Onko kellään tietoa ja kokemusta kuvien tallennusvälineistä? Kaikenlaista löpinää on liikenteessä, että kuvat häipyvät salaa pikkuhiljaa cd/dvd-levyiltä. Kävin justiin levyarkistot läpi ja kaikki toimii ainakin vielä, vanhin n. kolme vuotta. Onko ulkoiset kovalevyviritykset sitten ikuisia tallentajia jos niille ei käy mitään vahinkoa, esim. putoaminen, kahvit sisään jne.....? Ainakin Top-Shotissa oli tälläset vehkeet tarjolla: Pixo Instant Disk 40Gt ja Archos ARCdisk 20Gt USB2.0. Onko hintansa väärtejä vekottimia? Vai mihin niitä kuvia kannattaisi laittaa varmaan talteen?
Kiintolevyt hajoavat kaikki. Usein ne vaan poistuvat liian pieninä käytöstä ennen kuin ehtivät hajota, mutta jos ne saavat käydä tarpeeksi kauan, ne hajoavat varmasti. Monet kestävät aika pitkään, mutta muutamat hajoavat hyvinkin pian. CD-R-levyt ovat normaalisti varsin pitkäikäisiä. Jotkut puhuvat sadoistakin vuosista. Tietty niissäkin on isoja laatueroja ja hyvissäkin levyissä saattaa olla susia. CD-RW:t eivät ole niin ketäviä. DVD:t suuremman tiheytensä vuoksi lienevät myös alttiimpia hajoamaan.
CD ja DVD-levyjen ongelma on, että kenelläkään ei vielä ole 30 vuotta vanhaa levyä, jonka toimivuutta voisimme kokeilla. Uskon, että levyt ovat aika kestäviä, mutta pyrin silti siihen, että kaikki arvokkaiksi katsotut kuvat olisivat vähintään kahdella eri levyllä. Eroa CD:n ja DVD:n kestävyydessä on vaikeaa tai mahdotonta tietää. Pyrin siis myös siihen, että kuvaa löytyisi kummastakin muodosta. Kiintolevyt ovat mekaanisia välineitä, joiden kestävyyteen en hurjasti luota. Kovalevy kun napsahtaa, niin kuvat saavat kyytiä. On minulla silti näitäkin. Koneessa tietty yksi, joka on lähinnä kuvien läpikulkupaikka. Irrallinen iso kovalevely on kiva varasto ja myös yksi varmuusvarasto. Kannetta kuvapankkikovo taas on kiva reissuilla, niin tietää, että kuvat ovat silloinkin vähintään kahdessa paikassa, jos joku yllätys tulee. Eli aika näyttää miten käy. Jos kaikki arvokuvat säilyvät vähintään kahdessa paikassa, niin periaatteessa pitäisi olla mahdollisuuksia tehdä jotain siinä vaiheessa, kun huomaa, että toinen ei toimi tai että jotkut levyt eivät toimi.
Totta tuokin, mutta muistelisin että jollain tapaa voi simuloida vanhenemista myös cd-levyissä. Henkilökohtaisesti uskon kuitenkin että CD:n laatu on osatekijä tiedon elinikään aihiolla. Mene ja tiedä, onko se sitten kuinka realistista vanhenemista. Kaikesta huolimatta, en uskaltaisi luottaa pelkästään yhteen levyyn kallisarvoisimpien kuvien tallennuksessa. Jos kyseessä on 'mestariteos', olisi se hyvä kyllä säilyttää ainakin kahdella CD:llä, ja ehkä vielä kovalevyllä. Toistaiseksi kakki omat kuvat ovat vielä kovalevyllä. Valitettavasti laiskuus on suurin paheeni.
Kieltämättä on todella aunuksesta jos cd tai dvd ei pysty säilyttämään tietoa kuin rajallisen ajan, vaikka vain sen 30 vuotta. Yritän kovasti uskoa, että tieto ei katoa mihinkään kunhan levy vain on cd-r. Ja miten käykään sitten ajan mittaan kalliille aitoina ostetuille musiikki ja elokuvatallenteille jos ne ei säilykään! Mahtaako joku maksaa teosto- ym. maksut, jotka on sisällytetty levyn ostohintaan, takaisin kun tallenne on lukukelvoton......
Mikä on sitten kiintolevyn elinikä? Onko vanha kiintolevy jos on 7 vuotta? Pitäisikö olla itse huolissaan?
Pitäisi. Tee äkkiä varmuuskopionti jollekin toiselle kovolle tai cd:lle. Kovalevyissä on kuitenki se kiva ominaisuus, että yleensä ennen poksahtamista ne alkavat pitää outoa ääntä. Pientä naksumista ja rutinaa. Siitä tietää että lukupäät vetelevät viimeisiään ja varmuuskopiointi olisi aika tehdä. Mulla paukku just läppäristä kolme vuotta vanha kovo, kerkesin juuri ja juuri ottaa backupit ettei pahempaa vahinkoa päässyt tapahtumaan.
Kovalevyissä on vielä semmonen jippo, että voivat kuulemma täysin käyttämättöminä vikaantua. Syy: sisällä olevat rasvat ensin valuvat "alas" ja ajan myötä hyytyvät. Eli kovalevyäkin pitäisi säännöllisesti käyttää. Kovalevyissä jokin RAIDin takana oleva järjestelmä voisi teoriassa olla hyvin luotettava, mutta siinä on sitten se RAID-ohjain se vikaantumisen single point of failure. Olen kuullut tapauksista, missä RAID-ohjain on seottuaan sotkenut levyjä, tosin suurin osa datasta saatiin silti ulos. Tältä välttyy peilaamalla se RAID-järjestelmä . Joka tapauksessa, ei kovin halpaa huvia. Hankintakustannukset isot (tosin, nykyään tommosen 250G IDE-raidin saa kohtalaisen edullisesti, eikä 1TB RAID5 IDE-levyillä vaadi lottovoittoa) ja ylläpitökustannuksetkin ovat jonkinlaiset (sähkö ei ole ilmaista). Ja sitten tietysti vikaantuneet levyt pitäisi korvata uusilla... Tällä hetkellä luotettavin digitaalinen tallennusmenetelmä on reikäkortti. Toivotaan, että hologrammeista tulee pelastaja.
Omat kuvat on tällä hetkellä kannettavan kovalevyllä, ulkoisella 250GB USB2.0-kovolla, CD-R:llä ja DVD-R:llä.
Täysin varmaa menetelmää ei olekaan, joten kuvat pitäisi aina olla (vähintään) kahdessa paikassa. Minulla on kuvat tällä hetkellä koneen kiintolevyn lisäksi webbipalvelimella. Ulkoinen kiintolevy on kuitenkin erittäin kätevä. Esimerkiksi LaCie 500Gt on hankintalistalla syksyllä: - Huima tallennuskapasiteetti - Nopea ja vaivaton tiedonsiirto - Ei turhaa arkistointia - Ainakin 10 vuoden käyttöikä 10 vuotta pidemmälle on mielestäni turha ajatella, sillä kiintolevy menee kuitenkin vaihtoon ennen sitä ja samalla tiedot siirretään uudelle levylle. Mikäli kiintolevy menee rikki, niin tiedot ovat usein täysin palautettavissa viemällä kiintolevy vaikkapa Ibas:lle. Tämä tuskin on kuitenkaan tarpeen, sillä kuvat ovat myös tietokoneen sisäisellä kiintolevyllä. Näiden molempien yhtäaikainen rikkouttuminen onkin jo lähes mahdottomuus. Parhaat kuvat tulisi olla tallessa myös muualla kuin omassa kodissa. Kuvat kannattaa siirtää vaikkapa webin kautta ulkoiselle palvelimelle. Esimerkiksi tulipalo tai tulva tekee selvää jälkeä vaikka tiedot olisivat kuinka monella eri medialla hyvänsä.
Niin siis, se on muistettava, että 5-10 vuoden päästä tallennustilanne on jo aivan toinen, koska a) tallennuskapasiteetti kasvaa jatkuvasti (viimeisen kymmenen vuoden aikanakovalevyjen kapasiteetti on kasvanut jotain 100-250 -kertaisesti) ja b) hinnat tulevat alas hurjaa vauhtia. Seuraavan sukupolven DVD-levyille menee jotain 30GB, ensimmäiset tullee tänä vuonna?. Hologrammimuisteille menee ilmeisesti sanalla sanoen uskomattomia määriä koska voidaan tallentaa koko tallennusmateriaalin läpi, eikä pelkästään pinnalle, muistelisin, että jollekkin DVD:n kokoiselle palikalle menee satoja gigoja. Tosin hologrammimuistit ovat sitten ehkä 10 vuoden päässä, ellei kauempanakin. Noille 30GB levyille onkin jo kivempi talletella backuppeja. Sitten kun 10 vuoden päästä pitää virkistää backupit, niin yhden median tallennustila voi olla jo 10-50 kertaa suurempi...
Helpolla, muttei ihan niin halvalla pääsee kun ostaa jonkun kunnollisen kokoisen webbipalvelun. Näissä on yleensä levytilaa muutamasta sadasta megasta muutamaan gigatavuun. Kun kopiot on omalla levyllä ja webbipalveluntarjoajan RAID-levyillä, joista otetaan vielä varmuuskopiot, voi olla melkein varma että kuvat säilyvät pitempään kuin niitten ottaja.
Jos koko koti tuhoutuu niin kuvat ovat varmaan aika pieni ongelma tässä kohdin. Entäs jos meteoriitti tuhoaa koko maapallon? Pitäisikö kuvat lähettää myös raketilla avaruuteen? Tuhoaako makea vesi kiintolevyt taikka CD/DVD levyt?
Kiintolevyssä itse levyyn ja lukupäihin vesi ei pääse ilman poralla avittamista, mutta levyn alapinnassa oleva piirilevy elektroniikalle tyypilliseen tapaan heittää henkensä pisarastakin, jos sopivaan kohtaan osuu. CD:t ja DVD:t eivät vedestä välitä.
Monikerroschipit ei tietääkseni kestä vettä, mutta koteloinnin pitäisi estää veden pääsy sisälle. Luultavammin poweri huutaa hoossiannaa ennen kiintolevyä, jolloin hirveää vahinkoa ei pitäisi sattua.
Kiintolevyissä on yleensä reikä (jotenkin peitetty) josta pääsee paine tasaantumaan levyn sisällä. Tämän vedenpitävyydestä ei sitten ole mitään tietoa. Jotkut levyt taitavat pyöriä tyhjiössä.
Joissain malleissa olen kyllä tosiaan nähnyt, että paineentasausreiässä on vain suodatin. Yleisempää lienee, että siinä on ilmatiivis kalvo. Mutta tuskin siitä reiästäkään vettä sisälle saa kuin ruiskulla. Eniveis, kunnolla kastuneesta kiintolevystä tuskin kuitenkaan saa tietoa ulos kuin Ibasille lähettämällä.
Ibasilla oli muuten joskus ainakin (pitäisi olla vieläkin) palvelu, jossa maksettiin joku kiinteä summa kuukaudessa niin Ibas sitten palautti tiedot jos kovalevy menee rikki. Jos muistan oikein niin vuosimaksu oli alle 100€, eli ei mikään liian paha. Tämä taisi olla mahdollista vain yksityisille.