Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Tässä tuli paljon asiaa, myös interpolaatiolla tuon saman voi hoitaa, kuten phase one tekee sensor+ tekniikallaan, eli muodostetaan suurempia pikseleitä liittämällä yksittäisiä pikseleitä yhteen ja keskiarvoistetaan. Observatoriot ovat käyttäneet exposure stackingiä vuosia saavuttaakseen dynamiikkaa ja kohinattomia kuvia. Hyvä ilmainen stäkkeri on esimerkiksi combineZP, joka pystyy myös focus stackingiin. -P
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Tuo pinoaminen on yksi merkittävä syy miksi tähtikuvauksessa filmi kuoli heti kun kohtuullisia ccd-kennoja sai ostettua - olivat ne sitten web-kameroissa alunperin tai missä vaan. Ja kunnon digikameroiden myötä ero tietysti on vain kasvanut. Aito päällekkäisvalotus vs. pinoaminen kuvankäsittelyssä -asian kannalta tärkeää olisi tietää että mikä määrä valoenergiaa saa kennon rekisteröimään dataa joka jää "näkyviin", siis peruskohinan yläpuolelle siten että kuvia pinoamalla noista kohinasta vähän erottuvista pikseleistä muodostuu yksityiskohtainen kuva. No, voisihan tätä kokeilla empiirisesti iltapuhteina. Digin kannalta tässä on toki myös se ongelma, että tummille sävyille on varattu vain vähän bittejä -> paljon kohinaa jonne sen heikon kuvion pitäisi pystyä syntymään ja vahvistumaan ilman että pohjakohina vahvistuu. Vaan mun tietämys alkaa siitä kun raakadata saadaan kennolta (ts. AD-muunnokset on jo tehty).. Siitä kuinka CCD tai CMOS toimii valon suhteen oikeasti, ei ole juuri hajua.
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa http://spiff.rit.edu/classes/phys445/lectures/gain/gain.html Tuossa vähän teoriaa pohjaksi, kyllä samat lainalaisuudet pätevät kuin filmilläkin, ilman fotoneita ei kuvaa synny, vahvistuksen nostaminen huonontaa s/n:ää, aivan kuten filmin alivalotus -> ylikehityskin.
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Vastaus kysymykseesi: infinitesimaalinen määrä valoenergiaa. (Saivartelua!) Jos se on jo peruskohinan yläpuolella, niin silloin ei tarvitse enää pinota erityisemmin, jotta saadaan yksityiskohtainen kuva. Vasta kun ollaan peruskohinan alla, pitää keskiarvoistaa, jotta saadaan yksityiskohtainen kuva. Ihan sama miten syvällä kohinassa ollaan, sieltä on aina mahdollista ponnistaa uljaasti ylöspäin! Taistelu on vain sitä kovempi ja kuluttavampi, mitä syvemmällä ollaan. Tulee rajallinen aika ja muisti vastaan! Mitä rajummin kvantisoidaan, sitä suurempi taistelu. Mutta teoriassa kun mennään maailman tappiin, niin jo yhdellä bitillä pärjää. Filmillä tuo mainitsemasi parin fotonin vaatimus vastaa kanssa kvantisointia ja tekee elämästä sen verran raskahamman. -pKlsi
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Muuten esim siksi, että prokameroista kuvia lähetetään joskus suoraan ilman fotarointivaiheita. Nikonin tapauksessa esim. kameran langattomalla yhteydellä verkkoon ja työnantajan palvelimelle.
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Heh, sittenhän pro-kamerat muistuttavat hintaluokan alapään pokkareita kaikkine sisäisine prosessointitoimintoineen.. Instant print -nappula ja ystävänpäiväkehyksetkin sisältynevät?
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Yleisintähän tuo suoraan kamerasta lähettäminen on esimerkiksi olympialaisissa ja muissa suuremmissa urheilutapahtumissa. Kuvaaja kuvaa sadan metrin juoksun loppuvaiheet päällekkäin ja kamera prosessoi niistä laadukkaan HDR-kuvan - ja ei kun nappia painaen kuva maailmalle kapa
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Yleisen elämänkokemuksen mukaan kamera ei missään nimessä yhdistä valotuksia kennolla, vaan yhdistää muistiinsa tallentamaa kuvadataa.
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa Jaa suoraan kennolla se tapahtuu painamalla bulbilla suljin auki ja heiluttamalla hattua siinä edessä, manuaalin sivu 293 yläindeksissä mainitaan...
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa TOhonhan vois tehdä semmosen, joka pyörisi siinä edessä, jossa olisi semmonen sopivan tiukka rako. Se siinä aina vilahtaisi.
Vs: Päälleekkäisvalotus fotarissa No niin, sitten vaan kokeilemaan DIY-kiekkosulkimella + bulbilla 200x valotettu digikuva vs. kiekon yhtä valotusta vastaavia yksittäisiä kuvia 200kpl pinottuna ja ihmettelemään... Mulla olis yksi Packardin suljin jonka voisi laittaa linssin eteen ja tehdä verrokkia...