Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Häh, meinaaksä ett siinä on joku oikein konsti olemassa?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä kaima, sua asiat oikeesti kiinnostaa, arvostan sitä, mulla tässä pöydällä kirja Schroeders negativ Praxis, jossa on kyllä vastaukset melkein kaikkiin kysymyksiin. Hartmuth Schroeder on Tetenalin entinen labbiskemisti joka lähti omille teilleen ja pani pystyn MACO:n. mulla on sun osoite, #167 ja silleen. laita opus takaisin kun on se fiilis, mutta jeesaa mua näitten järkevien neuvojen jakamisessa, on niin paljon mutua ja vanhaa tietoa, foto ja varsinkin MV kemia on kokenut mullistuksen kun nää uudet synteettiset ja ohutkalvo ja deltarae matskut on tullu kehiin, mua ei ne ota aina tosissaan kun katsoo että vaan puffaan, sua saattaa jopa uskoa..
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Negoja en ole kokeillut, mutta muovipaperilla emulsion irtoaminen ilman hankausta kesti noin viikon. Paperi oli Polymaxia muistaakseni ja pidetty lattialämmityksen päällä eli noin 40 astetta.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kyllä minulla on usein jäänyt laakanegoja huuhteluun yöksi. Ei ogelmia. Viikon mittaan emulsio kyllä irtoaa. Riippunee osin kiinnitteestä, karkaisua vai ei.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Siinä olet sakke aivan oikeassa, jos aivan "vimpanpäälle" mennään niin normaali neutraali fiksi negoille ekaks ja sitten puolenminuutin pyyhkäisy karkaisevassa ja happamassa fiksissä, sulkee tavallaan filmin "huokoset" ja tekee pinnasta kestävämmän, mm naarmuille jne.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mites se meni, että tieto lisää tuskaa. Oikeesti alkaa tuntua siltä, että kun nykyisin kun on pelit ja vehkeet joilla mitata yhtä sun toista asiaa, niin ollaan tietoisia yhdestä sun toisesta asiasta ja mennään sen mukaan. Mietitääs vähän, MV kuvaus on ollut olemassa toistasataa vuotta ja kuvat ovat säilyneet - joskus jopa karmeissa olosuhteissa, kuten kakluunin takana, vuosikymmeniä- niin nyt mietitään porukalla mikä on se paras keino säilytää nega, saati vedos. Eikö sata vuotta vedokselle riitä, kuka meistä on enää ihmettelemässä onko vedos katsontakelpoinen enää 100 vuoden päästä????? Okei, ymmärrän huolen, tottakai kukin haluaa omien tuotoksien säilyvän myös jälkipolville, ei siinä mitään, mutta mietin vain ääneen tätä vouhotusta. Kertokaa hyvät kanssaihmiset jos olen aivan väärässä pienine ajatuksineni
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Noo, ensin määritellään oikea tapa ja sitten vasta syyllistetään muut holtitomasta toiminnasta ;-)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä En vastaa mitään, antaa entisen Usagin vastata, se tietää jotakin...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Voi myös olla että ennen vanhaan hommat tehtiin aika tarkasti vallitsevien ohjeiden mukaan. On varmaan niitäkin kuvia jotka on tehty väärillä ohjeilla ja pilaantuneet . Sitten aikojen saatossa taidot on saattaneet osalta hukkua ja osaajat vähentyneet (vaikka tossa 90-luvulla tai vähän aiemmin?) ja on niin paljon huhua ja legendaa, ettei aloittelija oikein enää tiedä mihin uskoa. Sikäli on ihan hyvä, että ottaa asioista oikeesti selvää ja olis jees jos ihan tiukkaakin faktaa olis helposti saatavilla. Kun täällä netissäkin huutelee niin ei sitä ainakaan uus jamppa heti tiiä että mihin kannattaa uskoa, jos ei oo vakuuttavaa tietoa =). Välillä saattaa olla johonkin vaikeampaan kysymykseen vaikea löytää vastausta ja haluaa itte testailla...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Frank puhuu asiaa. Ennen tehtiin niillä vähillä välineillä niin hyvin kuin pystyttiin. Ja huonosti tehdythän eivät ole säilyneet. Esim. vedoksista on säilynyt etupäässä jonkinlaisen sulfidi-toonauksen saaneita, joten ihmekös tuo että ns. suuri yleisö mieltääkin vanhan mustavalkoisen valokuvan aina ruskehtavan sävyiseksi. Ne toonaamattomat, huonosti kiinnitetyt/pestyt.. No niitä ei ole. Kakluunin takaa löytyy pääsääntöisesti näitä parempia yksilöitä. Ennen wanhaan mustavalkokuvaus oli niin yleistä, että ne pomminvarmat perusneuvot sai melkein kuka vain ja fotokerhoja oli paljon. Kaikissa tietysti harrastettiin mv-juttuja. Myöhemmin kun väri valtasi alaa, viimeistään 80-luvulle tullessa, sitä infoa ei enään saanutkaan niin keskitetysti vaan piti etsiä kirjoista, miettiä itse jne... Ja nykyään tilanne on vielä katastrofaalisempi kun on internetti lukuisine "asiantuntijoineen" joilla jokaisella on täysin oma näkemys kaikkeen, usein vielä ilman sen kummempia perusteita. Kirjojen aikaankin toki oli erilaisia näkemyksiä, mutta kirja on huomattavasti työläämpi julkaisumedia kuin vaikka foorumikirjoitus - joten jos halusi tehdä valokuva-oppaan niin oli paras kanssa neuvoa asiat suhteellisen järkevästi tai kauppa ei käynyt. Toisaalta nykyään kun informaatiota on saatavilla jos sitä haluaa penkoa ja analysoida, on erilaisten vaihtoehtoisten menetelmien käyttö paljon helpompi opetella. Samoin filmikehityksen kanssa hifistelystä yms. löytyy muutakin juttua kuin ne muutamat peruskirjat jotka olivat vuosikymmenet ainoita lähdeteoksia.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä noniin. tuli tilattua tuolta macolta kopallinen romua. pikkasen kehitettä ja fixiä, 10 rullaa rollei retroa ja kymppikuva kokosta multigrade paprua. filmikehitettäkin tilasin, ilmeisesti tilasin kartalaaki kehitettä. eli ei voi käyttää samoja kehitteitä moneen kertaan. mitenkä se on ilmotettu, jos kehitettä voi käyttää monta kertaa taikka ei voi käyttää, kun kerta/filmi? en nyt just muista mitä siinä purkissa luki, mutta jotenkin siihen suuntaan kuitenkin, että sain sellasen käsityksen, että olis kertalaaki kehitettä. onko toi rollen retro ISO 100 filmi kuinka kelposta prässättäväks?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Selvitäpä nyt ekaksi mitä tilasit niin sitten osataan paremmin kertoa, millaista se kehite on.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Yleensä 100 ASAa on turhahko prässätä kun on olemassa 200 ja 400 ASAn filmejä... ellei sit halua jotain erinäköstä (jyrkkää). 400 ASA filkat soveltuu paremmin prässäykseen koska ne on vähän loivempia yleensä alunperin.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä R09 ONE SHOT B&W film developer. 125ml. 1+25 tai 1+50 tollasta tilasin. eli filmikehitettä. se vaan kiinnostaa, että tarkottaako toi one shot, että kerta per filmi?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tarkoittaa se. Käytä tuota 1+50, riittää kauemmin eikä rae näy niin paljoa. TJukka
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Joo. Tuo kehite on käsittääkseni samaa kuin Rodinal. Kehitysaikoja löytyy yhdelle jos toisellekin filmille tuolta: B&W Film Developing Times | The Massive Dev Chart Ja purkin kyljestäkin tietysti. Pitäisi olla aika passeli kehite tuolle Retro 100:lle.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Miten ISO400 filmi voi olla loivempaa nimellisherkkyydellään kuin ISO100 filmi, kun filmin herkkyyden määritelmään tai määritykseen sisältyy oletuksena sama kontrasti-indeksi?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä No ne kehitetään samaan jyrkkyyteen, mutta 400 ISO/ASA filmissä on enempi joustavuutta. Vai onko se kontrasti-indeksi jotain muutakin kuin tiettyjen sävyjen suhde? En kyllä ole asiaa tieteellisesti itse tutkinu, mutta olettaisin että varpaat ja olkapäät on erilaiset 400 asa filkalla kuin satasella. Se vois johtua raekoon jakaumista, joka varmaan 400 ASA filkalla on laajempi.