Moi kaikki, Askarruttaa aloittelijan päätä seuraavat kysymykset jalustoista: -Kamerapää -Kinopää -Videopää -Kuulapää No niin miten nämä eroavat toisistaan? Termistöä ongelmaksi asti Järjestelmäkameran kaveriksi markkinoidaan vaikka mitä hiilikuitujalustoja mutta ovatko ne tukevia. Mikä olisi hyvä jalusta jos ei keveyttä edes hae,vaan tukevuus on tärkein kriteeri ja kuvattavat kohteen aina luontokuvista potretteihin? Voiko kevyt jalusta olla tukeva? Hakusessa on siis perusjalusta jolla aloittelija pääsee alkuun. Pokkarin kaverina ollut Hama ei oikein sovellu nykyiseen kameraan kun tukevuus on mitä sattuu. -Kimmo-
Vs: jalustoista Päätermeistä en itsekään tiedä, mutta tukevin jalusta on Berlebach. Eikä suinkaan kallein. Se on puuta, saarnia, joka ehkäisee tehokkaimmin maan värähtelyjä. Niitä voi tilata esim. suoraan heidän omilta nettisivuiltaan www.berlebach.de. Miinuspuolena niissä on hieman hiilikuitujalustoja isompi paino ja mahdottomuus moniin niveliin jaloissa. Kannettavuus ei kuitenkaan ole laisinkaan mahdoton, ei minullakaan autoa sellaisen kantamiseen ole. Ja ihan rimpulajalustaa (noi Hamat ja muut) ei kannatakaan ostaa, paremmin pärjää vakaalla kädellä.
Vs: jalustoista Kamerapää - tällaista ei taida olla, tarkoittaa luultavasti kinopäätä. Kinopäällä tarkoitetaan jalustan päätä jolla kameraa voi kallistaa yhden akselin suuntaisesti kerrallaan. Parhaimmillaan maisemia, kukkia tms. kuvattaessa ja huonoimmillaan kuvattaessa liikkuvia kohteita kuten eläimiä. Kuulapäällä tarkoitetaan jalustan päätä joka on vapaasti kallistettavissa kaikkiin suuntiin kun lukitusta avaa. Parhaimmillaan pitkän putken alla eläimiä kuvattaessa, pahimmillaan kuvattaessa maisemia ja muita paikallaan pysyviä asioita (ihan toimiva kylläkin). Videopää on tarkoitettu videokameran alle. Siitä puuttuu kallistus sivulle koska videokameraa ei yleensä sivulle kallisteta eli pystykuvia sillä ei voi ottaa. Videopäässä on lisäksi on liikettä vastustava systeemi jotta kameran liikkeestä saadaan mahdollisimman tasainen. Tuota voi käyttää esim. pitkän putken kanssa eläimiä kuvattaessa jos objektiivissä on jalustapanta joka mahdollistaa pystykuvat. Videopää vaatii jalustan tai välikappaleen, jonka avulla videopää saadaan tismalleen suoraan muuten sen käyttämisestä ei tule mitään. Markkinoilla on paljon hyviä merkkejä ja vielä enemmän huonoja. Jos jalustassa lukee esim. Manfrotto tai Gitzo niin ei tarvitse heti vaihtaa.
Vs: jalustoista Kevyt hiilikuitujalusta on kivempi kantaa kuin joku patarautaviritys ja ainakin omalla kohdalla tulee näin otettua useammin mukaan. Kevyestä jalustasta saa tukevamman, jos ripustaa keskiputkesta (mahdollisesti) löytyvään koukkuun kameralaukun, säkillisen kiviä tms...
Vs: jalustoista Voisi kai sanoa että jalusta on kuten kameratkin, yhdellä ei voi tehdä kaikkea, itse käytän neljää. T. K.
Vs: jalustoista Itse käytän jalustaa lähinnä yökuvaukseen ja maisemakuvaukseen pitkillä suljinajoilla. Kevytkin jalusta voi ainakin siinä käytössä olla ihan tarpeeksi tukeva jos tekniikka on muuten kunnossa. Aina kannattaa käyttää lankalaukaisinta, kauko-ohjainta tai ajastinta, ja tietysti peilin lukitustakin jos on sellainen mahdollisuus. Alumiiniset jalustat värähtelee tosiaan aika paljon verrattuna esim. noihin puisiin, niin ei ole hätävarjelun liioittelua odottaa kuvan ottamista pari sekuntia sen jälkeen kun on koskenut jalustaan. Kovin tuuliseen keliin ei taida auttaa kuin raskaampi jalusta, samoin kuin siihen jos painopiste on kaukana jalustan keskeltä. Jalustaa ostettaessa kannattaa ehdottomasti valita sellainen joka on tarpeeksi korkea ilman että keskiputkea tarvitsee nostaa.
Vs: jalustoista Kevytkin jalusta voi olla hyvä vaimentamaan kameran laukaisun värinää, siis sulkimen ja peilin liikettä. Samoin värähtely voi tulla ulkoa päin, esimerkiksi värähtelevästä alustasta. Luulisin että esimerkiksi Gitzon hiilikuitujalustat ovat pärjänneet tällaisissa mittauksissa hyvin. On kuitenkin tilanteita, joissa vain paino tuo tarvittavaa tukevuutta, kuten kohtalainen tai navakka tuuli. Voi myös miettiä tarvitseeko sen olla kiinteästi jalustassa, vai irtopainona joka asetetaan riippumaan kameran alle. (esimerkiksi pussillinen hiekkaa tai kiviä) Värähtelyjen vaimentumiseen vaikuttaa hyvin moni asia. Yksi on kuinka pitkäksi on jalat ja keskiputki on asetettu, toinen kameran paino ja sen lähettämä värähtelytaajuus, ja mainittu lisäpaino yms. Toisaalta taas silläkään ei ole väliä, jos hieman kamera liikkuukin, vaan kuvan riittävä terävyys ratkaisee, ja siihen vaikuttaa myös käytetty valotusaika: Kun valotusaika on riittävän pitkä, ehtii kameran laukaisutärähdys vaimentua pääosalle valotusaikaa. Itse olen aina käyttänyt aikoinani hommaamaani Gitzon sopivan pitkää ja ulottuvaa jalustaa ("rautaa" - no eipä ole kuitenkaan ruostunut) ja siinä on ollut Gitzon kuulapää. Hiljattain katselin mitä vastaava Berlebach painaisi ja yllättäin totesin ettei yhtään vähempää. Puu materiaalina on lämmin käteen kylmässä, on yksi etu sille. Jenkeistä saisi niitä hienoja Riesin puujalustoja.. semmoinen olisi kyllä luxusta. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,29622.0.html En osaa moniin alkuperäisiin kysymyksiin vastata, mutta kunnollinen videopää toimii pehmeästi panoroinneissa ja muissa liikkeissä ja liikkeellelähdöissä. Kinopää vai kuulapää, makuasia. Kumpiakin olen käyttänyt ja kuula on ykkönen tietenkin siinä, että yhden kiristimen takana on liike joka suuntaan. Koko pitää valita kameran mukaan riittäväksi. Onko sinulla muita perusteita tai testejä jostakin mallista? -------------- edit. Nyt kun luin aiemmat vastaukset, huomaan hieman toistaneeni asioita.
Vs: jalustoista niin, kolmijalasta. hiilikuitu vastaan alumiini (pataraudasta ei jalustoja studiota lukuunottamatta kai koskaan valmistettu. Etuna että painaa vähemmän ku alumiini, hiilikuitu ei väsy eikä värise niinkuin halpa alumiini). ja juu, Gitzon 2531EX mulla
Vs: jalustoista Jos jalusta myydään ilman kamerapäätä, niin se selvittää mitä sillä tarkoitetaan ;-) Manfrotto on kyllä ihan tusinamerkki, mikä ei tarkoita etteikö silläkin olisi ihan hyviä, ja tukeviakin jalustoja mallistossaan.
Vs: jalustoista Tuo jalustamateriaalin valinnan keskeinen vaikutus jalustan värähtelyominaisuuksiin on vähintäänkin kaukaa haettu ajatus. Kaikista mahdollisista materiaaleista on tehty hyviä sekä huonoja jalustoja. Kyse ei ole oikean materiaalin valinnasta vaan hyvän jalustan kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. T. K.
Vs: jalustoista Kyllä, juuri näin. Manfrotto taitaa olla niitä suurimpia kamera- ja valojalkoja, taustakartonkitelineitä, ym. ammattikuvaajille valmistava eurooppalainen yritys. Toki siellä valikoimassa on sitten edullista hobbykamaa sitä tarvitseville. Finlandia-kuvan jo edesmenneessä kokolailla hienossa myyntinäyttelyssä oli hieno kirjo Manfrotton tavaraa esillä. Onpa vielä Color-kolmiolla Lauttasaaressakin. T. K.
Vs: jalustoista Gitzon yhden hiilikuitujalustan haltijana sanoisin, että kallistakin p*skaa kaupasta saa.... kelvoton vempele, tosin ei paina paljoa. Ei sitten kyllä toimi jalustanakaan.
Vs: jalustoista Et kertoisi vähän tarkemmin? Mikä malli oli, ja miksi pökäle kelvoton eikä toiminut? Hajosi? Hei Aki, yllätyin ettei hiilikuitu väsyisi. Ei hiilikuitufillareillakaan vuosikymmeniä ajeta, ja lipan jälkeen pitää jollain röntgenillä tutkia onko sisäisiä vaurioita.. Jonkin painavan ison kameran alla kuula voi olla toki hankalakin, kun liike vapautuu kokonaan ja pitäisi vain vähän korjata.
Vs: jalustoista Hyvissä onkin ton takia se kitkasäätö erikseen, että saa avata sen varsinaisen lukituksen huoletta, mutta ei löysty silti kuin siihen säädettyyn vastukseen asti.
Vs: jalustoista On niitä paljon juu, kuten Canoneitakin, ja siksi ovat vääjäämättä hyviä? Manfrrotton paras puoli on sen hyvä maine. Minusta Manfrotton hinnat ovat kovia, esim. Slikin tuotantoa myydään halvemmalla, eli teho-banjosuhde on parempi. Kuin myös Velbonilla.
Vs: jalustoista Vuosia kuvasin ilman jalustoja, koska ajattelin nopean suljinajan ja hauiksen hoitavan asian. Kun kerta toisensa jälkeen halusin suurentaa kuvaa tavallista enemmän, raja tuli aina vastaan, koska kuva oli tärähtänyt. Aikaa ja filmiä meni, ennenkuin löysin syyn. Syynä oli jalustan puute. Aina ei voi kuvata tuhannesosilla. Olen sittemmin kokeillut asiaa perinpohjin. Täyden kennon digikameroissa peilin liike/vaimennus ei ole yhtä hyvä kun vanhoilla filmirungoilla. Keskikoon kameroiden peilien liike-energia on todella suuri. Se tarvitsee vastapainoa jne. On turha ajatella, että esimerkiksi linssin toistokyky (vaikkapa viivapiirto) on avain teknisesti hyvään kuvaan, kun kuva tärähtää. Jos on harrastanut luotiaseilla ampumista, on helppoa ymmärtää, miten pieni liikahdus vaikuttaa lopputulokseen. Tulin juuri kuvaamasta joutsenia kinokalustolla. Pitkän telen alla oli Sinar Foba, joka kaikkineen patarautaisena painaa kymmenkunta kiloa. Melko harvinainen, mutta tukeva. Lyhyemmässä kalustossa oli Benbo, joka oli sekin kykyjensä ylärajoilla. Keskikoon jalustana käytän vanhaa Linhofia, joka on mitoitettu Hasselbladin värinöiden vaimentamiseksi. Toimii. Jos ei tarvitse olla kaukana autosta, värinöiden poistamiseksi tavaratilassa kulkee kymmenen kilon kirjapainolyijytanko, jonka saa lisäpainoksi jalustan alle. Vaikka käyttää mitä tahansa jalustaa, ei keskiputkea kannata nostaa kuin viimeisenä oljenkortena. Joka tapauksessa kaikki ruuvit kannattaa laittaa riittävän tiukalle. Yksikin löyhä lukitus pilaa kokonaisuuden. Hyvänä apuna kuvattaessa on peilin laukaiseminen ennen valotusta. Pelkän sulkimen liikkeen liike-energia on hyvin mitätön. Vuosien varrella olen luopunut kaikista nykyjalustoista ja hankkinut tilalle eebaystä toistakymmentä eri kokoista, eri tyyppistä vanhaa jalustaa : Gitzoa ja Linhofia. Koska testaan välineitä, teetin niitä varten konepajalla 85 kiloa painavan jalustan. Vasta sen jälkeen saan kalustosta kaiken sen suorituskyvyn irti, mitä julkaistut testitulokset kertovat. Omat hyvät kamera/jalusta-yhdistelmät olen löytänyt pääasiassa kokeilemalla. En oikein jaksa uskoa lauseisiin "siinä vasta hyvä jalusta - osta sejase", kun pitäis tietää, mitä sen päälle on laittamassa.
Vs: jalustoista Hienoa että löytyi guru tähänkin aiheeseen! Erittäin terävällä ja "ei-tärähtäneellä" voi totta vie olla vielä suuri ero. Ja jos katsotaan vaikkapa diaa projektorilla, voi projektorin objektiivin vaihtaminen parempaan tuoda esiin uusia eroja.
Vs: jalustoista Minä tyhmä en ole käyttänyt kinopäätä maisemakuvaukseen kolmeenkymmeneen viiteen vuoteen... en keksinyt mihin se olisi hyvä, mutta sen tiedän, että ei ainakaan maisemiin. Ja toisaalta olen käyttänyt saman ajan juurikin kuulaa maisemajalustassa, tai oikeastaan kaikissa jalustoissani... mutta lienen siis väärässä.... Sen ainoan Manfroton jalustan jonka olen erehtynyt ostamaan olen vaihtanut pois jo aikaa sitten. Niitä kutsutaan myös manflötköiksi, eikä syyttä...
Vs: jalustoista Niin on. Ja huonoja puujalustoja saa hakemalla hakea... no, niitä valmistaa kai laajemmin vain yksi firma, jonka kaikki jalustat on hyvin suunniteltuja ja hyvin tehtyjä 8)
Vs: jalustoista Väärässä tai et. Sinähän sen itsesi kohdalla tiedät. Minun kätöseni ovat sen verran hentoiset ja innosta vapisevat joskus, että en osaa kuulapolvella toimia. Mikä onkaan helpompaa maisemakuvauksessa, kuin ensin panna kamera suoraan tuijottamaan sinne eteenpäin (aina löytyy jotain, mihin verrata, jos ei vatupassia käytä) ja sitten lukitus ja horisontti suoraksi.Ja se on siinä. Arkkitehtuurikuvauksessa kuulapolvi on yhtä tuskaa. No, nykyisinhän meillä on Photari, että se siitä. kapa Lisukkeena, että kyllä sitten metsässä ja kukkia kuvatessa, yksijalalla ja vaikka lehmäkuvauksessa on se kuula parempi. Sitä vain, että molempi parempi.