Olisi tarkoitus laittaa kehite- ja filmitilausta menemään Saksan suunnille, ja paraikaa pohdiskelen mitä filmiä sitä lopulta tilaisin. Hinnoissa on eroja, Delta on noista kolmesta selvästi kallein kun taas TMax on halvin. Deltasta ja Neopanista minulla on kokemuksia, TMaxista ei yhtään. Tarkoitukseni on siis pitäytyä samassa filmissä ja kehitteessä. Kuinka paljon nuo kolme filmiä eroavat toisistaan? Herkät filmit tulisivat myös kyseeseen, mutta käsittääkseni 400 filmi prässäytyy hyvin. Miten prässäys vaikuttaa sävyihin ja rakeeseen? Jos nelisatasen filmin kuvaa ikäänkuin se olisi 1600, miten kuvanlaatu eroaa filmistä jonka natiiviherkkyys on 1600?
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Ylikehitys ("prässäys") lisää oikeaa filminopeutta (varjosävyjä) vain vähän, nyrkkisääntönä, että 1 aukon push lisää 1/3 aukkoa nopeutta ja 2 aukon push 1/2 aukkoa. Toisin sanoen, kun kuvaat 400 ISO filmin 1600:na ja prässäät 2 aukkoa, kompromissina heität 1,5 aukkoa varjosävyjä pois, jolloin tummat sävyt menevät herkemmin tukkoon. Prässäyksen yhdistäminen alivalotukseen idea onkin pitää keskisävyt kuitenkin suunnilleen samalla kohdalla, jolloin voi kuvata suuremmalla filminopeudella. Jos tavoite on saada mahdollisimman suuri "oikea" filminopeus, eli varjosävyjä, niin kehite kannattaa valita oikein (esim. TMAX DEVillä saadaan TMAX-filmeistä suurin nopeus irti). Rakeisuus lisääntyy myös samalla, muttei niin paljon kuin voisi ehkä luulla. "Natiiveja" ISO 1600 -mv-filmejä ei ole tarjolla, nopeimmat (TMAX 3200P, Delta 3200) ovat ISO-arvoltaan jotain vähän päälle tonnin. Kyseessä on taas valmistajan tekemä kuvanlaaturatkaisu; "3200"-filmi on järkevämpää tehdä pienemmällä rakeella, varjosävyjä uhraten ja kontrastia lisäten (eli normaalisuositus on push-kehitys), kuin tehdä hirveän isorakeinen, suttuinen ja lattea oikeasti 3200 ISO filmi.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Olisiko järkevämpää sitten tilata yksi setti herkempää filmiä ja yksi vaikka nelisatasta? Menee vaan kalliimmaksi ja tavoitteenani kuitenkin olisi pitäytyä yhdessä filmissä ja kehitteessä. Eli tuo Neopan 1600 minkä olen kuvannut ja kehittänyt on ikäänkuin prässätty? EDIT: Meninpä lähettämään ennen aikojaan, tekstiä jäi uupumaan.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Neopan 1600 on prässättyä EI 1600 valotettuna ehdottomasti. Sen natiivi herkkyys on jossain EI 600:n paikkeilla veikkaisin. On vähän siinä ja siinä kannattaako hankkia koko filmiä koska Neopan 400 (saa myös nimellä LegacyPro 400) prässäytyy ihan nätisti sen kaksi aukkoa tarvittaessa ja on ihan käyttökelpoinen myös EI 200:lla. Eli käyttökelpoinen alue (minun mielestäni!!!): Neopan 1600: EI 600 - 1600 Neopan 400: EI 200 - 1600 Vastauksena kysymykseesi: minun mielestäni kannattaa pysyä yhdessä ASA400 filkassa ja jättää ne kalliit herkät filmit hankkimatta. Joku toinen voi olla eri mieltä. Tähän vielä lisäys että jos haluaa pysyä yhdessä kehitteessä ja myös pushata niin se yksi kehite ei kannata olla Rodinal.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Olen saanut Kodak T-Max 400:lla hyviä tuloksia, kun olen kuvannut sen ISO1600:lla ja kehittänyt Kodak D-76 1+1-laimennoksessa. Syksyn aikana aion kokeilla T-Max 400 @ 1600 liotettuna Kodak HC-110-kehitteessä. Myös Neopan 400:n prässäystä pitäisi kokeilla, koska olen nähnyt hyviä tuloksia ISO1600:lla kuvattuna.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Myös tri-x 1600 mukaan tuottaa silmää miellyttävää jälkeä. Kehittänyt olen hc110 ja d-76 Kodakin ohjeiden mukaisesti. T Jukka
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Ilford HP5+ 400 @ 800 kehitettynä Rodinal 1+50:ssa tuottaa myös hyvää tulosta, mutta se ei ole T-rae-filmi kuten oli haussa. Pitäisi kokeilla tuota HP5+ 400:sta myös ISO 1600:ksi kuvattuna.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Kirkas päivä on, jos Exposure Index = 600 - 1600... jos kuitenkin puhutaan iso arvoista herkkyydessä. Punalamppuherkistys on myös yksi keino nostaa pohjahuntua hieman ja näin saavuttaa parempi varjosävytoisto dynamiikan kustannuksella.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Mulla sattuu kamerassa olemaan neopan 1600:sta jossa on muutama ruutu jäljellä, joten otampa siihen herkkyystestit niin saa selville tämänkin varmasti Nettilähteet raakkaavat neo 1600:n herkkyyden kirjoittajasta riippuen 500, 650, 800, ...
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Mikä sitten on se "todellinen" herkkyys. Veikkaan, että valotustavat eroavat toisistaan vähintään yhden pykälän verran. Jos/kun kuvaan EI 1600 mukaan ja kehitän vastaavasti, valotan vielä huolellisemmin syvempien varjojen mukaan kuin ehkä normaalisti. Joku voisi sanoa sitä ylivalottamiseksi mutta sitä se ei ole sillä huppuvalot eivät ns. pala puhki. Tuloksena rikkaita sävyjä myös varjoalueilla.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Mikäs punaisesta valosta tekee hyvän? Tavallisesti olen kuullut vihreää valoa käytettävän esivalotuksen muodossa tapahtuvaan herkistykseen.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Minusta 100 Asaista tarvii suomessa vaan keskikesällä ja studiossa joten oolaraindi on ehdottomasti 400 Asainen, herkemmät on sitten selasia erikoisjuttuja. Oma kokemus on että Tmax prässääntyy kirkkaasti parhaiten noista kolmesta mutta on muuten rumaa ,) Neopan kokemukset on vajavaisia mutta olen saanut aina sillä hirmu jyrkkiä negoja (siis mulla on prosessi päin persettä). Delta on omaan makuun sopivinta ja se antaa kuvissa mulla aina sellasen saman vaikutelman kun tri-x. tietty tri-x ja hp5+ old school filmit voi olla kanssa aika monen all aroundeja ihan koska ne antavat niin paljon enemmän anteeksi kuvaajan mokailuja kuin nuo T/deltat. ps. olikos adoxilla tai vastaavalla uudelleen pakkaajalla vastine delta400?
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Mitä tarkoitat että Tmax on muuten rumaa? Prässääntyvyys olisi hyvä asia, koska kuvailtua tulee pimeissäkin paikoissa. Lähinnä nyt kiinnostaa tuon Tmaxin erot Deltaan (ja ehkä siihen Neopaniinkin), kun se näistä kolmesta on halvinta. Neopanilla tosin olen saanut tähän mennessä parhaimmat rullat aikaan, Deltakin tuottaa hyvää jälkeä. Deltaa tosin olen kuvannut enimmäkseen keskikoolla...
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) En tiiä, mitä pikkuteemu tuolla tarkoitti, mutta monesti T-Max 400 -filmi ISO 400-nopeudella kuvattuna on melko latteaa (minun mielestäni). Rae on kylläkin miellyttävä, kivempi kuin Tri-X 400:ssa. Toki T-maxiakin voisi opetella kehittämään vähän kontrastikkaammaksi. Ostin juuri 10 rullaa kinokokoista T-Max 400:sta, joten voi talven aikana harjoitella. Mulla on menossa tällä hetkellä aikakausi, että tykkään mieluummin kovista kontrasteista kuin tasaisista harmaista sävyistä. Prässäämällä saan helpoimmin haluamani tulokset.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Ei taida olla. Sahe jo huomasikin, että Neopan ei ole T-rae eli LegacyPro 400 ei ole Delta400:n verrattavaa siinä mielessä. Laitan alle listan uudelleenpakatuista filkoista ja eri lähteistä kerättyjä tietoja siitä mitä materiaalia ne oikeasti ovat. En vastaa listan oikeellisuudesta mutta kyllä sen aika lähellä totuutta pitäisi olla: Arista Premium 100 = Kodak Plus-X 125 Arista Premium 400 = Kodak Tri-X 400 Arista EDU Ultra 100 = Fomapan 100 Classic Arista EDU Ultra 200 = Fomapan 200 Creative (valmistus lopetettu!) Arista EDU Ultra 400 = Fomapan 400 Action Legacy Pro 100 = Fuji Acros 100 Legacy Pro 400= Fuji Neopan 400 Adox CHS 25 Art = Efke KB25 Adox CHS 50 Art = Efke KB50 Adox CHS 100 Art = Efke KB100 Adoxilta kohtapuoliin tuleva uusi AdoxPan 400 ei ole T-rae eikä uudelleenpakattu.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Eipä kai siinä muuta kuin semmoinen aina löytyy pimiöstä ja teho on suht sopiva kun pistää muutaman metrin päähän vartiksi ja jättää valon siksi aikaa päälle.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Pidän itse myös kovista kontrasteista. Nuo kaksi neopan 1600 rullaa joihin vertaan kehitin stokki ID-11:lla. Kehitys onnistui sen verran mallikkaasti, ettei tarvinnut curves- tai levels-säätöihin koskea skannauksen jälkeen. Miten paljon 1+1 laimennos vaikuttaa kehityksen tömäkkyytteen, ts. johtuiko kontrastikkuus vain siitä että kehitin stokkiliuoksella? Rupeaa tuntumaan siltä että pitäisiköhän mun sitten tilata tuota Neopan 1600 kymmenen rullaa, ja jotain nelisatasta (delta?) kymmenen rullaa. Kalliiksihan se kävisi...
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Kyllä ne 400 ASA filmit prässääntyy hyvin jollain tommosella Xtol/D76/ID11 kehitteellä aukon pari. Jälki suunnilleen vastaa sitä mitä saat noilla erikoisherkilläkin filmeillä. Pieni ero voi olla mutta niillä pärjää aivan hyvin. Kannattaa koittaa katsella laaja otos esimerkkejä vaikkapa Flickristä. Niitä katsoessa pitää kuitenkin muistaa, että ne on sinne skannattu eikä siihen ole yleensä standardeja vaan sekin vaikuttaa jälkeen. Mutta ainakin tällasella tutkimisella voi saada hajua siitä, millasia sävyjä saa aikaan prässäämällä jotain 400 ASA filkkaa 1600 asti... jonkun kuvaajan mittaus- ja kehitystavalla. Eli et välttämättä saa helposti juuri samanlaista, mutta mahkut on olemassa Näissä hankalemmissa olosuhteissa todellakin "perinteiset" eli ei-T-rae-filmit antaa enempi anteeks, joten ite kyllä käyttelisin niitä prässäillessä melkeinpä. Kuitenkaan se jälki ei mitään ISO 100 näköistä ole vaikka oliskin moderni Tmaxi kamerassa jos sitä sen pari aukkoa prässää. Myös kehitteen laimennus kannattaa noiden mainittujen ID11/D76 tapauksessa valita niin, että se auttaa tasaamaan tulosta sävyjen osalta. Eli laimennetaan 1+1 tai 1+2, koska raaka (muistaakseni kuten Xtolilla) sulattaa raetta ja syö varjosävyjä. Se on muutenkin melkeinpä aina kompromissi, saat joko raetta pienemmäksi tai herkkyyttä hieman nostettua. Pelkkä kehitteen laimennus ei sitä kontrastia määrää, koska aikaa pitää aina muuttaa sen laimennussuhteen mukaan myös. Tuurista kii tuleeko jyrkempää vai loivempaa kun vaihdat laimennusta. Tarkoitus on, että kehitysajan jokainen hakee kuitenkin itte omille tankeille ja kääntelyille ja kameran sulkimelle sekä valotusmittarilla ja mittaustavalle, ne netin ja pakettien arvot on lähtökohtia jotka yleensä on sinnepäin. Ei siis kannata pelkästään niiden mukaan kehitellä rulla per filmi ja sitten pettyä tai valita filmi tämmösellä perusteella. Myös tankin kääntely voisi olla harvempaa, kun prässäillään ja halutaan tasailla sävyeroja valojen ja varjojen välillä. Sama tietysti pätee myös silloin kun ei muuten niin tarkkaan mittaile valoa kuvatessaan. Adoxilla ei enää ole uudelleenpakattua HP5+:aa, ainakaan kinokoossa. Jämiä voi vielä keskarissa säkällä olla. Fotoimpexistä saat "profilme" koodilla Kodakin Tmaxia ja Trix:ää uudelleenpakattuna halvemmalla.
Vs: Pohdintaa T-rae filmeistä (Delta, Tmax, Neopan...) Juu, flickristä aika paljon olen näitä katsellutkin. Sielläkin on hajontaa vaan aika paljon, mutta kyllä jonkinlaisen kuvan saa. Mietinkin tässä juuri, että 1+1 suhteelle ID-11:sta ei ole fujin neopan datasheetissa tai id-11:lla annettu minkäänlaista aikaa jos filmiä prässää. Stokkiliuoksella 20C:ssä fujin datasheetin mukaan 400 puskettuna 1600 on 12,5 min. Onko olemassa mitään tapaa jolla voisi laskea minkä suuntaisia aikoja kannattaisi käyttää?