Terve, sain jotenkin aikaiseksi kuvan mukaisia raitoja parin ruudun alueelle filmiä, aika lailla keskivaiheille. Johtuuko tämä nyt sitten liian toistuvasta agitoinnista keskitikulla, vai onko vika mahd muualla. Liikuteltu kepistä 30 sekunnin välein ja aina 2 minuutin kohdalla pyöräytetty purkkia reippaammin, kippaamaan en ryhtynyt purkin tiiveyden takia. Kehittelin ensimmäisiä D76sella, aiemmin Rodinalilla en ole kyseisiä ongelmia havainnut. Valoilmiö keskellä johtuu puhtaasti skannerista, joka on tarkoitettu vain kinolle. Raidat näkyvät negalla ihan hyvin silmälläkin. Fomapan 200 D76 1:1 8 min, 20 C Kiitos ja anteeksi jo näin etukäteen smn
Vs: Vikaa agitoinnissa? Kyllä se siitä voi johtua. Samanlaista sain aikoinaan läpi filmin kun pyörittelin ainoastaan Patersonin mukana tulleella tikulla spiraaleja purkin ollessa koko ajan paikoillaan. Tuo liikuttelutapa on yksinkertaisesti täysin sopimaton vähääkään käytettynä. Koita saada tiiviiksi tai älä välitä pienestä vuodosta. Oikeaan liikutteluun myös kuuluu purkin kääntö ylösalaisin. (Itse asiassa, itse liikuttelen nykyään vain siten, jättäen kaikkein oikeaoppisimman ja suorastaan taikuudelta vaikuttavan joka suuntaan tapahtuvan purkin pyörityksen pois. Jos vain kääntää liian usein, voi nähdä filmin reunoilla ja perforoinnin ympärillä enemmän mustumaa, mutta kerran minuutissa toimii hyvin. Pidän purkkia ylösalaisin sen aikaa, että kehite valuu kokonaan kantta vasten, ja sitten käännän sen takaisin. Kehitteen virta on melko turvallisen hidas tällä tavalla verraten moneen muuhun liikuttelutapaan, sillä tuo kestää valua sinne yläosaan ja sieltä pois aikansa.) Yksi kaveri kerran ihmetteli johonkin puoliväliin tullutta rajaa mikä oli läpi filmin. Selvisi että hän oli aloittelijana lukenut vain ohjeen kääntää purkkia tietyin väliajoin, ja hänpä käänsi: purkki oli puolet ajasta aina vuoroin paikoillaan ylösalaisin! ;D
Vs: Vikaa agitoinnissa? OK. http://www.google.fi/search?hl=fi&safe=off&client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aofficial&hs=SV2&q=Agit+Prop+phenomena+film+develop&btnG=Haku&meta=&aq=f&oq= http://www.google.fi/search?hl=fi&safe=off&client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aofficial&hs=TBN&q=Agit+Prop&btnG=Haku&meta=&aq=f&oq=
Vs: Vikaa agitoinnissa? Onko tuolle tikulla pyörittelylle vs. kyljellään pyörittelylle jotakin todellista faktapohjaista tutkimusta tehty? Nimittäin yleensä tikkupyöritystä haukutaan siitä, että siinä ulkokehällä kehitteen suhteellinen virtausnopeus filmin pinnalla on suurempi kuin spiraalin sisäosilla. Jouduin ensimmäiset vuoteni kehittämään tikun kanssa, kehityspurkkini oli sellainen ettei sitä oltu edes suunniteltu käänneltäväksi ylösalaisin, enkä koskaan kärsinyt raidoista tai mistään. Tietenkään silloin en tuntenut sensitometrian perusteita enkä muutenkaan tiennyt mistään hifimmästä mv-työskentelystä - mutta vedokset olivat ihan ok perusprinttejä. Nyt kun tuota olen pohtinut ja yrittänyt etsiä vastauksia niin näyttää siltä että myös moottoroidut pyörittimet kärsivät erilaisista epätasaisuuksista ja niillä saavutettava tulos ei välttämättä ole mitenkään parempi kuin tikulla pyöriteltäessä - kunhan muistaa vaihtaa aina tikun pyöräytyssuuntaa. Olisi kyllä kiva tehdä vertailu normiagitointi vs. tikku erityisesti tarkkaillen tiheyksiä spiraalin reuna-aluiella verrattuna keskialueeseen.
Vs: Vikaa agitoinnissa? Etkö usko raitoihin ja niiden kerrottuun syntyperään? ??? Ihan oli selkeä havainto minulla ja se toistuikin muutamassa kehityksessä ennen kuin huomasin sen. Purkkia on käännellään joka suuntaan ympäri ylösalaisin kehityksessä, niinhän ne varmat ohjeet menevät, eikä turhaan. Siis että purkki sekä pyörii että kääntyy ympäri samanaikaisesti: sormenpäillä pyöritetään samalla kun käsivarsilla käännetään ympäri. Pelkkä tikulla spiraalin ja keskiputken pyöritys on ääripää mahdollisimman kaukana tästä, se on pahimmillaan ihan mahdoton hyrrä kummallisine pyörteineen. (Se on tuo hydrodynamiikka aika kummaa, minkä näkee kalastaessa ja veneillessäkin, tosi kaukaa tulee vielä pikku virtoja vaikkapa joessa jokin kiven jälkeen.) Kyljellään pyörittely ei ole varmasti myöskään paljoa parempi, mutta tikun käyttöön verraten tietenkin erilaista, kun koko purkki pyörii ja vielä purkki vinosti syrjällään sen muodosta johtuen. Ja jos se vielä on vain liikuttelun ajan siinä asennossa ja muuten pystyssä, niin toki pelkkään tikulla pyöritykseen on valtava ero. Merkitsevät erot liikuttelutavoissa saa luonnollisesti näkyviin, jos haluaa tutkia tarkemmin missä menee rajat, joissa ne tulevat näkyviin. Jos ei heti, niin uusittaessa pienin muuttujin, (joita näissä riittää.) Lähellä ideaalista olisi filmin kehittäminen paperin tapaan altaassa. Enemmän tai vähemmän pyörteitä tulee kaikilla menetelmillä, mutta toisissa niitten kehittävä vaikutus tulee näkyväksi herkemmin. Spiraalin tyyppikin vaikuttaa. Ei millään pahalla, kokeet ovat tärkeitä ainakin tekijälleen ja joskus myös tuovat uutta ennalta arvaamatontakin tulosta, mutta minulle tuli mieleen tuosta kysymyksestäsi analogia. Kerron että saan vatsanväänteitä ja ilmavaivoja jos en pureksi ruisleipää kunnolla. Ja toinen kysyy, onko siitä faktapohjaista tutkimusta, onko sillä lopuksi eroa, jauhaako leivän 10mm muruiksi vai 6mm muruiksi! Tiedämme kuitenkin että suussa alkaa ruuansulatus ja tiettyjen entsyymien sekoitus ruokaan. Tasaiseksi sylkivelliksi jauhettu leipä vastaa allaskehitystä. Vielä lisään nyt myöhemmin ettei tuo ollut ollenkaan tarkka analogia kysymykseesi nähden ja toki näen sinulla myös muita tarkoituksia - niin kuin jokainen meistä katsoo asioita ja varsinkin ilmaisee niitä eri lailla. Pääsin näin vain ilmaisemaan paremmin sitä, miten itse näen. Siinä perusteessa lienemme samassa, että suurin osa käytännön kehitystavoista on vähemmän teoreettisen optimaalisia, ja kenties myös siinä että mikä näkyy kehitystuloksena, on käytännön merkitystä.
Vs: Vikaa agitoinnissa? Kyljellään pyörittelyn (ns. "rotary") toimivuus perustuu siihen, että suurin osa filmin pinta-alasta on koko ajan kuivilla. Näin sekoittuminen tapahtuu käytännössä lähes täydellisesti, verrattuna tuohon tappiin, jolloin koko filmi on kokonaan nesteessä. Rotaryllä tulee käytännössä täydellinen tasaisuus jos suuntaa vain vaihdetaan ajoittain ja nopeus on oikeaa suuruusluokkaa. Ehjät Jobot eivät tee missään oloissa pienintäkään raitaa tai epätasaisuutta. Se on yksi niiden lyömätön etu.
Vs: Vikaa agitoinnissa? On se hyvä, etten ole miettinyt tätä problematiikka edellä mainitun syvällisesti. 40 vuoden aikana on juovia ilmennyt vain muutaman kerran. Jokusen kerran enemmän ilmakuplista aiheutuneita jälkiä. Nekin tosin muistaakseni olivat filmimerkkikohtaisia. Olen pyörittänyt tikusta purkkia rauhallisesti ensimmäisen minuutin ja sen jälkeen 30 sekunnin välein 5 sek. kerrallaan. Yleensä siinä käy niin, että pyöritän ensin toiseen suuntaan pari pyrähdystä ja sitten 30 sek. kuluttua toiseen suuntaa samalla tavalla. kerran minuutissa kunnon kopuatukset ilmakuplien poistamiseksi. Hyvin on toiminut D-76 ja ID-11 -kehitteillä. Emofinillä toisenlainen tekniikka lyhyistä ajoista johtuen. Lämpötiloista ole pyrkinyt olemaan hyvin tarkka (kehite, välihuuhtelu ja kiinnite kaikki samaa niin tarkasti kuin peruskotikonsteilla voi saavuttaa +/- 0,2 °C). Tuo mallikuva näyttää minusta enemmänkin selkeästi alivalotetulta tai siltä kuin kehite olisi ollut vanhaa. Johtunee skannauksesta ? Hyvin säilyvillä sekoitetuilla kehitteillä voi tietysti käyttää putkikehitystä, mutta 36-kuvaisen kinofilmin pituus on jo epämukava siinä hommassa.
Vs: Vikaa agitoinnissa? Jee :Agit-Prop: How I stopped worrying and started to love propaganda... "Ei mitään vikaa Agitoinnissa"...
Vs: Vikaa agitoinnissa? Täytyypä vielä palata siihen, miksi olin (olen) valmis sanomaan spiraalin pyöristystä sopimattomaksi tavaksi. Tietenkin lopputulos ratkaisee, mutta kyse on siitä, että käytetään liikuttelutapaa joka on omiaan kehittämään epätasaisesti, ja näin ollaankin sen kanssa siinä rajoilla, tuleeko se näkyväksi vai ei. Vieläpä vaarana on kuvan keskellä olevat raidat, jotka pilaavat kuva tyystin, kun monin muin tavoin virheet jäävät korkeintaan reunoille. Ja senkin takia pitää palata tähän, koska tiedän kuinka vaikea se on uskoa, ennen kuin on saanut riittävän varmuuden syystä. Kun tuon totesin, olin aivan ällikällä lyöty, kuinka voi tulla keskelle filmiä raitoja, kun ei siinä spiraalissa ja filmissä ole mitään erityistä selkeää muotoa, joka sellaisia pyörteitä aiheuttaisi. Mutta ei voinut kuin ihmetellen uskoa veden liikkeiden mahdollisuuksia. Patersonin muovivehkeet oli käytössä. Ja muistini mukaan ilmiön huomasin rullafilmillä. Onhan tästä havainnostani aikaa, kyse oli ensimmäisistä kehityksistäni 80-luvun alussa, mutta jotkut merkittävät asiat sitä muistaa vaan oikein hyvin. Pyörittelin oikein kunnolla kun selkeät raidat sain aikaan: Muistan oikein kokeilleeni kuinka hyvin se spiraali pyöriikään ja saa vauhdin, jossa se pyörii irti päästäessä vielä yli kierroksen. (Pistää tietenkin samalla myös nesteen pyörimään, ja alussa pyörii spiraali paljon sitä nopeammin.) Kun tähän lisää 20 sek välein tapahtuvan liikuttamisen, ollaankin jo tilanteessa, jonka uskon olevan toistettavissa melkeinpä riippumatta filmistä ja kehitteestä tai sen laimennoksesta. Tuolloin minulla oli käytössä Microdol-X, Kodakin hienoraekehite, jota käytin 1+1 vahvuisena kertakäyttöisenä. (En kuitenkaan väitä, että oleellista olisi, tai edes vaikuttavaa, käytetty kehite, mutta sen sijaan pidän sitä puolta avoimena: Se voi ,voinee, vaikuttaa myös.) Ja tosiaan, huomasin sitten aiemmin kehittämissänikin niitä raitoja, vaikkei niin selvinä. Kun liikuttelu meni hieman överiksi, tulos oli selkeä. Edelleen vähän toistan itseäni. Oikeaoppisessa (tm) purkkiliikuttelussa on se järki, että siinä päästään riskirajalta mahdollisimman kauas. Täytyykin joskus katsella mainitsemiani vanhoja negoja, kun ne eteen tupsahtavat. Voisihan tuon koittaa myös toistaa, mutta vähän epäilen testien aikaansaamista osaltani. Jotenkin kuitenkin muistelisin aiemmista keskusteluista, etten minä tässä havainnossani ollenkaan yksinäinen ole.
Vs: Vikaa agitoinnissa? Nyt mulle selvisi ainakin se miksi pierettää niin vietävästi, kun aamulla kiireesti nielaisee ruisleivän kahvin kera sen kummemmin pureksimatta.
Vs: Vikaa agitoinnissa? Tähän kohtaan haluan muistuttaa, että käyttämäni esimerkki oli kuvitteellinen enkä oikeasti pureskele nielemättä.. vai miten se nyt oli. ;D