Vs: laskeeko dofmaster oikein? Suunnilleen noin (kysyi myös syväterävyydestä ja että näyttäiskö kuva samalta paitsi rajauksen osalta). Toisaalta ihan hyväkin ettei tuollaista mieti. Vertailussa ei ole mitään järkeä, koska vertaillaan ihan eri kuvia - sama kun tosiaan leikkailis kuvistaan reunoilta sen cropin verran pois. Tässä vertailussa näkyy että jos kuvaa kasvatetaan ja leikkaillaan reunoja pois sitä mukaa, syväterävyysalue lyhenee (kun rajatapaukset suurentuvat ja näkyvät selvemmin). Jos kuvaa ei kasvateta, vaan pelkästään leikellään reunoilta niin se tietysti pysyy samana . Olisikohan tämä sopivasti rautalangasta? Käytännössä pienemmällä kennolla syväterävyydet ovat pitempiä, koska halutaan mieluummin kuvata se talo tai kaveri kokonaisena eikä leikattuna. Silloin lyhennetään polttoväliä... Tai sitten peruutetaan kauemmas (jolloin myös perspektiivi muuttuu).
Vs: laskeeko dofmaster oikein? Älä nyt hyvä ihminen pilaa kivaa teoriaa ja laskimen tuloksia sillä, miten ihmiset oikeasti käyttävät välineitään eli sillä, miten ne oikeasti toimivat ihmisten maailmassa...
Vs: laskeeko dofmaster oikein? Ainakaan näiden laskiminen mielekkyyttä ei kannattaisi asettaa kyseenalaiseksi. Luvut kun kuitenkin kertovat kuvasta aina enemmän kuin se kuva itse.
Vs: laskeeko dofmaster oikein? Kannattaa perehtyä tähän erinomaiseen sivuun. Equivalence Siinä selostetaan mm. miten eri kennokoko vaikuttaa dof:iin, jos esim. aukolla f2.8 kuvataan kolmella kameralla: 1. 4/3-kenno 40mm 2. 1,6 croppi 50mm ja 3.kokokenno 80mm, (eli sama kuvakulma kaikissa), tulos on, että kokokennolla dof on pienin ja 4/3 kennolla suurin. Nyrkkisääntö lienee että 4/3 kennolla kuvattaessa 50mm f2 KÄYTTÄYTYY dof:n suhteen kuten 100mm f4 kokokennossa, tai FF:n 100 f2.8 vastaa dof:in suhteen 4/3 kennollaa 50mm f1.4. (2xf2 ja 2x50mm). 50 f2 on todellisuudessa 50mm ja aukko on f2 mutta dof siis poikkeaa kokokennosta. Dof-master antaa aivan oikean vastauksen. Nykyisin käytetään paljon micro 4/3 kameroita ja esim dpreview-sivustoilla käydään paljonkin keskustelua esim Pnasonic dmc GF1 dof-ominaisuuksista. Kokeilin itse jatkona olevan tekstin tapaista testiä: Kuvasin saman kohteen 1DMKIII rungolla ef 35 millisellä aukolla f2 ja GF1 Panasonicilla 20millisellä aukolla f2 (lähes sama kuvakulma ja sama aukko) ja tulos oli että markin dof oli selvästi lyhyempi. Dof vaihtelee myös käytettäessä samaa polttoväliä ja samaa aukkoa eri kennokoon kameroilla. artikkelista: Let's give examples for each scenario using 4/3, 1.6x, and FF (forgive me for leaving out 1.5x, as it is so close to 1.6x as to be all but redundant to use for the purpose of examples, as I am repeating the process several times). As noted earlier, the condition of "same display size" only requires the same diagonal length, rather than the same length and width. This distinction is unnecessary when the systems have the same aspect ratio, but can sometimes be a factor when the aspect ratios are not the same (although the difference is indeed trivial between 4:3 and 3:2). For example, if we print the 4/3 image at 9 x 12 inches (15 inch diagonal), then we would print the 3:2 aspect ratio images at 8.3 x 12.5 inches for the same diagonal. In all cases, we assume the same viewing distance and visual acuity. That said: 1) Let's say we are taking a pic of a subject 10 ft away, and use 40mm f/2.8 on 4/3, 50mm f/2.8 on 1.6x, and 80mm f/2.8 on FF. All will have the same perspective, since the subject-camera distance is the same, and all will have the same AOV, since 40mm x 2 = 50mm x 1.6 = 80mm. Since all are using f/2.8, then if we display the images at the same size, FF will have the least DOF, 1.6x will have 1.6x more DOF than FF, and 4/3 will have the twice the DOF of FF (1.25x more DOF than 1.6x).
Vs: laskeeko dofmaster oikein? IHANAA, mahonetti! Tämä tukee aiempaa pyhien kirjoitusten tulkintaani. Tuo eri optiikoiden samalla tavalla käyttäytyminen eri kennokoolla on kiehtovaa. Kokeiles vielä ottaa sama kuva markulla ja gfllä siten, että dof on sama, tai siis siten, että aukon fyysinen koko on sama ja kuvakulma ja perspektiivi sama. Siis siten, että kuva olisi täsmälleen sama. Kuvastahan pitäisi tulla täsmälleen sama, noin matemaattisesti. Sitten on kiehtovaa ajatella onko isommasta kennosta / filmistä mitään muuta etua, kuin se, että kohina on pienempi tai rae pienempi. Mitä isompi formaatti, sitä enemmän tarvitaan siis valoa? Toisaalta, onko asia yks hailee, jos on isompi formaatti, ja kohina on saatu vähäisemmäksi, niin voidaan saman tien kompensoida pienempi aukko vahvistimella. Siis, mitä pienemmän kennon pystyy valmistamaan, sitä parempi, koska sitä pienempi ja kevyempi on myös camera. Ihanaa. Sitten on tietysti asia erikseen kun siirrytään palkkiin. Vähän helpompi toteuttaa ne kaikki swingit sun muut isossa laitteessa kun kännykän kokosessa. Eri asia miten menee digissä käytännössä. Pienempi kenno antaa mahdollisuuden käyttää isompaa aukkoa, mutta pienempi pikselin fyysinen koko tarkoittaa suurempaa kohinaa. Onko selvää, kumpi efekti on väkevämpi? Missä on optimi? Kokemuksia? 4/3 kameralla voi ottaa saman kuvan kun kokokennolla, jolloin aukkoluku on kaksi pykälää suurempi. Siis kokokennolla ISO 400 ja 4/3:lla ISO 100. Kumpi kohisee enemmän? Sitten taas mekapikselit asia erikseen... hmm. -peksilli
Vs: laskeeko dofmaster oikein? Kyllä dof vaihtelee eri kennokoon kameroilla käytettäessä samaa polttoväliä, samaa aukkoa ja samaa etäisyyttä. Jo pelkästään se että kuvakulma muuttuu, puoltaa tätä. Jos tutkitaan dof-laskuria, sieltä löytyy selkeä logiikka: 4/3 (2,0) croppikennossa dof vastaa kokokennon kaksinkertaista polttoväliä ja puolta pienempää aukkoa samalla etäisyydellä. esim 50mm f2 etäisyys 2m, dof: FF: 0,19m, 1,3 croppi:0,14m, 1,6 croppi: 0,12m ja 4/3: 0,09m 100mm f4, etäisyys 2m kokokennon dof: 0,09 eli sama kuin 4/3 50mm f2 2m, mutta 4/3-kennon dof on 0,05 eli melkein puolta lyhyempi. Jos taas verrataan vastaavalla kuvakulmalla otettuja kuvia samalta etäisyydeltä, suuremman kennon dof on pienempi: FF: 50mm f2, etäisyys 2m, dof = 0,19 4/3:25mm f2, etäisyys 2m, dof=0,59 tämä on sama asia jonka itsekin testasin Markilla ja GF1:llä
Vs: laskeeko dofmaster oikein? Tiukkaa vääntöä. Nyt varmaan tuo sama polttoväli, sama aukko, eri kennokoko - asia riippuu ehkä siitä, minkä kokoonen vedos tehdään. Jos tehdään kokokennosesta iso vedos, ja pienempikennosesta vastaavasti pienempi vedos, eli pienemmällä kameralla kuvattu kuva on kropattu verssio suurempikennosesta, niin dof pitäisi olla täsmälleen sama. Jos taas pienempikennosen kuva vedostetaan saman kokoiseksi kuin suurempikennoisen, niin dof on sitten tietysti eri. Nyt mulle on tässä tärkeää, että dof määritellään subjektiivisesti siitä vedoksesta, eli lopputuotteesta. Olinpas sekava viestissäni. Mutta asia on erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Suorastaan polttava! Tässä ollaan asian ytimessä! Sanotaan, että on mielessä tietyn kokoinen vedos, vaikkas A3, katsottavaksi tietyltä etäisyydeltä. Taiteellinen vaikutelma sanelee tietyn doffin ja tietyn ajan. Nyt voidaan kuva toteuttaa: 4/3 kenno, 50mm, f2, 1/30 s, ISO 400 täyskenno, 100mm, f4, 1/30 s, ISO 1600 Mikä on preferenssi?
Vs: laskeeko dofmaster oikein? Asian ytimessä ollaan, ja polttavassa sellaisessa! En ole ollenkaan käppyräfanaatikko tai matemaatikko kuin silloin kun yrittää asian ymmärtää teoreettisesti. Taiteellinen vaikutelma on niin monen tekijän kokonaisuus, että se on aina enemmän kuin osiensa summa. Jo pelkästään käytettävissä olevan huoneen/kuvaustilan puitteet ja tekniikka saattavat määritellä, onko parempi käyttää kokokennoa ja pitkää polttoväliä vai 4/3 kennoa ja lyhyempää polttoväliä, ja suurempaa vai pienempää ISO-arvoa, jotta saa sen haluamansa dof:in puristettua ulos. Pikkukennon riskinä tietysti voi olla suurempi kohina, mutta ei kohina ole niin iso asia kuin siitä kohistaan. Joskus filmityypinen kohina itse asiassa sopii kuvaan ja tulosteeseen. On hieno asia että voi kokeilla saman kohteen kuvaamista kahdella eri kennokoolla, ja mahdollisuus käyttää adapterien avulla GF1:llä samoja linssejä kuin Canonissa lisää entisestään mahdollisuuksia (LeicaR, Zeiss Contax Olympus OM jne linssit). Mielestäni preferenssi määräytyy sen perusteella mitä tekniikalla haluaa toteuttaa.
Vs: laskeeko dofmaster oikein? Jep. Tässä on tietysti se, että jos on valot mitä väläytellä, niin voi sitten väläytellä vähän enemmän isompaa kennoa käytettäessä, eikä ole siinä mielessä valintaa tehtävänä. Mutta tossa omalla esimerkillä yritin ajaa takaa tilannetta, jossa ollaan vallitsevassa valossa kuvaamassa, eikä pysty käyttämään pitempää aikaa, tietty doffi on saatava ja vielä mahdollisimman vähällä kohinalla (kohinaahan voi aina lisätä jälkeenpäin, hyvinkin sofistikoituneesti).