Luulempa että kyseessä on pyöreälehtikihokki ( Drosera rotundifolia ) Tuulilasin innoittamana kun oma suopursukuva ei ottanut onnistuakseen niin sentään jotain tallentui pokkarin kennolle lauantain retkeilystä. Hieman tuossa toisessa kuvassa jouduin kihokkia jelppimään aterian puolesta... mutta vain hieman. Kim
Vs: Macroilua pokkarilla Ylemmässä meilettömän hieno värimaailma. Pikkasen häiröö mielikuva epäterävyydestä ja samalla liiallisesta terävöityksestä käsittelyssä, mutta en ole varma mistä se johtuu. Voi olla myös tehokkaiden värien ja kovahkon valon ansiota.. Alempi on sekava. Ei saa kiinni oikein mistää.... katse vaeltaa.
Vs: Macroilua pokkarilla Jep Pokkari hiukan rajoittaa tuota teknistä puolta lajissa jossa tarvis olla lajiin soveltuvat vermeet... jalustan kanssa. Käsivaralta pokkarilla kuitenkin mielestäni kelpo suorite. Kun ottaa huomioon tuon kasvin todellisen koon. Kolmasosa pikkurillin kynnestä. Kim
Vs: Macroilua pokkarilla En usko. Yleensä niin väitetään, kun halutaan olla puolustelukannalla omien tuotosten suhteen. Ja kaikki ovat samaa mieltä, koska on kyse kuvaajien kollektiivisesta uskottavuudesta. Ensinnäkin pokkareihin saa suuremman aukon kuin mitä löytyy valmistajien makro-objektiivivalikoimasta, mistä on monia etuja. Pienikokoisen objektiivin ansiosta ei kuitenkaan tarvitse himmentää hillittömästi saadakseen kohteen teräväksi koko syvyydeltään. Lyhin tarkennusetäisyys voi olla kymmenesosa järkkärin makro-objektiivin etäisyydestä. Nestekidenäyttö on peilietsintä joustavampi luovissa kuvakulmissa. Nykypokkarien erottelukyky ja dynamiikka ovat ihan riittävät. Jne... jne... Jos kameroiden rajat tulevat vastaan, ne tulevat helpommin järjestelmäkameroilla.
Vs: Macroilua pokkarilla En usko. Yleensä niin väitetään, kun halutaan olla puolustelukannalla omien tuotosten suhteen. Ja kaikki ovat samaa mieltä, koska on kyse kuvaajien kollektiivisesta uskottavuudesta. Ensinnäkin pokkareihin saa suuremman aukon kuin mitä löytyy valmistajien makro-objektiivivalikoimasta, mistä on monia etuja. Pienikokoisen objektiivin ansiosta ei kuitenkaan tarvitse himmentää hillittömästi saadakseen kohteen teräväksi koko syvyydeltään. Lyhin tarkennusetäisyys voi olla kymmenesosa järkkärin makro-objektiivin etäisyydestä. Nestekidenäyttö on peilietsintä joustavampi luovissa kuvakulmissa. Nykypokkarien erottelukyky ja dynamiikka ovat ihan riittävät. Jne... jne... Jos kameroiden rajat tulevat vastaan, ne tulevat helpommin järjestelmäkameroilla. [/quote] Kiitos Matti kommentista. En ole ihan sama mieltä tuosta järjestelmäkameroiden rajojen vastaan tulemisesta. Toki tarvitaan aika iso läjä riihikuivaa, jotta saadaan oikeasti hyvät valmiudet laadukkaisiin macroihin järjestelmäkameralla. Perusvermeillä erot silmin nähden ovat aika pienet ja näissäkin kuvissa jalustan käyttö, tuulensuoja, huolellisuus, valon ohjailu jne. olisivat varmasti lopputulosta parantaneet vielä lisää. Nythän tämä on vain näppäilykuva ilman sen kummempaa paneutumista kuvan ottoon. Hauska sellainen... ainakin omasta mielestäni. Kihokki kasvaa lähes rahkasammaleen seassa ( ainakin tuolla suolammenrannalla ) ja tässä jouduin kaivamaan pienen kuopan kihokin eteen, jonne asetin kameran jota sain tuon taivastaustan. Hakuammunnalla tähtäilin tuon kuvan. Kim
Vs: Macroilua pokkarilla Yläkuva on kivan ysärihenkinen, siis sellainen, joka olisi aivan hyvin voinut olla jonkun tekno/acid-levyn kannessa vv. 1991-94. Ja tais varmaan ollakin, tämmöstä kaaos vs. goa-trance-henkistä minimalismia just tollee ylivärikkäänä oli sillo kova juttu. Alakuva hajoo osiin, mentaalisesti siis ehkä se artsumpi.
Vs: Macroilua pokkarilla Tarkoitit varmaan "pienemmän aukon" vai ymmärsinkö väärin. Minun kinokoon makrossani suurin aukko on F/2,8 ja pienin aukko on F/32, enpä usko mistään pokkarista löytyvän paljon isompaa tai ainakaan pienempää - eikä mikään estä laittamasta loittorengasta vaikka Leican Noctiluxin taakse. Airyn kiekko iskee pikkupokkarin pikkupikselin erottelukykyyn rajusti jo aukolla F/8, kinokoon kennolla varustettuun kameraan samalla tavalla vasta aukolla F/22 (riippuen siitä, miten paljon megapixeleitä). Mutta koska pikkukokkarin kenno on pikkuruinen, niin syvyysterävyys tietysti on suurella aukolla suurempi, koska tarvitaan vastaavasti pikkuruinen polttoväli saman kuvakulman saavuttamiseen. Peukalosääntö on, että kennon lävistäjän puolittuessa efektiivinen syvyysterävyys kasvaa kaksinkertaiseksi (vain kaksinkertaiseksi sen takia, että pientä kuvaa joudutaan vastaavasti suurentamaan kaksinkertaiseksi, jotta saadaan sama katselukoko). Makro-objektiiviksi lasketaan yleensä objektiivi, jolla saavutetaan suurennussuhde 1:1. Lähin tarkenusetäisyys, jolla tämä suurennus saavutetaan, riippuu polttovälistä. Suurennussuhde on absoluuttinen arvo eikä se ole kiinni kennon koosta. Tietysti 1:1 saavutetaan pikkupokkarilla paljon pienemmällä tarkennusetäisyydellä käytettäessä lyhyttä polttoväliä (esim. kinolla 20 cm, 4:3:lla 10 cm, jos sama kuvakulma äärettömässä), mutta kun kinokoossa jo 50 millisen makron 20 cm tarkennusetäisyys 1:1:een kuvatessa on joskus ongelmallisen lyhyt niin miten sitten pikkupokkarin vielä lyhyempi tarkennusetäisyys pienellä polttovälillä? Tosin pikkupokkarilla ei tarvita samaa suurennusta kuin kinolla jotta saadaan sama kuvautumiskoko (siis kohteen koko kennolla). Jos otetaan käyttöön sama polttoväli kuin kinokoossa, esim. tuo 50 mm, niin toki sama kuvautumiskoko saavutetaan kauempaa, mutta tuo työvaran kasvaminen ei olekaan lähikuvausalueella niin radikaalia kuin uskoisi. Esim. kinokoko kontra 4:3, jossa lävistäjien suhde on likimain kaksi eli kuvakulma samalla polttovälillä puolittuu johtaa samalla kuvautumiskoolla etäisyyden kasvuun 20 cm:stä vain 23 cm:iin, kun polttoväli pidetään vakiona. Samasta syystä pyrittäessä samaan kuvautumiskokoon ero tarkennusetäisyydessä on oikealla makroalueella häviävän pieni, taas tuossa 4:3 esimerkissä ja 25 mm polttovälillä ero on vain 1 cm tarkennusetäisyydessä siirryttäessä suurennussuhteesta 1:1 suurennussuhteeseeen 1:2 (joka siis vastaa kinokoossa 1:1). Summa summarum, rajansa kaikella, paitsi ajatuksella. Tulipas pitkä tarina, toivottavasti en seonnut edellä omissa ajatuksissani, korjakaa jos meni väärin, mutta ensimmäinen kihokkikuva on siis oikein hyvin toteutettu vaikka yliterävyys tuntuu vaivaavan. Mutta eihän näin pienistä kuvista mitään syvällistä teknistä analyysiä voi tehdä. EDIT: Unohtui mainita pari juttua oikeaan makroiluun liittyen eli nimellinen valovoima ei päde makroalueella ja useimmilla objektiiveilla (joissa ns. sisäinen tarkennus) ei myöskään nimellinen polttoväli päde. EDIT: Yllä oleva makrotarina ei tietysti kuulu koko tälle alueelle.