Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Nojuu, ihan samaa mieltä =). Jotkut kehitteethän väittävät kai nostavan herkkyyttä ylikin sen nimellisherkkyyden. Mä tossa lähinnä sitä hain just, että kyllä sieltä tummasta prässäämällä vähän lisää saa irtoamaan, ei se pelkästään keskisävyjä nosta vaan myös niitä varjosävyjä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kuvallinen laatu ja kompromissi on tässä hieman ongelmallinen termi. Sellainen kompromissi on joka tapauksessa aina olemassa. Lisäksi tämä yleistys sivuuttaa erilaiset filmit ja niputtaa ne yhteen. Mikä on hyvä (tai vertailussa paras) laatu, määrittää katsoja, ensisijassa kuvan tekijä, ja siinä arvioon vaikuttaa aina kaikki ominaisuudet - tai ainakin kuuluisi vaikuttaa. Microphen on tarkoitettu nopeille filmeille ja rae on siinä verraten pientä. Lauseesi mukaan mikro-kontrasti/akutanssi olisi silloin alentunut. Mutta mihin verrata - ja lopulta miksi verrata? Tuo 'kompromissi', eli kuvanmuodostus valotuksen ja kehityksen tuloksena, syntyy myös mahdollisimman hienoa raetta tuottavalla kehitteellä, ja se syntyy myös oletetulla 'ideaalilla' kehitteellä (ID-11 ilmeisesti siis näillä Ilfordin esimerkeillä). Siis kompromissi on aina olemassa eli eräänlainen ominaisuuksien summa. Pitäisi kai tyytyä vertaamaan erilaisia tuloksia eri filmi-kehite-herkkyys tapauksissa ja tarkastella toimiiko halutusti, esimerkiksi kauniisti ja sopivan siistillä rakeella halutulla valotusherkkyydellä. Jos vertaamaan lähtee, osuvinta on verrata samalla käytetyllä herkkyydellä. (Vähän sama juttu kuin mihin objektiivien vertailuissa usein törmää, että verrataan, mielestäni järjettömästi, erilaisia valovoimia keskenään tuijottaen jotain MTF käyrää. Vähintään pitäisi laittaa verrattaviin sama aukko, mutta muutenkin käytännöllisen (mitäpä valokuvaus olisi kuin käytäntöä!) ja hyödyllisen tiedon suorituskyvystä saa katsomalla kuvia.) Nämä filmin kuvanmuodostuksen arvioinnit eri kehitteillä tekee melko mahdottomaksi myös lukemattomien muuttujien olemassaolo. Tässä on nyt otettu tarkasteluun ainakin filmin herkkyys, rae, makro- ja mikrokontrasti. Pitäisi ottaa vielä muutakin, vaikka helposti upotaan teorian suohon jo näilläkin, ja kadotetaan käytäntö. Filmi-kehite yhdistelmien laadun arviointi on erittäin henkilökohtaista. Näitä muuttujia on myös kohteen valaistus ja kontrasti yhdessä kuvaajan valotustavan kanssa, ja kuinka kehityksessä saadaan sitten negaan valoisat alueet sopiviin kohtiin tiheyskäyrällä. Negassa voidaan nähdä myös eräänlainen sweetspot, johon osuessaan on helppo puhua filmin tai kehitteen 'käsialasta', vaikka kyseessä on paljon laajempi asia. Tarpeeksi hallittuna siinä on kuvaajan sävyllinen käsiala. No nyt tämä taitaa sopia paremmin teemaan "yksi filmi, yksi kehite, yksi objektiivi..." http://kameralaukku.com/forums/smf/http://code.mediadrive.fi/phpbb/viewtopic.php?t=5 Siinä on polku kuljettavana, jota suosittelen. Ja todella henkilökohtaisena mieltymyksenäni ja luulonani uskon että juuri "vahva kehite" (D-76/ID-11 1:0 ja Microphen) tuottaa erinomaisen sävykästä käsialaa, jossa ei ole kompromissattu kuvasta mitään "tärkeää ja hyvää". (Termeille ;D) Siis jopa myös hitaammille filmeille. Kokeiluun vaan. Anteeksi höpötys! Sinne tämä osaltani lipsahti. Jatkakaa vaan kaikesta, kaikki on tärkeää. Mutta selittäkää mikro-kontrasti! Mitä se on ja miten määritellään hyvä sellainen? Se ei taida olla yhtä selkeästi kenen tahansa nähtävissä kuin rae? Rakeen kohdallakin hyvän rakeen määritelmät lienevät hyvin vaihtelevia.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä [/QUOTE] Hmmm... nyt kun näkis faktaa tuolle jostain, vai pitäiskö prässätä joku rulla Varmaan oma testi, paras testi... ISO-standardin mukainen herkkyys mitataan pisteestä jossa mustuma on 0,1 yli pohjahunnun (eli se tavallinen tapa jota harrastajatkin käyttävät). ISO-nopeus tulee kun jakaa tuohon tarvitun valotuksesta lux-sekunteina vakiolla 0,8. ISO-määritelmässä filmin pitää olla lisäksi kehitettynä jyrkkyyteen, jolla kohteen kontrasti logaritmeina ilmaistuna kohteen kirkkaus-väli on 1,3 (aukkoina 4 1/3) tuottaa tiheyteen 0,8 yksikön kasvun. Keskimääräistä käyrän kaltevuutta (average gradient) arvoa käytettäessä tuo vastaa noin 0,62:sta. Periaatteessa siis helppoa tehdä vaikka kotioloissa. Tietysti valotus yms. ovat myös määriteltyjä... ISO:n ongelmana on jyrkkyys, joka on normaalioloihin liian jyrkkää. Perustunee siihen, että Ilford itse mittaa käyränsä ISO:sta poikkeavalla tavalla, painottaen hieman enemmän juuriosaa. Vastaavasti Kodak myös mittaa oman arvonsa ISO:sta poikkeavalla tavalla datalehtisissään (kodakilla CI, Contrast Index). Tarkoitan, että nopeat filmit eivät pysty mikrotasolla samaan jyrkkyyteen kuin hitaat. Ja koska mikrotasolla ei saada kovaa kontrastia vaikka haluttaisiinkin johonkin kova erottelukyky sävyjen välille, ei samalla myöskään niin helposti paukuteta sävyjä tukkoon.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tosta kuvallisesta kompromissista vois kans sanoa, että toiset vaan todella tykkää että on vähän raetta ja sitä tekstuuria, olkoon sitten ettei oo niin hienorakeista, mutta jos on nättiä raetta. Sikäli esim. mulle ei oo hienoraekehitteestä oikeen mitään etua, paitsi ehkä jos se auttais tekemään isompaa printtiä ilman että rakeisuus haittaa läheltäkään katsottaessa. En kuitenkaan toistaseks nää sitä tarpeellisena... Ihan Trix:n datasheetistä voi kattella miten filmin ominaiskäyrän varvas nousee. Kyllä kai Kodakin insinööreihin jonkin verran on luottamista . Ja hitaissa filmeissä toisaalta ainakin jonkun Erwin Putsin mukaan alkaa erottelukyky taas tippua. Eikös ainakin sen herran mukaan Delta 100 ollu skarpein? No, tästä en tiä...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Saaks tässä ketjussa kysyä kauanko olikaan kuin nuo filkkakehitteet säilyy avatuis puteleis? Noi mun on avattu varmaan kaikki reilusti yli vuos sitten... Vai tilaanko hyvällä uutta kamaa?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ah, mulla on puolikas puolesta litrasta, joka on avattu 7.7.2007 . Sit toinen täysi puteli, avaamaton ja satsi ID11:a. Tilasin just kiinnitettä ja 20 rll keskaria, kyllä nyt kelpaa alkaa pian kuvaamaan! Voi onnellista naista! Taidan käyttää tuon avatun pullon noihin vanhoihin filkkoihin, joista mulla ei ole hajuakaan enää mitä niissä on.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä ID-11 ei säily kovin hyvin, muistaakseni vain kuukauden päivät vajaassa pullossa. Hiukan pidempää täydessä pullossa, mutta harvemminhan näin hyvin on asiat.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kuukauden päivät! No en sitä blandista kyllä ihan heti tee... Siis noi on ihan paketissa vielä.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ai pulverimuodossa vielä? No ne säilyy ikuisesti. Säästä vaikka lapsenlapsenlapsenlapsellesi. ;-)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Jup, ihan jauheena vielä. Enkä säästä . Mutta jos joskus lähden reissuun ja on tarvis kehittää tien päällä niin tuohan on aivan oiva juttu siihen mukaan.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä On oiva, ja kaiken lisäksi ID-11 on oikein hyvä kehite. Sillä olen suurimman osan Tri-x:stäni kehittänyt. Lisäksi jauheet on helppo jakaa vaikka kahteen osaan jos ei tarvitse niin paljon kerralla.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä minkä laisia MV diafilmejä on olemassa? olis pikkasen kiinnostusta koklata sellastakin. siis vustavalko positiivia tartteis. onko joku yks selitteinen merkintä sille olemassa? sitten dian kehitys, meneekö mv positiivit samoissa liämissä, kun negatkin? onko ajoissa jotakin eroja, taikka muuta huomoitavaa?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä [QUOTE> [/QUOTE] Variottaisin jakamasta jauhepussien sisältöjä pienemmiksi eriksi. Pussissa on useampia kemikaaleja ja ne ovat kiinteässä muodossa ominaisuuksiltaan erilaisia. Jakaminen on käytännössä mahdotonta mahdotonta niin, että eriin tulisi sama koostumus. Pussien sisällöt on tarkoitettu liuotettavaksi ohjeessa kerrottuun tilavuuteen.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Pyrocat-HD:n kantaliuokset säilyy monta vuotta, kun A-liuos on tehty propyleeniglykoliin. Jos sulla on sitä vielä jäljellä niin se kyllä toimii.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kannattaa laittaa noi kehitteet pulloihin, joista pystyy puristamaan ilmat pois. Nykyset limsapullot on aika hyviä. Käyttää vaikka paria kerralla ja kun molemmat on tarpeeks vajaita niin kaataa samaan jne... Haitaripulloa en voi suositella, on vähän huonoja kokemuksia niistä. ID-11 säilyy varmaan ihan hyvin pullossa kunhan ne ilmat puristelee. Eiks se oo sama ku D-76 ainakin pääpiirteittäin. Xtolhan kai säilyy heikommin, mutta mulla/meillä on hyvin toiminu yli puoli vuottakin, kun ne ilmat vaan muistaa puristella varastoliuoksesta. Varmaan se ID-11 ohjekin sanoo, että miten tiiviissä pullossa säilyy... MV diafilmejä on aika vähän, nykyään ei juuri sitäkään... Mutta eipä se varsinkaan mustavalkoisella oo siitä kiinni. 25-100 ASA filmit ainakin pystyy kääntökehittämään diaksi. Netistä varmaan löytyy ohjeita, kannattaa kysäistä vaikka tolta OlliJ:ltä tai surffata osotteeseen www.hopeavedos.fi - varsinkin kun säkin oot Tampereelta. Ollilta voi kuulemma saada valmiit kemikaalit hommaan. Myös www.svhy.org foorumilla on myös aiheesta keskustelua. Agfalla on ollu MV diafilmi nimeltä Scala (200x), jota kehitetään "virallisesti" muutamassa paikassa euroopassa. Kehitykset posteineen on aikas suolaisen hintaista tuolla. Hyvää jälkeä saa aikaan tavallisilla filmeillä, just noita vähän hitaampia (25-100) suositellaan sen kontrastin (ääripäät) ja varsinkin pohjahunnun vähäisyyden takia. Miksei tietty herkempääkin vois kokeilla... Mut vilkaiseppa SVHY jutut ja kysy Ollilta niin eiköhän ala onnistua. Näin tossa kesällä Juhani Latoniemen kehittämiä mv-diakuvia stereokuvina ja jälki oli vallan mainiota. Jostain syystä Ilfordin ohjeilla, jotka heidän sivuiltaan löytyvät, ei homma ainakaan suoraa toiminut. Se kirkasteen määrä oli liioiteltu ohjeessa ja kaveri sai tyhjiä filmejä. Kuulemma käyny muillekin.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä [/QUOTE] Jep, olen näitä varoituksia ennenkin kuullut. Systemaattisesti olen kuitenkin aina ostanut 5 litran pakkauksia ja jakanut viiteen osaan, joskus jopa vielä jakanut nämä litran osat puoleen. Aina on tullut tasaista laatua, ei minkäänlaisia ongelmia. ID-11 pakkaukset on valmiiksi jaettu kahteen osaan, A ja B pusseihin. Mutta omalla vastuullahan aina näitä kikkoja harrastetaan, totta kai. ID-11 myyntipakkaukset ovat naurettavasti hinnoiteltu. Yhden litran satsi maksaa 11 euroa ja viiden litran satsi 22 euroa. Aika paljon lisähintaa muutamista pusseista ja kartongeista.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Olli, mä olen tainnut käyttää Pyrocat HD:ni, ainakaan sitä ei löytynyt mun tarvelaatikostani. Jos tästä innostun kuvaamaan enemmän nyt taas tuolla 617:lla, niin sit täytyy tilata sitä sulta. Mä tykkäsin siitä niin pirusti. Mahottomia hinnannousuja. Telefotossa makso Rodinal 500 ml kaks vuotta sitten 16 e ja nyt se on 27??? Huihai, onneks sitä löyty vielä
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä D-76 näyttäis olevan Telefotossa 5,70 euroa yhden litran satsilta.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kyllä mä ainakin voisin Kodakin pusseissa samaa kamaa puolet halvemmalla ostaa .