Moi, Portra-ketjussa vihjaillaan useammankin kuvaajan toimesta, että filmi "vaatii" toimiakseen hyvän valon (eli ts. joku toinen filmi olisi parempi "huonossa valossa"). Millä värifilmillä te kuvaisitte esim. keinovalossa kun ei valaistukseen haluta/voida vaikuttaa millään tavalla? Loisteputket, hehkulamput (vaikka nämä kai ovat hiljalleen katoamassa) pääasiallinen valonlähde siis. Ja valoa vähän.
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Mulla ei ole kokemusta vielä mistään juurikaan, mutta mietin samaa asiaa, ja lueskelin noita englanninkielisiä foorumeita. Sieltä tuli se käsitys, että tämä portra 800 ois aikas hyvä! Se on kuulemma uusittu hiljan, olis vähemmän rakeinen nyt? Siispä hommailin nopeaa portraa. Kun kerkeisin, niin skannaisin pari ruutua tätä kievistä. Laitan vaikka esille, kun on valmista =) t-Peksilli
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Mua ei ehkä kiinnosta rakeettomuus, vaan pikeminkin se, että kuva ei näytä yleisesti huonolta jos on esim. vihreässä loisteputkivalossa kuvattu vaikka yhden aukon vahinko-alivalotuksen kera. Tarkennettakoon, että en tarkoita, että filmin pitäisi osata poistaa valon vihreys, sen voi tehdä suotimella tai jälkikäsittelyssä. Osa Portra 800:lle keinovalossa kuvatuista kuvistani on vallan hyvännäköisiä sävyiltään, osassa taas on hyvin epämääräiset sävyt, tai niistä on jälkikäsittelyssä vaikea saada kivaa fiilistä (eli esim. digikuvista kuvittelisin saavani enemmän irti). Voi johtua myös vaillisista skannaustaidoistani, mutta joka tapauksessa hiukan tuon portra-keskustelun pohjalta jäi mietityttämään että voisinko kuitenkin syyttää filmiä... Lisäys: kiitokset Tapiolalle ja Teemulle suosituksista. Olisiko sellaista mutu-tyyppistä tietoa siitä, että millä tavoin nuo ovat parempia kuin Portra tuossa tarkoituksessa, jos olette jollain tasolla sattuneet vertailemaan. Kun se portra on siis tuttu itselleni...
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Superia 1600 oli iso positiivinen yllätys tullessaan markkinoille. Pienirakeisempi (ja enemmän omaan makuun) kuin esim. Superia 800. Keinovalossa valottaisin ehkä ISO 800-1000 mukaan tai valottaisin varjoista, jos suotimia käytössä lisää kertoimet. Herkulliset sävyt märässä, sumuisessa metsässä. Tässä joitakin mielipiteitä, joista osa liittyy aiheeseesi: http://www.photographyreview.com/mfr/fujifilm/print-film/PRD_85233_3120crx.aspx Kts. oheinen PDF
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? superia ja press taitaa olla aika lähellä samaa filkkaa.. kuitenkin alivalotettuna ei mene sellaseksi puuroksi kuin tuo portra 800 menee. joitain tansseja kuvaillu joskus tuolla, valomies sielunveljet osastoa.. EDIT: ..tottakai pitää syyttää filmiä tuo portra on paskinta filmiä mitä ikinä olen ampunut
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Kokeile kobari vähitellen tota Provia 400 E-6 filkkaa crossattuna C-41 liemessä, hanki filkat, teen sulle demona tömäkät kehitykset. noi pikalabbikset jossa on kuukauden vanhat mössöt voit kyllä unohtaa...
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? En osaa valottaa oikein joten on hiukka kynnystä noihin diafilmeihin... Vaan voishan sitä kokeilla tokikin.
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? dian joka crossataan negaksi, valotetaan just niin päin persettä kun haluaa, sitten clipin kautta tsekataan kuinka metsään ollaan menty...
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? pystytkö kehittämään tuon provian niin että sen on valottanut normaalisti?
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? kehitysvaihtoehtoja on useita, ihan suora C-41. sitten useasti käytän tätä tietä : ensin MV negaksi ja bleachissa pestään MV nega pois ja kehitetään uudelleen värikehitteessä. tuloksena on tosijyrkkää ja voimakkaita negoja, tyyliin tällainen: ( laukun systeemit tosin mämmää ton rakeen totaalisesti)
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Jos nuo erilaiset kikkailuvärikehitykset kiinnostavat, kantsii APUGissa lukea Athiril-nimimerkin kirjoituksia / aloittamia ketjuja. Löytyy mm. myös Rodinalin käyttöä (hyvin) heikkona värikehitteenä, Jukan mainitsemia valkaisu-uudelleenkehitysjuttuja ym. "Hyvään" yleislaatuun ei kuitenkaan ole mitään muuta kikkaa kuin kehittää oikein, tavallisesti. Kenties hieman pushia jos on ollut pakko valottaa ali.
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? juu, noi pori kuvat on tehty noin 10 vuotta sitten, ennen APUG:ia sun muita apuja...
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Ennen intternettifoorumeita keskustelua käytiin kasvotusten, kirjeitse ja erilaisten lehtien/julkaisujen kautta. Oivaltaminen, itse keksiminen ja kokeileminen on silti edelleenkin kaikista tärkeintä ja intternetti tarjoaa oivallisen mahdollisuuden jakaa löytämiään havaintoja muiden samanmielisten kesken ympäri maailman. Minusta se on mainio asia. Oleellisin osa, löytäminen ja kokeileminen, ei ole mihinkään muuttunut. Raportointi ja "vertaistuki" on sen sijaan demokratisoitunut. Mainitsin juuri siksi Athirilin postaukset, että ne edustavat parhaiten juuri tätä kokeilemista, itse tekemistä ja löytämistä ja tämän tiedon jakamista ja yhdessä pohtimista, valmiiden pakettiratkaisujen sijaan. Kannattaa lukea jos vakioprosesseista poikkeaminen kiinnostaa. Tuskinpa sinäkään silloin 10 vuotta sitten aivan yksin itse tuota prosessia (josta unohdit mainita kiinnitteen) keksit. Tieto tykkää kun se liikkuu. Siis: mv-kehite, stoppi/pesu, kiinnite, pesu, "rehalogenating" valkaisu (esim. ferrisyanidi + bromidi, bromidi on välttämätön), pesu, värikehitys, valkaisu, pesu, kiinnite, pesu, stabilizer/loppuhuuhtelu. Kiinnite on välttämätön, koska sillä poistetaan kehittymätön positiivikuva. Tämän jälkeen valkaisu muuttaa hopea(negatiivi)kuvan takaisin muotoon (AgBr), josta sen värikehite voi kehittää. Prosessia kutsutaan intensifikaatioksi tai maksimisaatioksi tai milloin miksikin. Sillä voi yrittää rutistaa vielä vähän nopeutta filmistä, ja, kuten sanoit, sillä saa voimakasta kontrastia ja villejä värejä. Tulosta voi säätää vaihtelemalla mustavalkokehitevaihetta. Hienoja kuvia kyllä ja efekti sopii noihin upeasti.
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Mulla tossa käyttämässäni valkaisussa on itseasiassa niin paljon fiksiä seassa että unohdin mainita, sitä voisi kutsua "Blixiksi", vain tässä prosessissa sitä käytän. Kyllä se "intensifikaatioprosessi" joskus aikanaan selvitettiin, silloin se oli "väriprosessi värisokeille" nimikeen alla, ilmeisesti olen "värisokea" koska muitten värit tuntuu tosi laimeilta!
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Valkaisukiinnite ei varmasti toimi. Sehän poistaa filmistä kaiken, sekä hopean että halidit. Mitään kuvaa ei tule. Pointti prosessissa on, että kiinnite on ENNEN valkaisua, ja valkaisu muuttaa hopeakuvan muotoon jossa se voi kehittyä uudelleen. Jos valkaisussa on mukana kiinnitettä, se poistaa valkaisun muodostamat välttämättömät halidit heti kun niitä syntyy. Järjestys on siis väärä.
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? No nythän tääkin meni jännäks oikeen, muistaako JW prosessinsa väärin, on AAlhonen väärässä (!), vai onko kaikki vain kosmisten yhteensattumien aiheuttamaa väärinkäsitystä... Sama Bat-aika, sama Bat-kanava!
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Hyvännäköistä jälkeä noissa Jukan värikuvissa. Saas nähä minkälaisiin vääntöihin sitä jaksaa ruveta kesän aikana.
Vs: Mikä värifilmi "huonossa" valossa kuvaamiseen? Tarinasetämme muistaa vaan prosessinsa väärin . Jos filmin uittaa blixissä, niin siinä ei sen jälkeen takuulla ole enää mitään mikä voisi kehittyä. Paitsi tietysti jos blixiä ei tehdä loppuun asti, tai jos siinä on hyvin heikosti kiinnitettä. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista koska se HEIKENTÄÄ kuvaa ja kontrastia mikä oli koko prosessin ideaa vastaan. Anyway, tuossa prosessissa erityisen tärkeää on se, että valkaisu on "puhdas" valkaisu eikä blix. Jotkin valkaisut toimivat lievästi myös blixeinä ja ne eivät kelpaa prosessiin. Ferrisyanidi+bromidi tekee kaikesta metallisesta hopeasta hopeabromidia eikä hävitä mitään. Kiinnite taas hävittää pienessäkin määrässä hopeabromidia, se on sen tarkoitus. Hopeabromidi on se joka kehittyy seuraavassa vaiheessa värikehitteessä. Välissä periaatteessa täytyy olla valotus, mutta en tiedä onko se oikeasti välttämätön, koska muutamakin hopea-atomi per rae pystyy toimimaan latenttina kuvana (kehittymiskeskuksina) värikehitteelle. Ks. esim. Maximization process http://www.apug.org/forums/524264-post7.html http://www.apug.org/forums/forum40/71176-bromide-free-ferricyanide-bleach.html Lisätietoa prosessista löytää varmasti tarvittaessa lisää. Kokeilkaa!