Libyan kriisi.

Vs: Libyan kriisi.

Hm.  Maahanmuuton (tai "paluumuuton")  vastustajat ovat joko sankareita tai konnia (terroristeja yms) riippuen siitä, jäivätkö voitolle vai eivät.

Esim. Suomen talvisodassa,j a osin jatkosodassakin, saavutettiin "torjuntavoitto" ja maan puolustajat ovat arvostettuja sankareita.  Palestiinalaisilta ei maahanmuuton torjunta onnistunut yhtä hyvin.

 

Vs: Libyan kriisi.

Viittaan tekstisi kohtaan "tämä länsimaiden ... idioottimainen siirto tehdä juutalaisvaltio..."  Jakopäätöksen teki YK:n yleiskokous jossa suunnitelman puolesta äänestivät mm. Puola, Tshekkoslovakia, Ukraina, Valkovenäjä ja Neuvostoliitto. En ymmärrä miten saat siitä länsimaiden siirron?

 

Vs: Libyan kriisi.

Se on helppoa kun ei tiedä asiasta mitään vaan luulee

 

Vs: Libyan kriisi.

Yritin muistaa laittaa sinne lainausmerkkejä, koitetaan sitten "sivistysmaat", "eurooppalaiset", "voittajavaltiot" tms..

Jospa tuo päätös ei ole kuitenkaan se ainoa tekijä tilanteessa, ennen tuota muistaakseni Ranskalaiset ja ainakin Englantilaiset "järjesteli" tilannetta ja myöhemmin Yhdysvaltalaiset pönkitti myöskin.

Aasialaiset, Eteläamerikkalaiset ja Afrikkalaiset, ei vaikuttaneet kamalan paljon.

Minun henkilökohtainen mielipiteeni on että Israelin valtio on vääryydellä perustettu, alkuperäisväestöä on ikävästi sorrettu ja ymmärän että alkuperäisväestöä kiukuttaa.

Edit muistaakseni oli myös puhetta vaihtoehdosta, että juutalaisvaltio perusteen Ukandaan?

Edit2
Muistin oikein, linkki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_Uganda-ohjelma

Edit3
Oli vielä lisääkin vaihtoehtoja, tuosta ajatteleva saa myös pohjaa, sille että esitetty yk-päätös oli vain projektin päätös.
Juutalaisten territorialismi – Wikipedia

 

Vs: Libyan kriisi.

Huomasit sentään sanoa sen itse....

 

Vs: Libyan kriisi.

Libyaa kyllä menemme kun kansa on uhanalla, mutta olemme sujuvasti katsoneet sivusta Israelin toimia.

Israelista tulee mieleen Eteläafrikka, joka nyttemmin on vapautunut sorrosta, tilanne oli aika samankaltainen?

 

Vs: Libyan kriisi.

Alkuperäisväestöargumentti toimii tässä vähän huonosti. Noin 3000 eKr. aluetta asuttivat kanaanilaiset, noin 1500 eKr alkaen egyptiläiset, 1200 eKr indoeurooppalaiset filistealaiset, noin 1000 eKr alkaen heprealaiset (juutalaiset), sitten karkoituksen jälkeen turkkilaiset ja niin edelleen. Ketkä tässä ovat alkuperäisväestöä ja millä perusteilla?

YK:n yleiskokous on nimenomaan yleiskokous periaatteella mies ja ääni. Ehdotuksesi "sivistysvaltiot, voittajavaltiot, eurooppalaiset" menee tässä kyllä ohi.

 

Vs: Libyan kriisi.

Portugalin reissulla selvisi myöskin Sionismin alku, tai osa siitä: Kun Maurit oli saatu ajettua pois Portugalin eteläosista, antoi kuningas seuraavansisältöisen lain:
Veroa ei tarvinnut maksaa ne Eurooppalaiset jotka olivat muuttaneet sinne, ainoastaan Maurit ja Juutalaiset. Veroa täytyi maksaa sängystä (!!) ja hevosesta. Myös torilla myydyistä vihanneksista, viljasta ja oliiviöljystä. kaikkien kalastajien joilla oli vene, täytyi maksaa veneestä veroa. Maurit häippäsivät Etelä Espanjaan ja Juutalaiset pohjoisemmaksi Eurooppaan. Kun olivat työteliästä kansaa ja "verkostuneita" eli pitivät yhtä omiensa kanssa, alkoivat menestyä ja sehän aiheutti kateutta joka muuttui sopivalla kansankihotuksella anti semitismiksi.

 

Vs: Libyan kriisi.

Ainakin minä tarkoitan alkuperäisväestöllä, siellä tämän kyseesä oleleen operaation aikana asuneita arabeita.

Tuo YK argumentti vääristää keskustelua, sillä seillä oli laittomasti ja muuten tuotettu valtioon tarvittava määrä juutalaisia.
Tuo painottamasi tapahtuma on vain loppuhuipennus, silloin jo käytännössä väkin tehdylle valtiolle.
Se ei ole minusta kauhean merkityksellistä asiassa, eikä tee tuosta maan rosvouksesta oikeutettua.

 

Vs: Libyan kriisi.

Todennäköisesti oman elämäni aikana ( noin 10-15v)  tullaan näkemään että uudempi Israelilaisväestö kyllästyy tuohon jatkuvaan sotatilaan joka ei hyödytä muitakuin USA:n asevalmistajia ( sekä arabien että juutalaisten puolelta) ja saadaan aikaan jonkunlainen ratkaisu. Maatahan on vaikka kuinka, mutt täytyykö se sijaita näiden kummankin osapuolen mielstä heille kuuluvien pyhien paikkojen läheisyydessä ??

 

Vs: Libyan kriisi.

Pähkinänkuoressa.
1800 luvun lopulla, alettiin miettimään juutalaisvaltiota, aktiivisimpina Engalanti ja sionisti järjestöt.

Arabeilta kysyttiin kyllä ja he sanoivat ei, mutta heidän tahdostaan huolimatta se perustettiin siionisti järjestöjen toiveiden mukaan palestiinaan.

Sionisti järjestöt houluttelivat juutalaisia palestiinaan, tarkoituksena saada sinne riittävästi kansalaisia valtion perustamiseen, monien käänteiden ja sattumusten jälkeen se sinne perustettiin.

 

Vs: Libyan kriisi.

Matti Ahtisaarta kehiin, kyllä se siitä...

 

Vs: Libyan kriisi.

Osannet kohdistaa tämän heiton ehkä johonkin?

 

Vs: Libyan kriisi.

Ensimmäisen kerran elämässäni kuulen kenenkään sanovan että tuo jakopäätös oli vain loppuhuipennus eikä kauhean merkityksellinen. Tosiasiapohjainen keskustelu aiheesta on ilmeisesti päättynyt.  Jaahas, lapsille iltapalaa ja iltasatu ja sitten tutimaan.

 

Vs: Libyan kriisi.

Aikuiset jatkaa vielä?

Ehkä tämän intensiivisyyden lopputulema on sitten "uskonto katoaa" ;-)

 

Vs: Libyan kriisi.

Ok ehkä painotus on kevyt;-)
Tarkoitan että syyt siihen että lähdettiin tekemään tuota päätöstä, on merkityksellisempiä.
Tuo on toki minun henkilökohtainen päätelmä, kyse lienee syntyneen konfliktin ratkisusta, eikä ratkaisua tarvitsetehdä ilman konfliktia?
Mikä olisi ollut lopputulos ilman tuota päätöstä?
Ratkaisiko tuo jotain?
Onko prosessi kokonaisuutena hyväksyttävämpi?
Alla linkkejä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Palestiinan_brittil%C3%A4inen_mandaatti

Palestiinalaiset – Wikipedia

Yleisesti näissä meidän kristillisissä valtioissa, joissa raamatun mukaisesti juutalaiset on jumala määrännyt Israeliin, pyritään unohtamaan, että alue on vallattu arabeilta ilman mitään kunnolista oikeutusta.

Kun tuo tosiasia unohdetaan, niin voidaan tarjota arabeille pahiksen viittaa, jotka terrorisoivat rauhaa rakastavia Israelilaisia, pakottaen lapsensa kivittämään jumalan kansaa.

 

Vs: Libyan kriisi.

Itse asiassa sana jako on aika mielenkiintoinen tässä tapauksessa.
Ajatellaan vaikka matemaattisesti;D
Joku omistaa 100%, toinen haluaa sen itseleen oikeudettomasti, kolmas ratkaisee riidan jakamalla 50/50.
Lopputulos 50% kaapattiin, vieläpä se 50% missä vettä.

Sitten päivitellään miten hankalia tyyppejä noi arabit.

 

Vs: Libyan kriisi.

Katsotaan asiaa hieman 'vuoriöljyn' l. naftan näkökulmasta.
1.maailmansodan jälkeen ranskalaiset ja englantilaiset jakoivat Saksan siirtomaa-alueet. 
Aiemmin englantilaiset olivat jo saaneet Persian öljyvarat käyttöönsä.
He arvelivat, että Kuolleen Meren 'asfalttiesiintymien alla voisi olla öljyä. Siis palestiinalaisten alueella. Tai että sinne voisi vetää öljyputken, jalostamoja.
Englantilaiset olivat huolissaan että eivät saisi sivistymättömiä arabeja kiinnostumaan, edistämään öljyteollisuutta, ja että heidän kouluttamattomuutensa olisi esteenä luoda teollinen infrastruktuuri ko. alueelle. Siksi he halusivat sinne eurooppalaisia, insinöörejä, tuomaan teollista kulttuuria.
Ilmeisesti ainakin jo n. 1915 englantilaiset nostivat esille ajatuksen, että voisiko juutalaisten 'pyhän maan' perustaa uudelleen palestiinalaisten alueelle. Tähän pohjautuu täälläkin jo aiemmin mainittu myötämielisyys juutalaisten maahanmuuttoa kohtaan, joita ko. alueella vähimmillään taisi olla n. 20 ooo henkeä, sekä maanomistuskaupoille.

Kun 2. maailmansodan jälkeen paine juutalaisvaltiolle oli suuri, niin mikä ettei ja juuri Palestiinaan. Humanitaarisen päätöksen alla oli ilmeisesti yhdensuuntainen kova laskelmointi englantilaisten ja Britis Petroleumin taholta.
Tulot Persian öljykentiltä 30-luvulla olivat suunnattomat, eikä tilikirjoja todellisista voitoista näytetty arabeille. Sopimus antoi tuloja paikallisille vain siellä jalostetusta öljystä, joten se kuljetettiin muualle jalostettavaksi. 

Mahtoiko palestiinalaisilla olla hyvätkin mahdollisuudet puolustautua englantilaisten ja muun länsimaailman siirtomaahallintotapoja vastaan?
Lopulta kansainvälinen oikeus perusti valtion toisen valtion maalle.
Maa alkoi siirtyä arabiväestöltä juutalaisväestölle kauppa kerrallaan.
Oliko naapurisopu kohdallaan? Oltiinko monikulttuurisia?

Mihin sitten ovat kuluneet viimevuosikymmeninä nämä paikallisvaltioiden, arabikuntien öljyistä saamansa rahat. Ilmeisesti paljolti shaahin kaltaisten ja hänen jälkeen tulleiden diktaattoreiden omiin ylellisiin tarpeisiin, kansalaisten vaurauteenkin varmaan jonkin verran. 
Mutta huomattavan osan ovat länsivallat saaneet takaisin myymällä arabeille sotatekniikkaa, vanhoja ylijäämävarastojaan.
Hajoita ja hallitse periaatteella maahanmuuttajat ovat edistäneet valtiotasolla arabien riitaisuutta ja ylläpitäneet sitä. Lukemattomat järjettömät sodat.
Ovatko arabit siis omalta osaltaan rahoittaneet öljytuloillaan kansainvälisen aseteollisuuden kehitystä, kylmää sotaa ja sotateollisuuden voittoja. Ilmeisesti.
Kuin ovat samalla tarjonneet koekentän aidoissa olosuhteissa testata uusinta sota- ja avaruustekniikkaa.

Jos mennään Libyaan, niin jakamalla maa kahtia voidaan suuri osa eurooppalaisten omistamista oikeuksista edelleen turvata ja ehkä kasvattaa sopimuksia. Tosin kai ne nytkin ovat olleet kunnossa?

Uusi hallitus, jossa ei ole Gaddafia voisi ehkä aloittaa länsimaita myötäilevän uudenlaisen öljynmyyntipolitiikan.
Neuvostoliiton kaaduttua sen taloudellisen tuen loputtua ja öljynsaannin vaikeuduttua kolmannen maailman sosialistivaltiolle ja ylipäätään kolmannen maailman pikkuvaltiolle vaikeutui tai katkesi kokonaan.
Voisin kuvitella Libyan myyneen näille sosialismiin päin suuntautuneille pikkudemokratiolle kohtuu hintaan öljyä.
Ainakin myyneen ilman maailmanpankin kiristysvaateita, hyväksyä erilaisia kaupan ehtoja, patenttivaateita, ym tullien poistovaateita, joista seuraisi köyhille maille lisääntyvää velkaantumista.
Öljy on erinomainen painostusväline, siinä kuin vehnäkauppakin.
Olisiko tässä yksi syy siihen maltttamattomuuteen jota liittouma ja Nato ovat osoittaneet Libyan kapinallisten tukemiseen.
Mielenkiinnolla seuraankin, kuinka käy Venetsuelan Hugo Savesin johdolla.
Demokratisoidaanko heidänkin öljyvaransa.

Kolmanneksi en usko Gaddafin 2000-luvulla olleen minkäänlainen merkittävä sotilaallinen tai terroristinen uhka muulle maailmalle.
Vanhentunut suurta teatteria pitävä ja elämöivä kummallinen, häikäilemättömän omavaltainen diktaattori tuskin näillä näytöillä pääsee julmureiden, kansanmurhaajien ym. isojen pahiksien joukkoon.
Oli ilmeisen edistyksellinenkin aikanaan viedessään kansansa Nasserin kanssa eräänlaiseen arabiversioon sosialismista.
Jakanut öljyrahojaan ilmeisen hyvinkin, tai ainakin kohtuullisesti.
Maasta ei ole tullut pakolaisia, terveydenhoito ja koulutuskin lienee melko hyvää. kohdallaan siitä päätellen, että lehdistö ei ole oikeastaan pystynyt mitään erityistä esiintuomaan. Puhevapauden rajoittamisella ei vielä oikeuteta 'ilmalentokieltoon', joka alkaa heti pommituksin. 

Arvelen, että pommitusten syynä voisi olla pelko siitä, että Gaddafin jälkeen 'uusi islamistinen' valtio saisi melkoisen asearsenaalin haltuunsa.
Se voisi olla uhka, kun ei tiedetä mimmoinen johto maalle muodostuu.
Parempi siis tuhota kaikki aseet ja tekninen infrastruktuuri siinä samassa.

Onnistuuko arabien demokratisointi, vapaat vaalit lainkaan.
Onko se hieman absurdi tavoite?
Katseen voisi luoda Irakiin, Afganistaniin, jotka on saatettu kaaokseen. Kurdien osalta on varmaa paljon parannusta tapahtunut. Muut lienee saaneet osakseen tuhoa ja ahdistusta, väliaikaishallituksen tukijoita lukuunottamatta.
Antaisimmeko heidän elää ja kehittyä omalla tavallaan. 

Pasifistien kannalta en ollenkaan pahastu, että Gaddafin aseet tuhotaan.
Kovin yksipuolista, varsinkaan kun niillä ei pysty kuin kauniin sään rajasotaan, hiekkamyrskyn sattuessa mahtavatko toimia. Uhka on avaruudessa, virusohjelmissa, sotalennokeissa, kasvottomissa sotilaissa bunkkereissaan, jotka eivät kestä katsoa aiheuttamiaan siviilituhoja tuhansien kilometrien päässä, edes monitoreista.

Näkyykö Libyaa jaettaessa uuden valtion uusien öljysopimusten mahdollisesti tuoma vauraus köyhimpien elämässä. Maassa, jonne on varmaan paljonkin tunkua muualta Afrikasta, läpikulkumaana Eurooppaan. Jonne ei hetkessä kerkeä syntyä virkakoneisto.
 
Kuka tietää paljonko tunisialaisia tai egyptiläisiä on kansannousun tukena, takana.
Kuka tietää, onko tällaista tilannetta varten joidenkin 'salaisten toimijoiden' kassakaapeissa kirjekuoria. Maassa lienee paljonkin nimetöntä ulkopuolisia kriisiapua, kouluttajia ja länsivaluuttaa edesauttamassako tilanteen tulehtumista ja kaaosta.
Kellään ei tunne olevan halua välittäjän rooliin, ei ainakaan suomenkielisissä otsikoissa ole sellaista tietoa saatavissa.
Olisiko nyt 'mahtihaukalle' konsulttisopimus tarjolla. Uuden valtion synty.

Viimeiset 160-vuotta voisi nimetä vaikka öljykaudeksi tai 'öljysotien' kaudeksi. Nämä länsimaiset arvot, organisaatioiden arvot, pörssiyhtiöt, timanttikauppa, pankit, pystyvätkö ne yhteissopuun? 
Mltä meille kansalaisille niiden varjolla jätetään kertomatta? Oikeutuksia  mihin, joudummekaan. 
No arvailuahan tämä kirjoitukseni on osalta. Tietoista pyrkimystä löytää muitakin näkökulmia Libyan kriisin syihin, joten älkää nyt pahastuko.
Tuntuu vain siltä, että jotain on jätetty pohtimatta uutisissa. Että on ehkä edetty liian nopeasti sotatoimiin. Skenarioni saattaa ontua pahasti, painottua väärinkin, mutta korjatkaa ja kirjoittakaa uutta tietoa.
Mutta alussa mainitsemastani englantilaisten näkökulmasta löytyy kirjallisiakin mainintoja
t. manual