Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Täältä saa ostaa 100 % aitoa apinan luomaa taidetta: C.H.E.E.T.A. Primate Sanctuary
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Kaksi Picasson virkettä, jotka menivät jotenkin noin: " En minäkään ymmärrä lintujen laulua, mutta silti pidän niistä." "Minulta meni neljäkymmentä vuotta oppiakseni piirtämään kuin lapsi." Eiväthän kaikki Picassosta pidä, en minäkään kovin paljoa, mutta arvostan hänen tuotantoaan silti. Enkä pelkästään hintojen perustella. Noissa lausahduksissa on kuitenkin todellinen ajatus takana. kapa
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Kyllä noinkin, vaikka itse olen enemmän Dali diggareita. Mutta ymmärrän lintujen laulun tarkoituksen ja yli neljästäkymmenestä vuodesta huolimatta, kirjoitan kuin lapsi. Diggailen myös apstraktia taidetta, varsinkin silloin kun se on kivan näköistä, mutta samalla ärsyynnyn, kun joku selittää pokkana sisältöä sellaiseen, missä sitä ei ole.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Luulisin että valtaosaan apstraktiin taiteeseen, edes tekijä ei ole sijoitanut mitään viestiä, tuntui vaan hyvältä ja näytti sopivalta vedellä siveltimellä noin. Jos olen jäljillä, niin olikohan teoksia joiden ei ole tarkoituskaan sisältää yhtään mitään, jotka ovat yhtä sisältöisiä kuin kukka-asetelmat, joille kukaan ei edes yritä selittää mitä taiteilija yritti sanoa? Puolipallon, kolmion ja suorakaiteen voi sijoittaa kuva-alalle, siten että se näyttää vaan kivalle. Mitä tulee noiden välisille etäisyyksille ja niiden väliin jäävälle tilalle, niin ei siinä ole mitään magiikkaa. Väreillekkin voidaan sopia symbolismeja, laitaa kylmää ja lämmintä halussa järjestyksessä. Voidaan jopa sopia isommissa, tai pienemmissä piireissä mitä mikäkin väri ilmentää ja luoda yksinkertaisia juttuja, jotka aukeaa tuon suppean kielen osaajille.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Picasson museossa Nizzassa katselin juuri nyt keväällä taulua, joka oli maalattu 100% samalla mustan sävyllä, eikä pinnalla ollut mitään muuta väriä... Silti taulua katsoi helposti puolikin tuntia ja se edelleen oli "elävä", pintastruktuuri oli hyvin mielenkiintoinen siinä, miten valo siitä heijastui.. Taulu oli varsin suuri, ehkä 2m x 3m ja minusta erittäin vaikuttava. Mietin siinä katsellessa, että kuinkahan moni museossa kävijöistä pohtii mielessään, että lapsikin olisi tuon epätasaisen mustan tuohon kankaalle sutinut.... Todellinen nerokkuus näkyi minusta selvästi ja meni suoraan aistien kautta tunnekokemukseen, ei järjellä vaan kokemalla. Vahva teos sanoisin, suorastaan mustan puhuva!
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä En tiedä missä tuon dokumentin voi katsoa: http://yle.fi/ohjelmat/787316 mutta voisi avata sitä luomisprosessia, jolla esim. Juhana Blomstedt tuon "abstraktin" teoksensa teki.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Onhan noita, sanoin valtaosa, jonka synonyymi EI ole kaikki. Toki voisi olla mielenkiintoista katsoa dokumentti ja arvioida sitä. Muistan aikoinaan erään Miemon (tietääkseni harrastelija?) tekemän setin, missä hän kuvaili väreillä/sävyillä leffojen fiiliksiä ja se oli aika magee jos oikein muistan. Toki mielikuvia voidaan luoda, vaikka Rothkon tapaisilla palkeilla sijoittelemalla ja värejä käyttämällä. Tuolloin ollaan katsojan mielikuvituksen varassa täysin, mitä innokkaampi, johdateltavissa oleva ja vilkaamman mielikuvituksen omaavanpi katsoja, sitä laajempia merkityksiä katsojan päässä saataa syntyä, varsinkin jos opastetaan. Vaikka ihan samaan loppu tulokseen, kyseinen henkilö voi päästä katsomalla pakettiautoa riittävän pitkään. Myöskään katsojat ei ole samalla viivalla keskenään, jos on mielikuvitusta ja visuaalista tulkintaan omaava, niin voi hyvinkin saada paljon jostain, mistä joku palikka ei saa mitään, vaikka esittäisi ymmärtävänsä toistaen, sen itse lahjattoman, ammattiselittäjän tulkintaa. Tälläinen palikka jää lähes aina kiinni, jos lähteen selittämään omina tuntemuksinaan, hänelle selitettyä merkitystä, siis jos kuulijalla on edes vähäinen ymmärrys.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä On hyvä myös muistaa, että tuollaisella "selittäjällä" on takanaan todennäköisesti enemmän tietoa, kuin sillä taviksella, joka moisen töherryksen näkee ensi kertaa. Tietoa taiteilijan urasta, tyylien muuttumisesta ja kehityksestä. TTietoa myös teoksen syntyajasta ja muista viitekehyksistä, jotka ovat vaikuttaneet moisen syntyyn. Se, että teosta yritetään avata tuomalla esiin tulkintoja ei mitenkään huononna tai paranna sitä katsojan silmissä. Taustoitus ja analyysi tai tulkinta, jota ei itse olisi pystynyt tekemään voi tosin auttaa kokemaan se vieläkin voimakkaammin. kapa
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Kyse leinee "kielestä", värien mielletyillä "tunne tiloilla" voidaan tietysti luoda yksinkertaisia viestejä, kuten myös tilalla ja muodolla, ymmärtäminen vaatii "kielen" tuntemista. Henkilökohtaisesti olen yrittänyt viimeaikoina tutustua symbolismiin, ainakin luulen että tuo yritttäminen on osittain onnistunut ja ymmärrykseni kasvanut, sekä sen käyttämiseen, että nähdyn ymmärtämiseen. Asiasta viidenteen. Minulle on tullut tuntemus että noin 20% taiteilijoista luo uutta ja loput kopioi? Kävin joku aika sitten tutustumassa, erään paikallisesti tunnetun edes menneen taiteilijan muisto näyttelyyn ja sieltä löytyi aika suoria "vaikutteita". Taide näyttää menevän muodin kaltaisissa jaksoissa, missä jäljitellään jonkun "ison tekijän" lanseeraamaa hameen helman pituutta ja muotoa. En ole tarkaan tietoinen, kuka näistä nyky naistaiteilijoista toi ensimmäiseksi nakuna nurkassa tai maisemassa nyhjöttämisen, ehkä se oli Brotherus? Mutta nyt jokainen hieman valokuvataidetta seurannut tietään, että nakuna maisemassa, ei suinkaan tarkoita että ollaan puolukassa, vaan että on vertauskuva jonkun naiseuteen liittyvän jutun etsimisestä. Koska Brotherus on ainakin näennäisesti menestynyt ihan ulkomailla, niin tuo on levinnyt "taiteeliseksi" tavaksi ilmentää, ilmeisesti jokaisessa naisessa elävää tutkiskelua, uudestaan ja uudestaan. Akaisemmin parjaamani Rothkon "kiukuttelu" luoda oma taide käsitys, kun menestystä ei kauheasti tullut laajemmin harrastetuilla tyylilajeilla, oli ajatuksena ajassa ihan magee. Mutta vain ajatus minusta, töille merkityksen hakeminen, vaikuttaa toiveilta ymmärtää jotain, mitä muut ei ymmärrä ja siten katsojan itsensä ylentäminen, on virheelinen sillä, siellä ei ole muuta kuin muoto ja värit. Oliko riittävän epselvää?
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Varmaankin suurimaksi osaksi selittäminen on paikallaan, varsinkin jos on tiedon halua ja ihan perustat hukassa. Mutta olen katsonut tunnin dokumentteja, missä selitetään apstraktille sellaisia merkityksiä, mihin tuo kieli ei voi mitenkään riittää.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Kolikolla on puolensa. Ns "vanhoissa klassikkoteoksissa" (miten sen kukin ymmärtää) taustalla ja syntymisajankohdalla lienee suurempi merkitys kuin uudemmissa, nykyaikaisissa teoksissa joissa tekniikka ja eri tyylien vapaa sekoittuminen on jo tutumpaa taiteen kuluttajalle. Kaikkihan nämä on aika epämääräisiä määritelmiä mutta jos liioiteltuina ääripäinä ottaa esiin vaikka aborginaalitaiteen ja nykyisen mediataiteen niin ero on monille selkempi.. Paljon riippuu myös katsojasta onko random valokuva teoksena arvokkaampi jos sen ottanut köyhä afrikkalainen kännykällä vai valokuvataiteilija Leicalla.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Mielestäni noin se vähän menee. Taiteesta tekee taidetta nimi. Toki teos on yhtä taiteellinen ilmankin, mutta se ei kiinnosta ketään ennen kuin tekijä on tarpeeksi kuuluisa. Carl Barksin aku ankkataulut lienevät arvostettua taidetta, samoin tuon suomalaisen parodiataulut. Mutta jos perus-tavis maalaa yhtä hyvällä laadulla ja ilmaisulla samoista elementeistä kootun taulun, ei sitä juuri noteerata. Vaikka veisikin kirjastoon näytille tai torilla yrittäisi kaupata. Taidetta nykymuodossa voi tuottaa vain taiteilija jolla on tarpeeksi vahva nimi. Samoin pelkkä nimi riittää muuttamaan lähes kaiken taiteeksi. Esimerkki kusilaarin löytämisestä ja tituleeraamisesta taiteena on hyvä kuvaus tästä. Eikö taiteilija ollutkaan kusilaarin suunnittelija? Ei, vaan se nimekäs joka toi kusilaarin esille. Vasta se riitti nostamaan kusilaarin taiteeksi.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Picasson taiteesta parhaita ovat yhdellä kynänvedolla/viivalla tehdyt kuvat. Niissä on mielestäni jotakin erikoista. Tekotapa on mielenkiintoinen ja silti teos on tarpeeksi esittävä taviksenkin ymmärtää ja nauttia. Vähän samaan sarjaan menevät myös picasson valopiirrokset. Ehkä nämä ovat kuitenkin olleet ajalta ennen kuin picasso oppi taantumaan lapseksi.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Pitäisi kysyä joltakin joka noita tekee. Abstrakti taide (kuvana) on usein käytetty sisustuselementti etenkin toimistoissa ja virastoissa. Se kertookin jo mikä noiden juju on. Ne ovat sopivia värikuvioita täyttämään tyhjän tilan. Eivät vie liikaa huomiota kuten joku valokuva voisi viedä, toisaalta tekevät tilasta paljon miellyttävämmän. Abstrakti taulu + pari kukkaruukkuua joissa on joko muovikukka tai oikea. siinähän se on perusviraston sisustustyyli. Tulkintoja tehdään aina. Joskus on hauska lukea taiteilijoiden itsensä kommentteja "ei tässä mitään sanomaa ole, musta vaan tuntui kivalta tehdä tämmöinen" =) Tai monimutkaisessa teoksessa nähdyistä asioista kuten leijuva lehmä suihkulähteen yllä. Paljon tulkintoja ja selityksiä siitä mikä piilotettu sanoma tuohon sisältyy. Sitten tekijä itse sanoo että tuntui vain hauskalta piirtää siihen lehmä.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Ihminen masentuu ja sanoo, että ei tähän mitään syytä ole, kunhan jotenkin masennuin. Psykiatri kaivelee menneisyyttä, nykyisyyttä, lähikokemuksia ja ihmissuhteita. Vihdoin syyt masennukseen aukenevat ja ... Kuvataiteilija tekee teoksen ja sanoo, "kunhan tein, on mulla useampiakin samankaltaisia". Taidehistorioitsija, taiteen tutkija tai kriitikko, joka on perehtynyt tekijän aikaisempaan tuotantoon ja asioihin, jotka ovat olleet esillä mahdollisesti aikaisemmissa teoksissa vaikkapa selväkuvallisempana, löytää ehkä samoja elementtejä nyt eri tavalla toteutettuna. Näitä elementtejä, jotka taiteilija siirtää teokseensa omasta alitajunnastaan sen enempää analysoimatta. Myös värit, muoto ja niiden suhteet antavat meille mahdollisia vihjeitä sisällöstä ja symboliikasta. Eri kulttuureissa nämä asiat tulkitaan eri tavalla ja ilmaisukielikin kehittyy toisin. Jossain on esimerkiksi lukusuunta päinvastainen kuin meillä, valkoinen surun väri jne... Jos asiat olisivat yksinkertaisia, ei kai niitä noin tutkittaisi. Vaan tuntuu kaikki olevan turhaa, varsinkin taiteen tutkimus ja taidehistorian opettaminen ihmisille. Jopa yliopistossa haksahdetaan moiseen. kapa
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Entäpä taideväärennökset? Jos taulun erottaa toisesta vain ydinmagneettisen resonanssin tms. CSI-menetelmän avulla, niin onko perusteita sille, että tauluista toinen on arvokas ja toinen ei? Kuva ei ole vain kuva, mielikuvalisä voi olla olennainen.
Vs: Tutkimus: Taide erottuu töherryksestä Eikö tuo koske kaikkea tekemäämme? Itse kunkin ego tarvitsee pikku buustausta, jos nyt ei sillä tavalla, josta muita haukun, niin jollakin toisella... Esimerkki: Louis Vuittonin laukkuja saa Espalta runsaalla tonnilla, kopion Kiinasta (aitoustodistuksineen ja kontrollilappuineen) kotiin toimitettuna satasella ja näytti niitä olevan Ammanissa muutamalla kympillä. Mielenkiintoistahan tässä ei ole se, että joku ostaa aidon tonnilla vaan se, että joku haluaa ostaa kopion. Oikeastihan laukun tarve tulisi hoidettua vielä halvemmalla. ;-) -p-