Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... noh - eikö ilahduta ja irroita kommentteja kun tässä ei lue "onx" ja varjot ovat tukossa ja valokohdat palaneet ? onko liian epämiellyttävät kasvot ? eikö muistuta tarpeeksi lempparifilmitähteä tai suosikki hiphop artistia ? eikö herrasväelle oikein kelpaa, kuvat ? kissako sormet vei ?
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Viimeinen on todella hyvä, jotenkin uhkaava, ensimmäinen ahdistunut, toka mietteliäs. Hyvä setti.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Kolme puolta olemisen tuntemuksissa tulee esiin. Kuvien nimillä on siinä tärkeä merkitys. Ihan on valokuvan näköisiä - sävymaailma miellyttävä näin jyrkkinäkin.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Sä oot laittanu 3:21, 6:38 ja 7:01 kuvat tänne eikä kukaan oikein meinaa kommentoida. Kummallista sakkia on tosiaan. Nukkuuko kaikki ihme kamerahiplaajat tohon aikaan ja näkee unta uusista "mittaetsindigigigapikseli 850mm laakakenno" kameroista. Ihan komeita kuvia nää on. Just sitä vanhaa erskaa jota on nähty jokunen vuosi sitten. Kyllä lisääkin kattelee.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Tykksäin tuosta (ilmeisesti?) Lissabonissa oteusta kuvasta. Muutkin ihan ok, mutta keskimmäistä katsoin pisimpään.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Kakkonen ja kolmonen kolisee! Kakkosessa tosi hyvä toi horisontin johdattama katse. Ja sävyt, noi kirkkaat talon osat pelaa hyvin tuolla taustalla. Kolmonen on suosikkini (vaikkkei ehkä nimen puolesta just käy mun fiiliksiin)! Kuules, näytät tuossa pesukoneiden jatkona Suurelta Viisaalta psykoterapeutilta, joka pesisi kaikki elämän ongelmat pois, josko pääsisi juttusille. Oraakkelin tapaan, ratkaisu kaikkeen tarjolla. Toimisto pyykkituvassa, samalla hoituu maalliset ja fyysisetkin pyykit. Ykkönen ei kolahda mulle, jotenkin tuo taivaan tummennus systeemi ei oikein iske taikka siis häiritsee noin rajuna.. pahus.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... On kivoja. Keskimmäisessä tulee vähän ahtaan paikan kammo, toi viimoinen on ehdottomasti paras (vaikka ei kai näitä pitänyt keskenään vertailla - eihän tämä mikään skaba ole?) kuten on tapana sanoa.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Sävymaailma on miellyttävä. Ei sinne tummaan päähän aina niitä sävyjä tarvita. Jyrkkiä eivät ole ollenkaan.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... En tiedä pitääkö arvostella settinä mutta kokonaisuutena näihin alkaa kaipaamaan lisää tilaa pärstän ympärille. Vaikka parta onkin muhkea niin pieni perspektiivi ympäristöön toisi näihin sisältöä.
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... En vissin ole huomannu saitilla yhtään Estin ottamaa kuvaa, jossa heebo ei olisi itse mukana kuvassa! Est Susiraja?
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Yksi naama ja profiili pystyy vain x määrään vaihteluita, nämä on nähty, joku uusi naama, tai lisää ilmeitä?
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Tuli mieleen se rupert -hemmo amerikan selviytyjistä muutaman vuode takaa, se kaveri kun ekassa jaksossa pölli muiden ruoat ja isona miehenä liikku kun hylje vedessä.. Mistä lie mielikuva tullut, kuvissa miellyttää eniten tuo parta ja selkeät valoisat alueet. Parrakkaat miehet on mun suosikkiaihe malleista, varsinkin harmaapartaiset elämää nähneet kipparikallet. Suosittelenkin Estille pestiä silakkalaivalle, vähän ahavoituneempi naama ja harmaampi parta, sekä tietysti silakan haju ja avot!
Vs: AAAHhh - kun tekee hyvää ... Kiitos arvokkaista kommenteista. Yöllä tuli valvottua ja sain hetken mielijohteen pistää -pitkästä aikaa- muutaman kuvan framille. Yksi kuvista oli otettu edellisenä päivänä ja muut hieman aiemmin. Noissa on itselleni tarina, itsestäni. Olen hyvin subjektiivinen. En kerro tarinasta, sanallisesti, enempää. En uskonut saavani aikaan häikäisevää mahtielämystä kenessäkään katsojassa. Itseni kuvaaminen on ollut oma juttuni jo lapsesta asti (kuten olen kertonut) ja tulee todennäköisesti olemaankin. Ja kasvojani en voi vaihtaa. En haluaisikaan. Pidän kummista kasvoistani. Ne ovat paljon tällejä saaneet kasvot. En ryhdy esim. kuvaamaan vääntelehtiviä eturaajojani - se on rumenpinaamaisten puuhastelua. --- Tämmöstä nyt tuli ja piipitystäkin tuli. Muistutan, etten ole artikuloinnissani ihan kauhean tosikkona - kuten monet kuvanikin ovat melko rennon fiiliksen aikaansaannoksia. Muu kuvan teko on muuta ja valokuvaaminen minulle vain rakas harrastus. Erityisen kiehtovaa on kuvata tätä omaa ruumista ja pläsiä - jota lakkaamatta hämmästelen. Rakastan kuvata hirviömäistä pärstääni ja teen niin - vaikka kukaan muu ei siitä pitäisi. Teen niin aina juuri kuten itse haluan. Pieniä nyanssien variaatioita hakien ja välillä muutenkin. Kuvaan itseäni (ja paljon muutakin) aivan joka päivä. En ole aikeissa lopettaa. Tänne postailen kuvia satunnaisesti ja tärkeimmät kokonaisuudet säästän testamentiksi Suomen mustalammas seuralle. Kiitos kaikille, jotka vaivautuivat ilmaisemaan jotain. Kaikki nuo kommentit ovat minulle aarteita. - Eero