Vs: Sananvapauden dilema. Olisi tärkeää perustaa yhteinen tietokanta kaikkien valtioiden salaisille asiakirjoille ja luottamuksellisille sähköposteille. Ilman tätä ei niiden samanaikainen ja tasapuolinen vuotaminen ole mahdollista jo ihan resurssisyistä (kansalaiset usein arvioivat tietotyön työvaltaisuutta). Tietojen vuotamiseen tarvittaisiin ensimmäisenä valtioiden välinen kansainvälinen sopimus. Tämän prosessin johtamiseen on Suomella hyvät valmiudet (uusi tavoite-maabrändi ja Martti Ahtisaari).
Vs: Sananvapauden dilema. Tänään justiin luin, että ainakin Suomi on kantanut kortensa kekoon isoon maahan rapakon taakse viisumivapautemme puolesta. Noo. Ruotsalaiset on toki voineet taas kerran laskea 1+1=3.
Vs: Sananvapauden dilema. Kaikki merkitykselliset maathan "vuotavat" aivan varmasti sopivaksi katsottavaa aineistoa - vaikuttaakseen esimerkiksi ns. yleiseen mielipiteeseen tai vastapuoleen. Kritisoin tietysti sitä, että yhden asianosaisen aineiston vuotaminen tulkitaan yleisen avoimuuden edistämiseksi. Eihän se tietenkään avoimuutta loppujen lopuksi edistä, paljastaa vain yhden osapuolen tämänhetkiset ongelmat tietojen salailussa. Tietoja tullaan aivan varmasti salaamaan valtiotasolla maailman tappiin - samoin kuin yritystasolla. Ja tuosta jälkimmäisestä alueesta eli yritystietojen "avoimuudesta" Suomessa pitäisi olla enemmänkin huolissaan...
Vs: Sananvapauden dilema. Mistä milloinkin, ei ole paljoa aikaa siitä kun oli muotia että tietoa kerrotaan, siinä ei nääs menetä mitään, ikäänkuin yhteistä hyvää edistää. Suomalaisia moitittiin kovasti siitä ettei kerrota kaikkea mitä tietää, se oli niiiin suomalaista.
Vs: Sananvapauden dilema. Mielenkiintoista. Olisiko sitten mielestäsi tämä materiaali pitänyt jättää julkaisematta? Itse ainakin odotan hyvin suurella mielenkiinnolla sitä, että mitä materiaalia wikileaks paljastaa muutamasta suuresta Yhdysvaltalaisesta rahoituslaitoksesta. En usko wikileaksin paljastavan mitään normaalien yrityssalaisuuksien piiriin kuuluvaa materiaalia, vaan jotain aivan muuta.
Vs: Sananvapauden dilema. Kun en ole noita 250.000 sivua lukenut enkä tule lukemaankaan - etkä sinäkään - niin miten voin arvioida julkaistun tiedon merkityksen ja onko siellä jotain mitä ei olisi pitänyt julkaista? Se mitä olen lukenut lehdistä (vaikka arviot esim. valtioinpäämiehistä) on lähinnä iltapäivälehtikamaa eli siis arvotonta. Pohjois-Koreaan liittyvä aineisto taasen voi olla sangen arkaa tavaraa - pelissä ovat oikeasti ihmishenget (jomassakummassa Koreassa). Kuka Wikileaksissa on lukenut kaikki sivut ja pystyy päättelemään, onko julkaisulla vain tuota iltapäivälehtiarvoa vai radikaaleja vaikutuksia joidenkin maiden suhteisiin? Jos Wikileaks panostaisi määrän suhteen laatuun - siis keskittyisi julkaisemisessaan joihinkin todellisiin yksittäisiin ongelmiin ja pyrkisi vaikuttamaan tällä vaikkapa rauhan edistämiseen tai nälän lopettamiseen maailmassa, niin a vot. Pelkkä satojentuhansien sivujen vuototulva, josta suurin osa on tuota iltapäivälehtikamaa, on haaskausta ja suorastaan typerää, IMHO. EDIT: Yksi asia on varma, USA tulee muuttamaan turvallisuuskäytäntöjä, siinä mielessä pääosin harmittoman aineiston vuotaminen voi palvella USA:n etuja. Mistä tiedämme, ettei seuraava vuoto ole tarkoituksellinen vuoto...
Vs: Sananvapauden dilema. Et varmasti ole lukenut kaikkea 250.000 sivua vuodettua materiaalia, enkä minäkään, koska sitä kaikkea ei ole vielä julkaistu. Lainaus Wikileaksin sivuilta, koskien materiaalin mahdollisesti aiheuttamia ongelmia yksilöille: "As part of the review process, we requested the US State Department, which has claimed to have conducted an extensive review of the material of its own over the last few months, to provide the titles of the cables which we should look at with extra care. The State Department refused to provide that information, or negotiate any other arrangement, suggesting that its desire to cover up at all costs eclipses its bona fide desire to minimise potential harm." Se mitä sinä peräänkuulutat Wikileaksilta on käytännössä sensuuria. Wikileaksin tehtävä ei ole toimia sensuroivana tahona haltuunsa saaman materiaalin suhteen (paitsi huolehtia siitä, ettei julkaistava materiaali sisällä nimi- yms tietoja, mitkä voivat vaarantaa yksilöiden turvallisuuden) vaan julkaista haltuunsa saama materiaali.
Vs: Sananvapauden dilema. Tämän kaiken hössötyksen seurauksena on, ja on jo toteutumassa, Internetin muuttuminen avoimesta foorumista osaksi suljetuiksi linkistöiksi. Tämä on samalla loppu tuolle idealistiselle yliopistojen piirissä alkaneelle "informaation vapaan liikkumisen periaatteelle".. on muuten tuo periaate lyöty lukkoon Hesassa, Etyk kokouksessa. Osaltaan auttoi Lech Walesaa ja Solidarisuutta saamaan jalansijan ja samalla edesauttoi Neuvostoliiton ja Rautaesiripun romahtamiseen. No voidaan sanoa että tervetuloa rajattu tiedonsaanti. Aina nämä asiat kulkevat balanssisa: Valta ja oikean tiedon saatavuus...
Vs: Sananvapauden dilema. No, tuohon en ottaisi noin jyrkää kantaa, mutta tämä usan käytös, ja sen hyväksyntä, että jos joku, tai jokin ei miellytä, saan tehdä mitä vain, ja saan myös vaatia kaikki muut mukaan tekemään puolestani mitä haluan, koska en nyt vaan pidä jostain. Mutta, tasapuolisuuden vuoksi, kun sitä tässä on peräänkuulutettu, venäjä tappaa toimittajia, eikä kukaan nosta äläkkää, tai edes oikeastaan ihmettele. Onhan tässä veikkailtu, että herra Vikileaks saa oudon myrkytyksen. Sillä, jos minä teen asiallisesti rikoksia, siitä kertominen on selvästikin raskaasti tuomittava teko. Eikö vain. ;-)
Vs: Sananvapauden dilema. Ihmiset peräänkuuluttavat sananvapautta, mutta eivät käytä sitä mitä heillä on, ajattelun vapautta.
Vs: Sananvapauden dilema. Tjaa, joku sanoi joskus että vapaus on suuri vankila - tarkoittaen että vapauteen kuuluu myös vastuu. Vaikka WL kirjoittaa analysoivansa sisällön ja suojaavansa viattomia (mitenhän WL sen selvittää 250.000 sivun nipusta - voihan siellä olla alkuperäisten diplomaattilähteidenkin virheitä) se siirtää vastuun lukijalle niin kuin savolainen. Kuten kirjoitin, minä en näe ongelmaa ns. tutkivassa journalismissa. Minä näen ongelman massiivisissa vuodatuksissa. PS. Tuo vastuun siirtoyritys US State Depratmentille on myös hieman kaksipiippuista. Ei voi uskoa US SD:n paljastavan, mitkä ovat todella merkityksellisiä dokumentteja - sehän vasta olisi mehevä tieto WL:lle.