos vaan ohjeesta. Seppo
Vs: RAW -> 'master jpeg' Toinen samanmoinen kovalevy rinnalle, ja sillointällöin käyttää kumpaakin niin ettei käy niinkuin eräälle kuvaajalle Amerikanreissun jälkeen, vuoden käyttämättä olleet levyt eivät enää auenneet kunnolla. Panin tyttären kopioimaan omia vanhoja CD & DVD levyjä kiintolevylle, aika iso osa niistä oli senverran viallisia että jotain tietoja jäi aukeamatta. Vanhimmat olivat vuodelta 1997.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Pöytäkoneesta kun vetää ulos sata-piuhan ja virtapiuhan, niin niihin on helppoa tökätä kiintolevyt ja tehdä varmistukset. Paljas kiintolevy kun on se halvin media.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Ja on satavissa myös kohtuuhintaisia valmislaatikoita, joihin saa ison tai pienen kovon liitettyä. Voipi tosiaan vaikka useamman varmistuksen vetäistä eri levyille. Tuo Quiquernin neuvo on ihan liian halpa ja yksinkertainen Itse muuten ostin kerran kympillä joltain sellaisen "kiinteän" kovoaseman johon sai kivasti esim cd-aseman kiinni kun irroitti kannen ja tietenkin myös ne kovot vaihtuu siihen tarvittaessa. Mutta siis ei tarvitse koneessa olla asemaa. Onhan se toki epäkäytännöllinen ja ruma (kaiken kauniin apple-tavarain keskellä), mutta toimii.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Ja sitten on näitä, ei ihan sveitsiläisen likkarin veroinen, mutta muuten näppärä:
Vs: RAW -> 'master jpeg' Kuvasta puuttuu erillinen virtalähde, joka puskee sähvöä suoraan levyn kulmalle.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Varmasti sitä onkin, mutta kaikki tapahtuu usbinopeudella. Jos vetää piuhan ulos, saa sata-nopeuden. Tuosta lienee tosin jo saatavana usb-3-versio, ainakin luulisi kohta olevan...mikä toki vaatii tuen koneeelta myös.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Minulle IDE-tuki oli tärkeä kun tuon palikan hankin. Sen avulla sai perattua vanhoja levyjä ennen romutusta.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Vastaavanlaisella laitteella olen myös käynyt läpi vanhoja levyjä ja pelastanut 'kuolleen' läppärin tietoja... USB kyllä, mutta käy sitten sataa ja muuta kiinni niin ei haittaa.