Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

Aiai, näyttää hyvältä, melkein tuhat hittiä lauantaista lähtien, eikä vielä olla edes päästy kunnolla vauhtiin, törkeydet, pornot ja rellujutut, noi mun bravuurit vielä loistaa poissaolollaan... No niin hemmot, kohta saa Prolabin pilailupuoti ilmaisen bannerin taas... Muuten miika, toi mun keskimmäinen kävi lataamassa ton ajankohtaisen listan PDF failina, käykääpä printtaamassa talteen,(tää oli ilmainen plugi, sori vaan...)

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

Tänään ois kaksi aihetta, vähän Blogi tyyliin: Anne leibowitz ja Uniajan oma laulaja, Aboriginaali Geoffrey Gurrumul Yunupingu. Kummatkin tämän päivän hesarin inspiroimana. Ehkä kannattais ekaksi lukea hesarin lyhyet referaatit, sitten vasta jatkaa tätä mun Blogia. Tämä siksi että nyt ei oikeastaan ole mitään sen kummallisempaa "arttukamaa" tarjolla.Huomiseksi ajattelin sitten serveerata sen lopullisen rellupläjäyksen, "once and for all" kuten jenkit pruukaa sanomaan. Jos ei kiinnosta, lopeta tähän ja hyppää pari päivää yli, sitten taas tule fotoa, ei kuiteskaan tota pimppi ja tissiosastoa, vaikka sitä kyllä löytyis, olen itekin vähän siihen väsynyt. ( Tietysti vois täräyttää muutama herkku pornolinkki, mutta sitä kaipaavat varmaan löytää ne ittekin, ei tartte kuin nakutella vaikka Googleen: Young teen hooker)

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

pannaan ekaks kehiin Annie Leibovitz, hesari: lyhyesti, iso laina viemässä annelta oikeudet kuviinsa:

Lukekaa itte lyhyt hesarin/AP news pläjäys. Mun kommentti: Voi voi annea. kylläpä on taiteilijalla businesvainu kadoksissa. samaten ei voi muuta kuin ihmetellä jenkkimenoa: vanity fairin palkka kaksi milliä vuodessa ja siitä huolimatta rahat totalmente loppu... Tulee vähän mieleen neukku ogliarkit, rahaa tuli ovista ja ikkunoista nyt anelevat lisälainaa jokapaikasta, kun mitää ei ole jäljellä...
Kerron sitten vähän mun kolleegasta Ilmari Kostiaisesta.
Immu oli me naiset lehden taittaja, joka ei vaan ollu tyytyväinen kuviin joita sai senajan valokuvaajilta. Osti nikonin ja pari linssiä ja vähän tri-x ja ektachrome filkkaa ja alkoi itte ottaan kuvansa. No sillehän kasautui aivan ylettömästi  heti duunia, pani parin kaverinsa kanssa KLIKKI nimisen studiokompleksin jossa oli joka kuvaajalle omat studiot, yhteinen oma värilabbis mutta jakoivat muutaman assarin, sihteerin ja järjestelijän palvelut. Sitten laajensi kalustonsa sisältämään pentax 6X7 ja pari linssiä, sillä teki kaikki duuninsa. No sillä oli toi suunilleen 1000 euroa eli noin viisitonnia mummoa päiväliksa jo muutama vuoskymmen sitten. Jutun clou tulee tässä: Ei aikaakaan kun erään pankin "analysoijat" tsekkasivat että kulutaso oli se mikä oli, vähän filkkaa, vuokria ja assareiden palkat, sijoitus eli muutama kamera ja flassi, ei häävi ollut mutta tuotto, niillä hemmoilla ei löytynyt asteikkoa edes millä mitata "tuottoindeksiä" Joka päivä laskutettiin sisään toi viisdönää mummoa+ kulut. No arvaahan siitä että miltä näytti. ryntäilivät konsultit ja sijoitusneuvojat sinne tänne, tarjosivat palvelujaan ja miljoonalainoja, kiilu bonukset silmissä... Ilmari sano kylmästi, ne hynät on kaikki mun päästä revitty, kun into ja motivaatio loppuu, ei auta yhtään noi teidän neuvot. painukaa vaan ihan sovinnolla hiton kuuseen. No tietty kyllästy maksaan noita huikeita veroja kyllä, pani pystyyn firman ranskaan, osti vanhan viinitilan jossa pikkuinen soma linna, ja kanavoi kaikki laskunsa sen kautta, rauhallisesti fiksaili linnansa kuntoon, ja nyt viettää kylmän ajan muusansa kanssa siellä, käväsee Citikka XM limollaan sillointällöin suomessa kukkeimman kesäsuven aikaan.
Omistaa tietty kaikki oikeudet kuviinsa, sillöin tällöin täräyttää pikku exhibitionin...

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

Sitten toi Aboriginaali pläjäys, jo vähän enemmän satuosastoa:
Jos vähän edes tiedätte mitä Aboriginaalit on, niin ehkä ymmärrätte mun tekstiä edes hitusen:Geoofey Gurrumul Yunupingu.
Kundi on sokea laulaja, joka esiintyy käsittämätöntä kieltä sisältävillä lauluilla niin, että pelkkä ääni on se joka puhuttelee.
laulut kertovat uniajan mytologiasta ja tämän päivän aboriginaalien elämästä. Minuun teki heidän tapansa elää erittäin syvän vaikutuksen varsikin kun luin erään amerikkalaisen (nais) toimittajan kuvauksen vuodesta heidän piirissään. menisi koko sivu kertoessa niistä erikoisuuksista, mutta muutaman mainitsen: Aboriginaalien mielestä unessa vietetty aika on sitä oikeata aikaa, missä tulevaisuus sekoittuu menneisyyteen, valvetila on vain tuon näkyvän hahmon eli ruumiin tarpeiden täyttämiseksi tarkoitettu, metsästäminen, ruuan hankkiminen, suojan rakentaminen, suvun jatkaminen. esimerkiksi he kommunikoivat satojen kilometrien päähän pelkästään intutiivisellä tasolla, telepaattisesti, nauravat nykyihmisiä jotka tarvitsevat puhelinta ja muita välineitä. he ovat keränneet luoliinsa merkkejä niin eurooppalaisesta kulttuurista ( kuvia suurkaupungeista jne) kuin muinaisista jo kuolleista kulttuureista. he pitävät näitä "maamerkkeinään" kun lähtevät unissaan matkoille. "Virallinen Australia" on koettanut saada heitä "tulemaan järkiinsä" ja luopumaan muutamista aika erikoisista tavoistaan, esim heidän tapaansa nukkua läheistensä kanssa pidetään sukurutsana ja alaikäisiin sekaantumisena. Siihen liittyy muunmuassa tapa unessa pitää sukuelimet toisiinsa liityneinä. Voin kuitenkin todistaa että aika rauhoittava ja läheiseltä tuntuva tapa aivan ikäisteni eli aikuisten kanssa...
Eli maailmanmusaa, Gurrumul Hesarin Sivusilmin Artikkelissä Tiistai 8. Syyskuuta 2009

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

ja huomenna sitten Pelkkää AUTOJUTTUA hypätkää pari päivää yli, jos vituttaa, älkää alkako kauhuissanne pärskiä kaikkia eritteitä... Tää on vaan "Teaser" huomenna selitän mistä kaikki alkoi, ja mihin päättyy.. (satuja, legendoja)

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

Tänks buddies, ihan kiva saada palautettakin, ettei ihan monologiksi menis. vaikka kyl tää näyttää "Blogiopohjalta" menevän, huoli pois, aika kivasti ollaan oltu raameissa, ei pahempia räävimisiä. Mittari tikittää, kohta päästään jo arttupuolelle (meni toi viime lauantai/sunnuntai munille). Mutta, ne joita autot vituttaa, hypätkää tosiaan pari päivää yli. Olen jo mielessä hahmotellu aika pahan setin, se sit tulee kerralla...
Tässä nyt kuva tollaisesta maailmanluokan lelusta, mulle on tallinnaan varattu tommoinen. Mun suomen enkka on 306 km/t mutta toi odottava uusi lelu jonka euroopan ( ja samalla maailman) kakkosmies tuo perjantaina pitäis täräyttää tauluun 338km/t Haen hemmon Zurichin koneelta Audi A 8 langilla, katotaan jos vaikka sais hintaa tiputettua. Muuten se maksaa suunnileen saman kun Hondan "factory Semiracer CBR 600" eli tuossa neljän dönän tietämissä, sillä rahalla saa kolme relluturboa, mitä haikailen haettavaksi perpignanista etelä ranskasta tässä syksyn aikana ,siis yks kappale  ( maksettu on). Jpos joku ihmettelee miks toi vanha pieru sählää kolmea duunia (ainakin) limittäin, se on se vanha hokema: Ei ne suuret tulot vaan hillittömät menot, leluihin saa kyllä uppoamaan kaiken, eikä riitäkkään...

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

No niin, jos vituttaa tai aikoo olla "henkevä" kannattaa vaikka suosiolla mennä katsomaan helin ja marun satsia... Nyt puhutaan hulluudesta nimeltä autohulluus ja nimenomaan yhden Vatasen hulluudesta. Kuten kaikki on jo arvanneet on Ari mun sukulaispoika, Arin faija oli hävittäjälentäjä joka halus paahtaa kovaa ja matalalla, mun faija halus paljon leluja, bussitehtailija kun oli. kun oli kyse autoista, faijan kanssa kyllä tultiin juttuun, muuten en sitten niin tiedä, yritti muunmuassa pokata mun tyttöystävän kun olin 25 ja se oli 70...- Näemmä olen tullut siinäkin faijaani...
No... kun olin 12 otin todenteolla tuntumaa autoihin. en yltänyt sen mersun polkimiinkaan mutta niin vaan taiteilin salaa naulasta virta avaimen joka pelitti. pihassa väänsin starttia ja perkeles, mersu heräs käyntiin ja pykälä päällä... suoraan ojaan. faija tykkäs että helvetin skarppi jätkä, avain omasta takaa ja kaikki. Otti syliin ja hoiteli polkimet ja mä käskin painaa jaasua tai jarrua ja ohjailin mersua kun oltiin hinattu ojasta... Hyvä alku...
Tosimielellä aloitin sitten autoilu-uran vasta kun olin jo fotari Jaana lehdessä, sieltä sain työsuhde autoni, ekan rellu femman. ei ollu korttia edes. Vähän inssiajossa kattovat että kaveri tulee suorittaan korttia omalla autolla, mutta ajokortin omistava kaveri on puikoissa...Tiesin jo että kun kortti tulee,se on menoa, yritin hannailla mahdollisimman pitkään ilman. No toi eka kuva tavallaan sinetöi mun rellu kiintymykseni, kun juttu meni näin: Olin kuvannut muotijutun missä oli muunmuassa toi kuva yli koko aukeaman (vaakakuvat taitetaan isona...) Menin silloisen Rellu mainospäälikön puheille näyttämään kuvia Jaana lehdessä. Korolainen sano, hieno juttu, vien muutaman lehden pariisiin pääkallopaikalle.
Sieltä tultuaan soitti: vastaanotto oli loistava ! Tule käymään meillä kun ehdit. No menin, Korolainen sanoi: kehuivat mun markkinointiosaamista , valitse mitä haluat..Käviskö tollainen rellun rallitiimin takki??,,Mä vastasin, no anna takin olla henkarissa mutta anna mulle 35% kaikista varaosista ja tarvikkeista - Se oli maksimi rabatti minkä merkkikorjaamot sai osista. Vähän nikotteli, mutta kirjoitti paprun ja nimen alle... Se sopimus on edelleen voimassa.

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

osa kaks menee tälleen: Olin hobbipohjalta touhuillut radio-ohjattuja  skabareita, kaikkea muutakin mutta Tuomaksen, mun poikani kanssa laitettiin skeittipuoti City Hobby pystyyn. Oli skeitti tiimit ja kaikki, kuvia siitä löytyy Flickrissä mitä nykyhemmot diggailee. No tuomaksen piti käydä liikemiesten kauppaopistoa ja sitten hoidella Pro skate tiimiä, mä katsoin vähän bisneksen päälle. Huippuajat siellä oli ihan mielettömät, tuotiin jenkkiskeittareita tänne suomeen demoon, meidän jässet kiersi rooman, prahan, tukholman jne kisat ja bappa bungas kulut. No oli mistä jakaa, kun parhaimmillaan oli melkein kehden millin liikevaihto (mummoa) ja kun tomsku tuli skolesta oli jono puodin edessä huvilakadun kulmasta pitkälle pietarinkadulle. pari kertaa viikossa tuli kahden-kolmensadan dekin satsi lentorahtina USA:sta. No sekän hyyty sit aika äkkiä, ja kun oli RC autoissakin vedetty kymmenen suomenmestaruutta putkeen kyllästyttiin kummatkin. kaikki myytiin, niin edustukset, skeitti ja RC kama varastot. katsoin että olin sponssannut skatejätkiä ihan tarpeeksi, ja pidin busineksesta saadut rahat itse. Ostin kaikki noi hasselit, nikonit, Sinarit ja vähän leicoja, mutta ennen kaikkea oman värilabbiksen ja Pro Flassit KÄTEISELLÄ ja sit vielä makeimman rellun mitä rahalla sai. Se oli toi mun eka  V6 kaksivitonen, ilmastoinnilla, huippustereoilla, puhuvalla ajotietokoneella. makso 385.000,- mummoa vuonna 1986
Nykypäivänä saa aika makeen lullan kuudellakymmenellä viidellätuhannella ekillä...Eeikä edes indeksikorjausta.
No rellu mikä rellu...
Sit toi skabaripuoli alkoi ihan oikeesti kiinostaan, ja siltä pohjalta että itte on kaapissa sisällä. Noi RC kaverit oli jotkut alkanu busaamaan noita skabarinoloisia vehkeitä, toivat kaliforniasta muutaman Porschen, Ostivat täällä lancia Integraleja ja muita "oikeita autoja",purkivat ihan atomeiksi, hiekkapuhalluttivat kopan puhtaaksi, kärräsivät uudenkaupungin autotehtaalle kopan ja upottivat sinkkikylpyyn, tietty yöllä ja hobbifrendien avittamana. Sitten kasasivat ihan priima osilla, kovakromasivat uudelleen osia, timantti Nanopinnottivat kampurioita ja venttilien akseleita ja sen sellaista. Niitten peleistä tuli ihan kisaosaston vehkeitä vastaavia, aikaa tietysti kului, mutta ne olisivat myytynä olleet kevyesti Millin arvoisia. No mulla oli muutaman frendin kanssa noita Jokkisfolsuja ja muita härpättimiä. halusin kuiteski ajaa asvaltilla ja kaarteissa kovaa, sillä olen senverran Eurooppalainen fani että suoraa viivaa ei ole mitään, senkuin koukistaa oikeaa nilkkaa. tarttee olla serpaa ja Chikaania ja vähän vasemman jalan jarrutusta ja viime hetkellä kaarteeseen jarrutusta ja silleen. Päätin ruveta rakentamaan mun rellusta skabaria.
Löysin belgiasta yhden hemmon joka frendejensä kanssa ajoi jokkistyyppistä ratakisaa tuunatuilla mutta ihan hirveän näköisillä kaksvitosilla, ja nimenomaan Turbo kaksvitosilla. Ne jäbät laitto päihin kaikenmaailman Porsche kuskeja kun ne ei uskaltanu mennä "Limittiin" eli pidon rajoille millin lelujensa kanssa. No renkaita ne kuiteski sai Porsche kisan varikolta. Porschen takanakit on aivan tasaraha ratapäivän jälkeen mutta edessä, puoleenväliin kuluneita, ja ne miljonäärit tietty vaihtaa aina koko setin ja heittää vanhat radan roskikseen... ilmaisia slicksejä !
No mä innostuin Tohon rata touhuun, ostin yhden aika timmin turbon, siihen varamoottorin, varaboksin jossa limited slip eli tasauspyörästön lukko. 250 heppaisella etuvetoisella ei juuri paljoa revittele ilman limited slippiä. Toi mekkaushommakin avautui hetkessä , kun Tommy tempas nosturin nokkaan mun turbomyllyn parissa tunnissa, laitto pöydälle, kävi kaikki läpi kerralla, Turbon päittäisvälykset ja laakerien kunnon, suotimet startin, öljypumpun, venttilien ketjut ja välykset, kaikki liittimet, turbon hukkaportin venttiilin ( eli pop off valven). laitettiin lista ja soitettiin paikalliseen rellupuotiin. kamat oli seuraavana amuna haettavissa ja puolelta päivin vietiin räppänä jarrupenkkiin. 260 kaakkia pyöristä, pikkusen Tommy tuunaili ecuboksia läppärillä että sai pintakaasun kulutuksen kohtuulliseksi, mutta sitten radalla kun puristi, eli läppä levällään: Kulutus 57 litraa sadalla, että silleen. No raaseri oli valmis... tuhottavaksi, kuten aika monet on kuvan nähneet.

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

Osa kolme eli tulevaisuus: Noi kaksvitoset alkaa hyvät käymään harvinaisiksi. Yksi vielä on valmiina eteläranskassa, sitä olen ajatellut "seniililullaksi", aijon pitää ihan vakiona, mennä rellumiitteihin ja ajella pitkin tätä vanhaa mannerta, ehkä täräyttää takakoukkuun maastopyöräni. No Tommylla on yksi Alpine vielä jemmassa autotallissa belgiassa, joka on oikeastaan mun, senverran on rahaa sisällä. Kuiteski kun sen on vanhaa mallia, haluaisin ton uuden sulavalinjaisemman, jonka olen kuvannut renaultsportin tehtaalla. Täytyyhän aikuisella miehellä vähintään kolme autoa olla. Yks talviauto, josta ei niin väliä vaikka pojat sitä vähän mälläisivätkin, toinen siisti kesän matka-auto, nahkasisustus ja kunnon stereot ja ilmastointi ja silleen ja sitten tollainen suht hillitön takavetoinen, mielummin enemmän kuin vähemmän kolmesataa kaakkia, heittää persettäkin niin kutkuttavasti kun täräyttää  asvaltilla sladiin ja antaa hanaa...

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

No huomenna nähdään M9 livenä, katsotaan miten alkaa kutkuttaan...

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

kaveri on Erik Uddström, Nikoni on mun eka No #6876030, ostin sen jonkun aikaa sitten takaisin. Kirja taitaa olla suomalaiset äänilevykannet.Vuorimiehen Ripa on Mulkku, ei mainitse ollenkaan mun Lovekansien kuvaajana vaikka mun oli noi ekat (ja parhaat) Blues sction, Pellen pelko ja viha, Wigwam Tomstone valentine etc.. kateellinen kun faan, koska mul on noita klassikkoja vaikka kuinka, sillä vaan toi ganes.Ei pidä paikkaansa että ostin kirvekseltä nikonin, siltä ostin mun ekan leican. Möin sille Fonini, timmin selmerin sillä sopimuksella että saan ostaa samalla hintaa takaisin kun rahatilanne paranee. Vittu, timppa möi heti eteenpäin ja teki hyvät rahat, siinä toinen mulkku. Tästä näkee että olen pitkävihainen, en vieläkään ole antanut anteeksi...

Toi sun "neljäs tie" on aika hyvä ! Gurdjieffillä se menee näin, valaistumissen tie: Ei joogin eli ruumiinharjoituksen, ei munkin eli hengen harjoituksen eikä älyn eli jonglöörin tie vaan toi Blubbi, pitää sisällään kaiken...neljäs tie ! Tsekatkaa Googlesta "Fourth way"

 

Vs: Olen ihan älyttömän V-mäinen mies (lisää satuja)

Muuten olet ihan oikeassa, paitsi pellit meni kerran makkeliksi ja vaihdettiin, alkuperä on todellakin se minkä sanoin, kameran päältä kuin katsoin, oli "tuunattu vuosiluku"
pannaas pari härskiä potrettia lennossa, lisäkommentteja illalla kun Audi on viety untenmaille. Ihan ensifiilikset, unohdetaan  kaikki Fourthirds, Visoflexikin käy M ysiin, uskomatonta... kaikki obiskat suoraan, ei mitään tuunauksia tai kalibrointia tartte, leica on näemmä oppinut läksynsä, jos meinaa myydä, on oltava tosissaan. tän kanssa näyttävät olevan.