Testailen hitaita filmejä: SPUR DSX 32/64 vs Panf+ jne...

Olen tässä pikkuhiljaa tehnyt jonkinlaista vertailua hitaiden filmien kanssa.
Yhtenä osasyynä on ollut parhaan korvikkeen löytäminen ikuiselle suosikilleni, APX-25:lle. Toisaalta samalla olen tutustunut vähän hitaiden filmien tarjontaan vertailemalla niitä keskenään sävyalan, tarkkuuden ja rakeen suhteen.


Vertailusta sen verran, että olen käynyt läpi nämä:
- SPUR DSX 32/64  (Mahdollisesti Agfa Copex Rapid -kopiofilmi?) + SPUR Dynamicspeed 32 -kehite
- Adox Pan 25 (sama kuin Rollei Pan 25) + Rodinal
- Adox CHS 25 Art**  (Efke kb/r 25) + Rodinal
- Agfa APX 25** + Rodinal
- Ilford Panf+ ja XTOL
- Fuji Acros 100 ja Pyrocat-HD

** näistä ei ole kinoverrokkia, joten 120-versio on mukana vain rakeen vertailemiseksi ja ennen kaikkea sävyalan mittaamiseksi.

Läheskään kaikkea en ole vielä analysoinut ja vedostuspuolen testit ovat tekemättä.
Silti tässä vaiheessa pitää jo sanoa, että kyllä olin lentää pyllylleni kun vertasin SPUR DSX:n ja Panf+:n jälkeä rinnan. SPUR vetäisi nimittäin semmoiset piirrot etten olisi arvannut edes testissä käytettävän linssin moisiin kykenevän, eikä mielikuvani kinokalustosta muutenkaan ole koskaan liittynyt tuon tasoiseen jälkeen - edes silloin kun käytin APX-25:sta myös kinossa.


Liitteenä vertailukuvat. Sävyt eivät ole ole identtiset, filmien sävytoistoissa on eroja. Panf+ mm. toistaa taivaan selvästi vaaleampana.
Lisäksi pitää huomioida, että nämä ovat filmiskannerilla otettuja skanneja, joissa todellinen erotuskyky on 3000dpi (valmistajan mukaan 3200dpi). SPUR:sta löytyisi lisääkin potkua vielä...
Erwin Puts kirjoitti SPUR:sta että edes Coolscanin 4000dpi ei riitä ottamaan SPUR:sta irti kaikkea. En lainkaan ihmettele.

Kyllä todellakin näyttää aneemiselta Panf+:n jälki. Tuohon ei riitä selitykseksi edes käytetty XTOL-kehite 1:1-suhteella. Vaikka ko. kehite tuolla laimennuksella on vielä jossakin määrin rakeita liuottava hienoraekehite, niin ei se sentään tarkkuuteen vaikuta.
Saa nähdä pärjääkö Panf+ edes Acros 100:lle.

Ensivaikutelmana sanon jo sen, että SPUR-filmiä kannattaa kokeilla jos haluaa kinolla ottaa todella skarppia jälkeä ja jos omistaa laatu-optiikoita. Nimittäin tuolla niistä optiikoista saa jotain jo irtikin. Sävytoistokin on kohtalaisen hyvä, testikuvassakin näkyy varjodetaljia mukavasti.

Jos miinuksia etsii, niin filmin muovipohjan voi laskea sellaiseksi. Pohjahan on saman tyylinen kuin Filmotecin tekemissä filmeissä (Rollei Pan 25, Adox Pan 25) sekä Efken muovisissa rullafilmeissä ja Maco/Rollein filmeissä. Muovin plussia ovat pitkä arkistokelpoinen säilytysaika sekä mekaaninen lujuus. Jossain määrin myös kirkkaus. Haittoina sitten pyrkimys palata aina takaisin rullalle sekä samainen mekaaninen lujuus: Muovinen filmi ei ole välttämättä se, joka filminsiirtokoneistossa ensimmäisenä pettää jos mekaanisella virittimellä käyttää reilua käsivoimaa jumitilanteessa (nimimerkki "Yhden Bronican filmikasetin muovipohjaisella filmillä rikkonut kun filminsiirto meni turhan jäykäksi..").

Itse ominaiskäyrä seuraa perästäpäin kunhan saan jotain verrokkia sille.


Se puheista. Päivittelen tähän lisätietoja sitä mukaan kun saan niitä koostettua.
Myös kommentointi on sallittua.

 

Vs: Testailen hitaita filmejä: SPUR DSX 32/64 vs Panf+ jne...

Tuosta on 4 ruutua, 2 ruutua otettu f/8 ja 2 f/11, kaikki samalla tavalla pehmeämpiä. f/8 selvästi pehmeämpi kuin f/11.

Joo, myönnän että panf+ oli pieni shokki. Prosessi on kuitenkin hyväksi todettu. Tosin Panf+:aa olen käyttänyt aikaisemmin vain 120-puolella.

Tarkennuksen ja tärähdyksen kyllä jättäisin pois, sen verran järeältä jalustalta kaikki testikuvat otettiin ja tarkennus oli äärettömässä. Linssikin oli sama. Käsitarkenteinen linssi.


Edit: Tosin se tuli vielä mieleen, että toisessa filmissä voi olla mikrokontrastia selvästi enemmän ja panf+:ssasta ehkä mun skanneri ei vain pysty näkemään tarpeeksi, toisen mikrokontrasti taas skannissa toimisi terävyyttä vahventavana. Vaan katsotaan kun teen perinteiset vedokset, sillä en aio tehdä samanlaista "skannerivertailua" joita netti on täynnä

 

Vs: Testailen hitaita filmejä: SPUR DSX 32/64 vs Panf+ jne...

Kohta kun saan noita muiden filmien testikuvia käytyä läpi ja vielä vedosteltua osasuurennoksia niin eiköhän tähänkin joku syy löydy.

En ole kyllä testannut ko. linssin piirtoa, koekuvat otin aukoilla f/8 ja f/11 jotka toisen polven AF-nikkorissani (1.8/50) olen joskus lähes 20 vuotta sitten testannut skarpeimmiksi.

Keskikoossa panf+ on yksi suosikeistani ja kuten kirjoitinkin, tämä oli ensimmäinen kokeilu kinoformaatissa. Siksipä yllätys olikin suuri.

Mikäli osoittautuu että kautta linjan kaikki muut filmit ovat skarpimpia, niin silloin syytä pitää etsiä jostain kuvaus/kehitysvaiheesta ja yrittää ottaa samasta paikasta edes jonkinlainen verrokkikuva.
Oman vertailun kannalta kuitenkin lopullista piirtoa tärkeämpää on mm. sävyala.

 

Vs: Testailen hitaita filmejä: SPUR DSX 32/64 vs Panf+ jne...

Kahdella rungolla opiskaa vaihtaen testattu.

Rakeen suhteen; Mikroskooppailin vaatimattomalla 56x suurennoksella tuota filmiä ja vertasin 120-koon vastaaviin XTOL 1:1 -kehityksiin. Rae oli ihan identtinen, eli prosessin uskoisin olevan kunnossa.

Mikroskoopilla ero Spuriin oli tosiaan merkittävä, suurempi kuin skannerilla.

Mikroskooppi paljasti sen, että missään ruudussa - myös filmin kulutusruuduissa (jotka olin ottanut jotta saisin filmin täyteen) olevissa sekä AF 1.8/50 että micro-nikkor -kuvissa ei ollut mitään äärimmäisen skarppia.
Joko ko. rungossa on optiikkojen istuvuus muuttunut huonoksi tai sitten ääriviivaterävyys on yksinkertaisesti poissa.

Tässä on myös mahdollista sellainen juttu kuin liiallinen valotus. Kinokoossahan ylivalottaminen tuppaa rankaisemaan. Piirrolle olisi optimaallista valottaa aavistuksen niukasti, uhraten ehkä puoli aukkoa alapäästä ja samalla kuitenkin kehittää loivaksi (loivuutta voi aina kompensoida jyrkemmällä paperilla ilman sävyongelmia, jyrkkyyttähän ei voi kompensoida loivalla paperilla).
Tämän sensijaan olen valotellut keskarin kanssa sopivaksi normaalikontrastille havaitsemallani herkkyydellä ISO 32, joten tulos ei luonnollisesti ole niin ohut kuin mahdollista. Ehkä valottamalla ISO 40-50 mukaan olisi ainakin teoriassa voinut tulla vähän parempaa piirtoa. Mutta en usko että ero olisi tuota luokkaa.


LISÄYS: Kävin vielä läpi 120-koossa kuvattuja, Rodinal 1+100 -kehitettyjä negoja. Yksikään niistä ei osoittautunut mitenkään ääriskarpiksi (nyt kun on katsonut SPUR:ia niin vertauskohta on vaihtunut ilmeisesti päässä). Erotin kuitenkin nuo reuna-efektit (Mackie-linjoja ei näkynyt).

Tulihan todettua ainakin omin silmin että rodinal 1+100 tuottaa ns. ääriviivaterävyyttä, vaikken koskaan ole itse vedoksissa tuota havainnut poikkeavana skarppiutena (aiheesta on laajempi debatti apugissa )

Rakeisuudelta Rodinal 1+100 oli pikkuisen suurempi kuin XTOL 1:1, mutta ainakaan tuolla vertailulla en tekisi mitään valintoja. Pitäisi nähdä vähintään rinnakkain molempien suurennokset (tarvis saada vaimon digipokkari tai joku oma filmijärkkäri kiinni mikroskooppiin).

 

Vs: Testailen hitaita filmejä: SPUR DSX 32/64 vs Panf+ jne...

Nyt on vuorostaan Acros 100 lisätty.

Tuon jälkeen panf+ näyttää kieltämättä pehmeältä, vaan onko panf+ lopulta yhtään sen epätarkempi? Äärireuna-kontrastia on vähemmän, joten pehmeys voi mennä osin XTOL:n ja vielä skannauksenkin piikkiin.

Lisäksi Acros on kehitetty ääriviivaterävyyttä suosivalla minimaallisella liikuttelulla Pyrocat-HD 1:1:100 -kehitettä käyttäen (minimaalisessa liikuttelussa saavutetaan standin edut ja kuitenkin voidaan käyttää kontrastin säätelyjä vielä kehityskohtaisesti. Ensimmäinen minuutti jatkuvaa agitointia, sitten liikutus joka 1/4 kohdassa kehitysaikaa).

Skannien pohjalta voi todeta, että Acros on pirun kova filmi. Iso-arvo on luokkaa 80, ja rae pientä eikä terävyys häpeä yhtään panf+:lle. Toki Acros on litteärakeinen filmi, joten ihmekös tuo jos pärjää vanhan sukupolven hitaalle filmille loistavasti.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että SPUR piirtää järkyttävän skarpisti, luultavasti tulos olisi 64-kehitteelläkin hyvä (päätellen siitä kuinka hyvät varjodetaljit 32-kehite antoi), jolloin ollaankin lähellä Acrosin nopeusluokkaa mutta ihan toisessa sfäärissä tarkkuuden suhteen.

Acros-testikuvassa muuten olin huomaavinani aavistuksen parempaa piirtoa f/8-testikuvassa. Toisten kohdalla näin ei ollut. Ehkä siksi, että panf+:n kuva on joka tapauksessa pehmeä ja SPUR taas on liian tarkkaa tälle skannerille. Tätä puolta vedosvertailu aikanaan valottaa paremmin.

Miksi sitten näin heittävät kehitevalinnat? XTOL 1:1 ei missään nimessä ole terävyyttä korostava, joskaan ei täydellinen hienoraekehitekään. XTOL 1:3 olisi samassa kastissa näiden muiden kehitteiden kanssa.
Mutta Acros 100 + Pyrocat-HD = erinomaisen tuttu yhdistelmä, samoin panf+ ja XTOL 1:1. Koska testissä on mulle itselle tärkeää saada verrattua näiden eri filmien sävyntoistoa APX-25:seen, niin luonnollisesti pyrin kehittämään filmit tavalla jonka tunnen hyvin ja jonka tulosta osaan ennustaa.


Seuraavana lisään Adox Pan 25:sen kunhan ehdin skannata, sen jälkeen ovatkin vuorossa 120-verrokit Adox CHS 25 Art ja APX-25, filmi jonka sävyalaan muita tullaan vertaamaan.
Keskarifilmeistä ei piirtoa voi arvioida kuin rinnakkain, mutta raetason osasuurennoksella voi sentään katsella miltä se rae niissä näyttää verrattuna näihin muihin filmeihin.

Jatkoa seuraa... hitaasti, mutta varmasti. Stay tuned!