Vs: RAW -> 'master jpeg' DNG:n speksit ovat täysin avoimet, kuka tahansa voi koodata sille konvertterin jos haluaa. Lisäksi tälle on ISO-standardi. Kamerakohtaisilla on omia juttujaan joita ei avata välttämättä kaikille. Joissain tapauksissa ei edes Adobelle (esim. olympus)
Vs: RAW -> 'master jpeg' DNG:n käytön plussat (LR:ssä): - Kuvat avattavissa tulevaisuudessakin vaikka kameravalmistaja katoaisi. Kodak mainosti aikoinaan PhotoCD-formaattiaan todella isosti. Nyt tuki sille on lopetettu, eikä edes uusi Photoshop voi enää avata PhotoCD-tiedostoja. - DNG:lle on haettu ISO-standardin asemaa. - Kaikki RAW-kuvat avautuvat samalla ohjelmalla ja ovat editoitavissa samalla tutulla tavalla. - Kuka tahansa saa tehdä ohjelman, joka avaa ja/tai tallentaa DNG-tiedostoja. Sama ei koske kameran tiedostoja - DNG-tiedosto sisältää metadatan ja RAW-säätöasetukset sisällään, eikä tarvitse erillisiä XMP-tiedostoja, joissa kuvainformaatio ja metatiedot joutuvat erilleen. Tämä tosin ei ole automaattista vaan on määriteltävä erikseen. Catalog Settings, rasti ruutuun Metadata > Automatically write changes into XMP. Saman voi tehdä myös Kehityksessä Photo > Save Metadata to File (Ctrl/Cmd-S) kuva kerrallaan tai Kirjastossa Metadata > Save Metadata to Files (Ctrl/Cmd-S) kaikkiin valittuihin kuviin. Joka tapauksessa yhteispeli Photoshopin kanssa ja tiedostojen siirto koneesta toiseen on entistä sujuvampaa. - Häviötön pakkaus. DNG-tiedosto on osin pienempi kuin kameravalmistajien RAW-tiedostot. - DNG-tiedosto voi tuoda uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi Canonin vanha CRW-formaatti ei mahdollista geotaggingia. Siitä tehty DNG-tiedosto mahdollistaa - Hyvä pakkaus 16 bittisissä pikselitiedostoissa. Esimerkiksi 16-bittisen TIF-tiedoston konvertointi DNG-tiedostoksi säästää jopa 30% levytilaa. DNG:n käytön miinukset (LR:ssä): - DNG-tiedostojen tekoon menee aikaa. - Kameravalmistajan ohjelmisto ei avaa sitä. - sRAW ja vastaavat muokatut tiedostot eivät kuulu DNG-määritykseen. - Erilliset XMP-sivuvaunutiedostot kätevämpiä Applen Time Machinen ja muiden osittaisten (incremental)varmistusten kanssa - DNG ei välttämättä ota mukaansa kaikkea kameran RAW:n metadatassa olevaa kryptattua lisäinformaatiota.(Esimerkkinä Ricoh-kameroiden EXIF-tietojen laajennuksissa oleva tarkennusetäisyys.) - Lightroomin Second Copy on aina alkuperäisessä RAW-formaatissa, sitä ei saa DNG:ksi
Vs: RAW -> 'master jpeg' Näin on. Kymmenkunta vuotta sitten kuulin, että eräs paikallinen kuvaaja oli hävittänyt alkuperäiset diakuvansa skannattuaan ne. Käsittämätöntä.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Ei keltään, koska kotitietokoneet ovat tuona aikana vasta tulleet.. Sen sijaan, väitän, ettei esim. ulkoinen kovalevy vähällä käytöllä mene miksikään kaapissa, eikä käytösä poistunut kannettavaakaan, varsinkin jos se toimii vain virtalähteellä.. Ja ei kai sitä pidä vaan varastoida? Voi aivan hyvin pitää itsensä ajantasalla, sen suhteen mitkä softat toimii ja osaa tarvittavissa määrin asioita. Toistaiseksi jokainen canonin raw-tiedosto aukeaa DPP:llä, eli ihan tutulla ohjelmalla niitä voi käsitellä.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Noin kuukausi sitten jouduin tekemään "salapoliisityötä" löytääkseni Suomesta laitteiston (ja softan), jolla sai purettua v. 1995 tehdyltä DAT-nauhalta JPG:t...
Vs: RAW -> 'master jpeg' Täytyy kuitenkin muistaa, että elektroniikan komponentit hajoavat itsekseen ajan myötä. Laitteet saattavat lakata toimimasta, vaikka niitä ei käyttäisikään.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Tiedän erään tapauksen kun kuvaaja oli vuoden ulkomailla, ja sieltä kotiuduttuaan yritti saada ulkoiselta kiintolevyltä kuvia auki. Ei tahtonut onnistua, kun olivat jotenkin levyn laakerit jämähtäneet.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Onhan noita joo. Erikseen sitten vielä tapaukset jotka taiteen (=rahan) nimessä tuhoavat negansa tehtyään niistä tietyn kiinteän määrän vedoksia...
Vs: RAW -> 'master jpeg' Palauttelinpa (yrittelin ainakin, pääosin onnistuin) noin 7 vuotta käyttämättä olleilta kahdelta kovalevyltä datoja. Kaikkea ei saanut. Skannuttuja kuvia oli jostain vuoden 2000-tienoilta, Targa-formaatissa. Kuinkas ollakkaan, eihän sitäkään formaattia juuri mikään nykyään tue Tämä oli jopa pienoinen yllätys, olihan se aikanaan giffin ohella se toinen yleinen formaatti.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Sen väistyminen ei varmaankaan ole tapahtunut yllättäen yhdessä yössä, asialle olisi varmaankin voinut tehdä jotain jo silloin kun oli vielä ohjelma joka tukee sitä?
Vs: RAW -> 'master jpeg' Kyllähän Targan avaavia ohjelmia on vaikka kuinka - myös Photoshop vielä CS4 -versiossa. Asialle siis voi yhä tehdä jotain. Pointti oli vain siinä, että muutaman vuoden säilössä olleet kuvat voivat olla yllättäen formaatissa joka ei tuosta vain enää aukea vaan pahimmillaan pitää haeskella sopivia välineitä. Ja lisäksi itse media (kovalevy) myös kadottaa informaatiota yllättävän paljon vuosien mittaan. Kummaltakin levyltä jäi paljon tiedostoja osin korruptoituneeksi. Siis pelkkä CD ei ole vuosittain uudelleentalletettava, vaan sama koskee myös irtokovalevyjä. Arvokuvia omistava joutuu varmasti tekemään varmuuskopioita kovalevypinostaan vuosittain. Tässä päästään taas siihen, että vikasietoinen kuvaformaatti on hyvä, kuten myös pakkautuva on hyvä (jälkimmäinen kyllä aina sotii ensimmäistä vastaan). Toisaalta ison kapasiteetin mediat ovat huonoja koska silloin kaikki munat ovat helposti samassa pussissa. Tarvisi aina sen kaksoislevy-varmistuksen.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Markkinarakoa olis semmosille kovalevy hoitoloille, minne ihmiset vois viedä kovalevyjään hoitoon. Siellä niitä peilattais ja paijattas sitten. Yhteys tietty netistä siten että näkis onko kaikki OK.
Vs: RAW -> 'master jpeg' Klaukku vois perustaa tästä osakeyhtiön. Luonnollisesti kaikki jäsenet olis osakkaita ja ei tarvitsisi enää töissä käydä, kun elelisi osinkotuloilla.. Toisaalta aika jalkaan ampumista, kun valtaosa asiakkaista olisi varmaan meikäläisiä!?
Vs: RAW -> 'master jpeg' Tulevaisuuden juttu varmaankin on nämä "pilvipalvelut" (jotenkin karsastan tuota sanaa ). Eli omat filut on jossain verkon uumenissa useampaan kertaan eri fyysisissä serveripaikoissa (ja jopa kryptattuna ja hajautettuna vertaisverkossa muiden käyttäjien koneilla, siten että niihin kuitenkin vain omistaja pääsee käsiksi), jolloin ei tarvi stressata ainokaisesta kiintolevystä. Onhan tämänkaltaisia palveluita jo saatavilla mutta sittenhän ne vasta lyövät kunnolla läpi kun ovat erittäin edullisia tai liki maksuttomia myös sunnuntaikuvaajille (edit: vrt. google documents). Ihmiset tuppaavat haluamaan helppoutta ja moni tuskailee näiden omien kiintolevyjuttujen kanssa tällä hetkellä. Tärkeimmistä kuvista kannattaa ottaa ihan printtejäkin. On sitten ainakin jotain tallella jos sähköiselle arkistolle käy pahin mahdollinen.