Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Paineella on kaksi komponenttia: staattinen ja dynaaminen. Edellistä tarvitaan, että ainetta saadaan kulkemaan paikasta B paikkaan B, kun tiellä on vastuksia. Jos puutarhaletkuun tekee reiän, ei siitä imeydy ilmaa veden sekaan, vaan siitä vuotaa vettä ulos.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Mielestäni kirjoitin aika selkeästi, vaikka ilmeisesti sikainfluenssakuumeessa oonkin. Oon myös aivan rauhallinen. Parina viime päivänä sen sijaan en oo ottanu mitään tolkkua mitä sä tarkotat kun oot kirjoituksiini puuttunu, joten voisitko hieman selvemmin tuoda esille sen, mikä mun kirjoituksissa on pielessä? Nuo filosofiset vertaukset kun ei välttämättä ihan heti aukea muille. Tässähän ollaan oltu jo ikiliikkujissa ja vaikka missä, eikä minun toimestani =).
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Keni tossa totesikin hyvin - vaikkei vettä afrikkaan rahdata niin energiaa säästyy. Sen etenkin kesäisin ihmisten ollessa lomilla ties missä tarvittavan putkien virtaaman täyttymisestä voi huolehtia vaikka käymällä suihkussa tms.. Vettä suomessa riittää - mutta puhdistus ei suju ilmaiseski. On noita muitakin. Mulla on nykyisin pari liekkö hamaa tms... Ihan ok puteleita, mutta ei ole ollut enää tarvetta kun uudet limupullot ovat kasaanpainuvaa mallia. Akkuvesipullon muovi vaikuttaa aika huokoiselta, liekkö kovin hyvää pitkään säilömiseen? Itse vannon tietenkin vanhan ajan ruskeiden lasipullojen (maitopulloja) nimeen, mutta niissä on se ilmatila-ongelma kiusana. Mutta tosiaan, yhden huonon haitaripullomallin takia ei koko ideaa kannata tyrmätä. Kaikkialla ei ole (eikä täälläkään aikaisemmin ollut) noin helposti saatavia toimivia vaihtoehtoratkaisuja. Vaan miks hitsissä ne panttiteknisistä syistä eivät voi tehdä enään 1 litran puteleita vaan aivokuolleita 0,95 litraisia :S
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Toimisikohan tuommoinen viinipulloille tarkoitettu tyhjiöpumppu noiden ruskeiden lasipullojen kanssa?
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Riippuu ihan reiän muotoilusta ja virtausnopeudesta. Vesisuihkupumpulla päästään alle 10 mBar paineisiin, se on laboratorioissa yleinen tyhjöpumppu. Periaate ja piirroskaavio löytyvät vaikkapa sivulta http://skeggis.1g.fi/stuff/energiatekni ... Pumput.pdf"]http://skeggis.1g.fi/stuff/energiatekniikka/Luennot/Pumput.pdf
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Ei mikään ole pielessä. En mä kummemmin kiinnitä huomiota kenen kirjoituksiin vastailen. Sulle taisin vastata toisaalla jostain perspektiivijutusta. Muuta ei tule nyt mieleen. Oikeastaan sama pätee tähänkin. Perspektiivin avartaminen voi auttaa asioiden kokonaisuuden hahmottamista ja toisaalta syvemmälle mentäessä sen supistaminen. Ei aina voi hyökätä tai perääntyä. Osaa oikein tän selvemmin kirjoittaa. Eli kyllä veden käyttö kuluttaa energiaa. Oli kylmää tai kuumaa. LVI-inssit varmasti kehottaa käyttämään (kylmää?) vettä. Ihan samoin kuin Volvo-myyjä ostamaan Volvon. Paskalaitokset on tehty puhdistamaan vettä, mutta myös ennakoiden vedenpuutetta. Niin pitkään kuin on paskalaitoksia, on myös uhka siitä, että puhdas vesi loppuu. Se on fakta. Se on tietty jokaisen (lähes) oma asia, miten sen ottaa huomioon. On vaan ihan vitun vaikea edes ottaa osaa näihin keskusteluihin. Ei ehdi ennen kuin homma on jo levinnyt käsistä ja jokainen huutaa vuoron perää rakkautta. Miksi, mitä ja miten jotain tehdään? Noita kannattaa aina silloin tällöin jäädä pohdiskelemaan. Reunaehdot olisi hyvä olla tiedossa edes jollain tarkkuudella ennen kuin mitään aletaan varsinaisesti tekemään tai pohtimaan. Tiedon kerääminen ja etsintä ei ole enää nykyisin mikään ongelma, vaan suurin ongelma on se, ettei tiedetä mitä ollaan keräämässä tai etsimässä. Mukavahan se on jaaritella ja tappaa aikaa. Joskus vaan tuntuu järki totaalisesti häviävän. Tämmöstä tuli nyt äkkiä mieleen. Pikaista paranemista.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Se nyt kummiskaan ei ole ihan niin yksinkertainen juttu. Helsingissä oli taannoin kampanja veden säästämiseksi, joka purikin aika hyvin. Veden kulutus väheni. Kaksi seurausta: ensinnä veden hinta nousi, koskapa vesilaitoksen kulut (ja voitot) piti kattaa pienemmällä vesimäärällä. Toiseksi vettä jouduttiin juoksuttamaan hukkaan melkoisia määriä, koska putkistoa piti huuhdella ja veden putkistossa pitää vaihtua riittävän nopeasti laadun säilyttämiseksi. Lopputulos taisi olla +/- 0 kaikkien osapuolien kannalta. Ainakin Helsingin osalta lienee suunnilleen yksi lysti, virtaako se Päijänteen vesi Kymijokea Kotkaan vai tunnelia pitkin Helsingiin.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Kun rupee niitä vesimääriä miettiin, mitä filmin pesuun itselläkin menee, niin se ei kyllä ole todellakaan ensimmäinen mistä lähden säästämään. Sitäpaitsi kyllähän taiteen eteen täytyy vähän pieniä uhrauksia tehdä ;-). Itse kukin tekee varmasti tossa energiansäästössä ja luonnonsuojelussa niitä poikkeuksia jatkuvasti. Mulle ainakin filmin pesu on yksi niistä, ihan sillä perusteella että en usko sen olevan edes mun omassa elämässä kuin pisara meressä siinä energiankäytössä. Säästän mieluummin vaikka autoilussa, suihkujen pituudessa tai vastaavissa asioissa ja pesen filmit mahdollisimman hyvin. Mutta kuten sanottu, nythän taitaa olla niin ettei se veden yletön juoksuttaminen edes ole se paras keino =). Joten ehkä ei tarvitse niin paljoa juoksuttaa ja siitä potea syyllisyyttä. Ja meinasinkin kirjoittaa, että nää asiat ei aina ole niin suoraviivaisia, mitä ekana mieleen tulee. SakkeM asiaa kommentoikin. Vähän niinku jossakin keskustelussa tuli ilmi, että kun noi kahden annoksen wc-pöntöt on yleistyny, on putkimiehet valittanu että urea ei usein saa tarpeeksi huuhteluvettä ja putket syöpyy =).
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Ei ole "tyhmiä kysymyksiä" ainoastaan joskus tyhmiä vastauksia: veteen ( ´mieluiten hapettomaan) sekoitettuja kehitteitä jotka hapen vaikutuksesta oksidoituu eli menee huonoksi, Butaani syrjäyttää ilman raskaampana ja muodostaa ilman ja kehitteen väliin suojaavan kerroksen)
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Mielenkiintoinen ajatus. Voisi tutustua... Viinipullon korkitkin niissä mulla on käytössä. Ja... butaaniakin riittää kun kuitenkin sikarisoihtuja pitää välillä täytellä. Että onhan noita konsteja.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Siitä ei liene varsinaisesti epäselvyyttä. [QUOTE> [/QUOTE] Jos vedenpuhdistamoita ei olis, niin varmaan se puhdas vesi loppuis paljon nopeampaa kuin nyt kun ne sitä vettä puhdistaa. [QUOTE> [/QUOTE] Ei se haittaa jos väliin tulee pari juttua muista aiheista. Anna tulla jos on tietoa asiasta, vaikka sitten joutuisikin väliin huutelemaan ja erikseen viittaamaan aiempaan. Niin minä ainakin teen, jos tuntuu että mulla on joku järkevä ajatus asiaan, josta on puhuttu jo vaikka viikkoja tai jopa kuukausia aiemmin =). Ei siinä pitäis olla mitään ongelmaa. [QUOTE> [/QUOTE] Kiitos! P.S. Oli menny tämä viesti ohi, siksi vasta nyt.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Olen ihan itse käyttänyt Rollein RWA:ta ja todennut sen hyväksi ja käyttökelpoiseksi loppuhuuhteluaineeksi. En tiedä onko antibakteerinen vaikutus tarpeellinen vai ei. Mitä väliä: RWA:sta ei tarvitse maksaa sen enempää kuin muistakaan loppuhuuhteluaineista, joten ei siitä sieniä ja pöpöjä torjuvasta vaikutuksesta tarvitse kokea iskuja kukkaron puolella. Eikä RWA:ta käyttämällä tunnu mitään häviävän muihinkaan tökötteihin verrattuna. On mulla ja varmaan jokaisella muullakin autossakin vaikka mitä ihmeen ominaisuuksia joista ei ole vähääkään hyötyä mulle, mutta jos niistä ei haittaa ole niin samapa tuo.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Ei kai siinä, jos se saman kerta maksaa. Tosin hieman jo periaatteestakin välttelee noita Rolleita .
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Mustavalkofilmissä oleva hopea on niin hyvä antibakteerinen aine, että mitään muuta ei tarvita (ei kyllä varmaan haittaakaan). Jotkut hihhulithan vetää kolloidista hopeaa tämän vaikutuksen takia ja hankkivat itselleen argyyrian. Sitä oikeastikin käytettiin joskus aikana ennen antibiootteja. Värifilmeissä tarvitaan antibakteerinen aine loppuhuuhtelussa, aiemmin käytössä oli formaldehydi (pienet pitoisuudet), nykyään joku muu vähemmän myrkyllinen. Ite käytin Fairyä ennen loppuhuuhtelussa, se on ihan ok kunhan ei pistä liikaa... Ageponia ym. wetting agentteja voi sitten hyvillä mielin annostella ohjeen mukaan. Usein yksi pisara on liian vähän. Paras ase valumajälkiä vastaan on mielestäni kuitenkin se, että leikkaa filmistä ylimääräisen, märän yläosan pois ja pistää HETI kuivumaan kuivauskaappiin tai kuivailee SAMAN TIEN hiustenkuivaajalla. Näin ne mahdolliset pisarat eivät pääse valumaan ja jättävät ennemmin pienen siistin pisteen kuin kulkevat puoli metriä keräilleen matkalla kaikkea möhnää ja pölyä ilmasta/filmin pinnasta.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Tai sitten jo ennen kuin ottaa filmin pois spiraalilta, ravistelee hieman niin että enin irtovesi lentelee pois.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Mikäs onkaan parempi keino imuroida pölyä filmille kuin hiustenkuivaaja?
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Eräs foorumilainen taannoin veti föönillä filminsä pilalle Vaikka huuhteluaineet ovat teoriassa samasta puusta veistettyjä, on niissä eroja ja loppuhuuhtelu voi pilata filmin. Omakohtaisia kokemuksia ageponin pilaamista ilfordin filkoista. Loppui ageponin käyttö siihen - olkoonkin että tehdas silloin ilmoitti pätsäävänsä filmin kestämään myös ageponia. Muiden kostusaineiden kohdalla ei ollut ongelmia.
Vs: Filmin "saippuointi" (wetting agent) Laskutehtävä alakoululaisille ja lukion lyhyen matematiikan 'lukeneille': Kuinka monta kinofilmiä olisi huuhdellut kuuteen kertaan á 0,5 litraa sillä vesimäärällä, joka valui Helsingissä metroasemalle putkirikon vuoksi (10 000 kuutiometriä).