Vs: Filmin kuvauskohteet Vastasin kuvankäsittelyketjussa. Tosin offtopicia tähän asti ovat kaikki muutkin vastaukset ...
Vs: Filmin kuvauskohteet Mä en kanssa nyt oikein ymmärrä, että miten eroaa 200 filmille alivalotettua kuvaa 200:ta digille alivalotetusta kuvasta. Kyllähän noita digitaalisia kuvia voi vaalennella ja tummennella vaikka pikseli kerrallaan tai sitten sopivasti kuvia yhteen tai vähentäen summailemalla. Monella on tosiaan tuo käsityön tuntu ja sellainen fyysisesti tekeminen ollut tuon filmikuvaamisen käynnissäpitävä voima ja sitähän tuo onkin. Vieläkin kiehtoo se hetki kun kuva alkaa muodostumaan paperille, siinä on vaan jotain maagista. Tuolla käsityöllä on myös opettava vaikutus. En varmasti olisi oppinut valokuvien väribalansseista, jos olisin vaan photarin säätimiä väännellyt, mutta kun koulun pimiössä laitteli suodattimia linssin eteen, niin se ajatus ikäänkuin kirkastui siinä tekemisen ohessa.
Vs: Filmin kuvauskohteet Aloitin pienen tauon jälkeen uudelleen filmille kuvaamisen, jota puoltavat monet seikat. Käytän molempia rinnakkain, digillä on puolensa. Tekniikan paremmuudesta en osaa sanoa, ja hyvät ja huonot puolet on jo edellä kerrattu. Filmikuvausta puoltaa lisäksi mm. 1) filmikamera ei vanhene. Digipuolella sykli kiihtyy koko ajan ja liikkeiden ikkunat pullistelevat käytetyistä, sinänsä hyvistä kameroista. Mutta 50 vuotta vanhalla filmikameralla saa yhtä hyviä kuvia kuin viimeisilläkin. Täysin toimivaa ja laadukasta tekniikkaa on turha tuomita vanhanaikaiseksi. 2) Kestävyys. Tämä ei ehkä ole useimmille tärkeä asia, mutta mikä takaa digikuvien säilyvyyden kun tallennusmedian kestosta ei ole takeita, tai siitä pystytäänkö edes 30-40 v päästä avaamaan nyt otettuja digikuvia? Museot käyttävät taltiointiin juuri tästä syystä yhä (mustavalko)filmiä. 3) Se Jokin. Puhtaasti mututuntuma, joka tulee kun kuvaa filmille - ja tuskin tulee räiskittyä tuhansia ruutuja huvin vuoksi. Amerikkalaiset lajitoverit sanoisivat tähän varmaan: less is more. Kuvaamiseen tulee käytettyä enemmän vaivaa kun on rajallinen määrä ruutuja valotettavaksi. Tämä ei tarkoita etteivätkö digikuvaajat tekisi ihan yhtä hyvää jälkeä, kaikki on kuvaajasta kiinni. Filmiä ei vielä kannata julistaa kuolleeksi, vaikka Rajalassa sai jo vähän pitkän katseen kun tiedusteli 120-filmiä..
Vs: Filmin kuvauskohteet Toi alkaa olla arkipäivää. Mä kuvasin vuonna 2009 Pori Jazzeja, digillä duunikuvia ja keskarilla omaa projektia. Olin unohtunut puolet filkoista kotiin ja kävin Porin Rajalassa kysymässä filmirullia. Nuori poika rehvakkaasti esitteli, että onhan näitä vielä ja näytteli kinofilkkoja. Kysyin sitten, että entäpä tätä 120 kokoa, niin ei ollut poika koskaan sellaisesta kuullutkaan ja naapuritiskillä nojaileva herra varmensi, että ei oo sellaisia ollut enää aikoihin. Eli sellaiseen omavaraisuuteen pitää totutella.
Vs: Filmin kuvauskohteet Filmille päällekkäin valotettua. Mitä tapahtuu jos kuvaat vaikka sen puron yhden aukon alivalotuksella? Tummasta päästä katoaa yksi aukko. Kun valotat siihen päälle uudestaan kuvan yhden aukon alivalotuksella, näiden yhteinen summa on 1 oikein valotettu. Se tumma pää on siellä. Ts. lyhyetkin valotukset (ei nyt puhuta niin pienistä että resiprookit tulevat mukaan) vaikuttavat sävyihin ja jokainen valotus kasvattaa edellisen tulosta. Esimerkki: Jos mittaan valotuksen harmaakortista ja valotan yhden aukon yli, tuloksena harmaakortti valottuu aukon enemmän. Sama tulos syntyy jos valotan 2 päällekkäistä kuvaa harmaakortista suoraan mittarilukemalla. Entäs se luova käyttö? Mites jos haluan valottaa sen puron? Todella monta lyhyttä valotusta tekee vedestä kivan näköisen ja puron kivet, varjot ja muut valottuvat oikein. Tulos on sama kuin yksi pitkä valotus, mutta vesi ei ole muodostunut liike-epäterävyydestä maidoksi vaan siitä tulee eri näköistä. Tai jos kuvaan kaupungilla kävelijöitä, monta juuri sen mittaista valotusta että kaikesta syntyy pientä hahmoa. Lopputuloksena oikein valottunut kuva täynnä yksittäisiä haamuja ilman liike-epäterävyyttä jonka esim. 1s valotus olisi tuonut. Jos yritän tätä digillä ilman päällekkäisvalotusta kameran kennolla niin silloin tuo ei onnistu, kukin yksittäinen valotus kun on sellainen ettei siitä saa käsittelemällä informaatiota ulos koska sitä ei ole. Sama tapahtuisi filmillä jos ottaisi vaikka 20 kuvaa peräkkäin ja yrittäisi yhdistää niistä sen yhden. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Rautalankaa: Jos mulla on yksi litran kippo vettä niin voin valuttaa siihen hitaasti sen litran (aikavalotus), tai voin kaataa monta kertaa siihen 10ml kunnes litra on täynnä (=monta päällekkäisvalotusta). Digin ja photaroinnin lähestymistavassa meillä olisi 100kpl astioita joissa jokaisessa on 10ml... Mutta jos ei pysty kantamaan kuin sen yhden purtilon niin voi voi. Joko meni perille...
Vs: Filmin kuvauskohteet Filmin kuvauskohteet ? Mielenkiintoinen aihepiiri, jos nimenomaan tarkoitetaan sitä mitä kysytään ja jätetään tuo Digi/Filmillä kuvaaminen kissanhännänveto sivuun. 1) Filmi on ylivoimainen pyrittäessä "high key" eli yläsävykuviin esim talvimaisemiin jossa graafinen elementti on hallitseva. Myös potretit vaaleina mutta täynnä mielenkiintoista detaljia on yläsävy MV kuvana vailla vertaa. Perinteinen MV printti jossa "musta on mustaa" eli kmpakti musta puhuttelee myös "Digi mustavalkoista" enemmän. 2) Filmissä on rakeet, digissä kohinaa. teeppä iso suurennus digikuvasta jossa "rae" on hallitsevaa....YÄK! 3) Jos hallitsee MV tekniikan filmillä, ei yleensä kovin helpolla tyydy "Digi MV jälkeen" jos haluaa kinolla toteutettua "reppislookia" Nuo Hasselin H sarjalla tehdyt 30 megaiset MV kuvat siisteydessään kyllä vetävät vertoja hienorae keskarijäljelle, mutta monellako on H sarjalainen...
Vs: Filmin kuvauskohteet Omassa käytössäni en filmille löydä mitään etuja. Aikaakaan ei ole niiden kanssa puljata. MV-työskentely ei koskaan mulla onnistunut niin hyvin kuin olisin tahtonut, suurista ponnisteluista huolimatta. Olis ihan kiva tietää mistä ne vaikeudet aikanaan johtuivat, kaikkea tuli testattua ja yritettyä järkeilemällä.
Vs: Filmin kuvauskohteet On vähän samoja ongelmia ,pimiössä tulee välillä oltua.Toisaalta kun skannaa tuon laakan ja käsittelee sopivasti ja poistelee naarmuja ja muita pikkuvirheitä niin aika muhevia suurennuksia kärsii tilata vaikkapa ihan verkosta..Itsellä ei ole valokuvatulostinta laisinkaan.Filmissä on taas jotain mitä ei ole digissä ja toisinpäin myös.Ai niin itse aiheeseen,kuvaisin filmillä rauhassa maisemaa ja isolle negalle.Räpsiä voi sitten ohimennen.
Vs: Filmin kuvauskohteet Ei millään kameralla ole pakko räpsiä, minä ainakaan en räpsi, oli digi tai filmi. Eikä kamera tai formaatti tuo kuvaan mitään, mitä jollain toisella kameralla tai formaatilla saisi, ehkä syväterävyys on ainoa tekijä. T Jukka
Vs: Filmin kuvauskohteet Hienoa, Jukka! 26 vastausta ja eka, joka liittyi ketjun kysymykseen! Ei tulis tästä porukasta ylioppilaita nykymuotoisesta reaalikokeesta - siellä kun pitää vastaata siihen, mitä kysytään, eikä vain purkaa mielenmaisemaansa. Useimman vastauksista olivat tyyppiä "kuvaan filmiä, koska mä haluu'uu'un!". Mikä on tietysti ihan jees. Mikäs siinä, niin minäkin teen. Voihan sille keksiä jotain joutavanpäiväisiä teknsiä juttuja, jotka yleensä eivät ole tottakaan, mutta haitanneeko tuo. Fiilispohjalta. Minulla filkka liittyy maisemiin. Komppaan Jukkaa, lumimaisema on kova juttu. En nyt sanoisi, että digillä ei saa, muta joskus on kiva kaivaa antiikkirojut pölyn alta tuulettumaan. Koivunrunkoja lumisella aukiolla ilta-auringossa... Merimaisemaa... On minulla yksi potrettikameravirityskin tuossa rakenteilla, mutta he haikiit taitavat olla liian vaikeita filkalle. Ihan vain peruspotretteja ajattelin. Ja tosiaan, nimenomaan hupimielessä. En edes yritä perustella millään muulla.
Vs: Filmin kuvauskohteet no joo,olet oikeassa.Pitää olla vakavasti asialla formaatista riippumatta. t k imo
Vs: Filmin kuvauskohteet Niin, se onkin aina ollut kokeiden ja opettajien ongelma, että luovuus puuttuu. Vastaukset pitäisi osata lukea niin, että kysymys täydentyy. Paljon on mielestäni vastattu kysymykseen. Yksi kokee, että pitää kuvata kohteita joihin tarvitaan tarkkaa toistoa ja yhden mielestä kohteita, joiden kuvien pitää säilyä, sitten on ääniä perusasioiden opettelun puolesta ja muutama kuvaisi kohteita tiettömien taipaleiden takaa. Yksi saisi jotenkin väännettyä filmille vaaleutta, sekä mustaa ja yksi valottelisi puron varrella ruutuja monta kertaa. Onpa vielä ääni olla kuvaamatta mitään. Niin ja sitten se maisema juttu. Eikös siinä nyt jo ole filmille käyttötarkoitusta.
Vs: Filmin kuvauskohteet Minä olen viimeksi kuvannut vilimille yhren Jäärän. Yks elokuvaohjaaja tullatupsahti studiolle ja siitä piti ottaa kuva, nimenomaan filmille. Sattumalta olikin sulana muutama 120 rulla Kodakin Portra BW:tä ja sillä sai jepen tyytyväiseksi. Toiseksi viimeisen filmikuvauksen tein kinodialle, yhden paikallisen taidemaalarin taulusta piti saada kinodia johonkin näyttelyyn, niin se oli helpointa ottaa vilimille. Mun vastaus on sitten : Kuvaan Jääriä ja tauluja filimille.
Vs: Filmin kuvauskohteet Kuvaan filmille kohteita, joissa on ziljoona yksityiskohtaa sekä tapahtumia, joiden kuvien (siis negojen)säilyvyys on oltava mahdollisimman hyvä.