Vs: Polaroid 1-6 Oikeastaan aika mukavia kuvia näin sarjana. Yksittäisinä jäisivät vähän hämäräksi. Jakoavain-kuvasta kyllä tykkään muutenkin.
Vs: Polaroid 1-6 On hienoa, että maahantuojan viimeiset filmit käytettiin arvoiseensa tarkoitukseen - NOT! Mitä on Polaroidin filosofia: * Hetken välittömän tallentamisen peruuttamattomuus * Henkilökohtaisuus - hetken tallentamisen koko prosessi on oikean etusormen varassa * Hetken korostaminen jatkuvuuden sijaan - kallis otos on kallisarvoinen, uniikki tallenne hetkestä, missä muu ei riitä * Epätäydellisyys - Canon not served here * Erilaisuus suhteessa muihin välineisiin - sitä, mitä voi tehdä muilla välineillä, ei kannata tehdä Polaroidilla * Tätä ei tehdä studiossa, paitsi performassisyistä yhtenä otoksena (poislukien historialliset valotustestit); ks. myös edellinen pointti * Jne... Kuvissa ei näy tällaista. Taiteessa sopii tietysti, ja on hyväkin tehdä niin, sotkea erilaisia intentioita ja traditioita. Mutta tietoisesti. Tässä tapauksessa näyttää taiteen näkökulmasta olevan tietoista lähinnä filmin ostaminen maahantuojalta. Valitettavasti on nähdäkseni niin, että tämä projekti on esimerkki äärimmäisestä tekotaiteesta, joka hakee nostetta kamerasta ilman välineeseen tai mihinkään liittyvää substanssia. (Ihan kohta saatte lukea kuvaajan viestin, joka ei reagoi asiaan, vaan ihan muuhun, vaikka muilta edellyttääkin toista. Itse en aio lukea sitä...)
Vs: Polaroid 1-6 Vuorelta ihan hyvä alustus, siihen että päätin tähdä juuri päin vastoin. En tosin ymmärrä miksi vuori puhuu taiteesta kuten siitä jotain ymmärtäisi? Vuori keskittyy siihen omaan ufoiluunsa, ok?
Vs: Polaroid 1-6+7-8 Nyt täytyy muistaa että näiden kuvaaja on käsivarsikuvauksen konkari. Nämä jatkavat vanhaa perinnettä. Näähän on ihan kivoja. "Tekotaide" voi olla ihan symppistä sekin. Ei tätä nyt niin otsa kurtussa kai ... ? T Erska