Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Ja mä veikkaan että se ero on kuitenkin semmonen, että pitäis olla suht tarkat valotuksen mittaukset ja kalibroidut kehitykset, että todella voi syyttää kiinnitystä. Mut ei se huonookaan tee jos kattoo ettei paljoo yli mee.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mäpä testaan ton ens viikolla oikeen agefix 1+5 käyttäen. Mikähän olis testiaika? Referenssinä 2x kirkastuminen ja testeinä 4x ja 8x vaikka?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kokeiles vetää ihan raakana ja pitkäksi. Jos ei tuolla tule mitään muutoksia, niin sitten ei millään.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Tuli vähän selattua kirjahyllyä koskien tätä ylikiinnitysasiaa. Dennis P. Curtin: "Into Your Darkroom Step By Step" -kirjassa on ehkä konkreettisin esimerkki, mikä löytyi ja mikä oli jäänyt mieleen. Siinä on esitetty negatiivi-kuvat ali-kiinnitys, oikea-aikainen kiinnitys ja yli-kiinnitys. Yli-kiinnitys-kuva näyttää ihan hirveältä varjo-alueen yksityiskohtia koskien. Varjossa olevat puun oksat ovat siinä kadottaneet melkein kokonaan kontrastinsa ja ovat yhtä mössöä. Luonnollisesti mitään faktaa ei ole esitetty, miten tuo on aikaansaatu (millainen kiinnite, kuinka kauan...). Voisin tietysti skannata tuon esimerkin tännekin, mutta joku kuitenkin alkaa nipottaa asiasta. Jos J. Vuokko viitsit testailla, kiinnostaa tosi paljon. Siinä ehkä olisi tärkeää, että testikuva olisi oikeanlainen. Eli juuri jotain varjossa olevia puun oksia tms. varjo-alueen lp/mm-testi.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Mitä ihmettä siinä testailemaan ja arpomaan ??? Kiinnittymisaika on oikea kun kaikki hopeakloridi on muuttunut sellaiseen muotoon että vesi liuottaa sen pois. se aika taas riippuu emulsoin paksuudesta: vanha kunnon TRI-X on keskiväliltä, T max ja tiukka rae/kiderakenne on pitkän/perusteellisen/vahvan ja happaman fiksin vaativa, ATP ja muut mikrofilmin perustuvat superohuet emulsiot vain muutaman, jopa alle minuutin fiksausajan tai voimakkaasti ohennetun fiksin, , sitten se riippuu liikuttelusta, kiinnitteen lämpötilasta (kuten kaikki , myös valokuvaprosessit), Kinnitteen kulumisasteesta, sen "tiheydestä" ja niin edelleen. Siinähän on käppyräntekijälle muuttujia... Mulle riittää että kehitysvaiheen aikana bulkkifilmistä tai liideristä sivuun laitetta pieni filkkapala huljutetaan fiksissä ja katotaan vähän kellosta, sit vaan kertaa kaks... on siinä mystiikkaa kerrakseen...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Olet oikeassa, Jukka, ja olen samoilla linjoilla käytännön tasolla. Mutta tämä kysymys herätti minulle kyllä jonkinasteisen akateemisen mielenkiinnon, ja jos tästä vain on mitä lisäinformaatiota tarjolla niin kelpaisi kyllä. Olisi kai tästä vähän oikeaa hyötyäkin, kun jälkikäteen arvioi, mikä milloinkin meni pieleen.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä yhtälö on aika selvä: Kun fiksi on muutanut kaiken valottamatoman hopean eli siis hopelakloridi emulsion likukenevaksi, alkaa se syödä kehitettyä hopeaa. Prosessin nopeus riippuu ennenkaikkea fiksin voimakkuudesta eli seossuhteesta, jätä normaalinega fiksiin pariksi kolmeksi tunniksi, jäljellä on vain paksuin mustuma. sama tapahtuu printille, "yön yli miettiminen" on huono idea, jos aikoo kuvistaan jotakin detaljia huippuvaloista löytää...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Äkkiä googlaamalla löytyi kyllä jonkinverran tarinaa yli fiksaamiesta. Mikä oli mielenkiintoisempi, oli toteamus että T-Max filmeissä tuo puna/ purppura huntu aiheuttaa ongelmia. Siitä selviää tuoreella happamalla fiksillä ja huolelisella huuhtelulla. mutta tieto miksi sellainen tuli TRI-X:n korvaavaan filmiin...Kas: T maxi tuotekehitettiin aikana jolloin hopean hinta oli huipussaan, pieni taikatempu vähentää hopeata emulsiossa oli käyttää synteettisiä "Couplers" miten sen nyt kääntäisi ? samoja jolla värifilkan väritekijät ankkuroidaan emulsioon. Emulsiosta tulee erittäin ohut mutta piruvie tuo purppura, "coupler" se vaatii taikatemppuja... paras tapa välttää sitä on vaihtaa filkkamerkkiä, on paljon muita moderneja emulsioita mitkä ei ole toteutettu tuolla "pula-ajan taikatempulla" kuten Acros 100, uudet deltat (hui, Ilfoordii...)nyt retro 80S, superpan 200 tai 400 IR puhumattakaan... See the point ? `hehe... Ainakin se, että T-maxin korvaajakin on olemassa... Niin mikä, (skuuppi ??) TRI-X... ( another hehe...)
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kehityshommia aloitellessani tein varmaan kaikki virheet mitä pystyi tekemään, muun muassa ylikiinnittin roimasti muutamat ekat rullat, 2x - 5x riittävät kiinnitysajat. No silmin näkyviä vaikutuksia ei vielä tällä tavalla tullut ylikiinnityksestä myöhemmin "oikein" kiinnitettyihin verrattuna. Kiinnitteenä Ilfordin Rapid Fixer. Ei sitä ylikiinnittämistä tietenkään voi suositella, mutta ei sen kiinnitysajan ihan sekunnilleen tarvitse kuitenkaan olla. Stressiä ei kannata ottaa ja joka tapauksessa pieni ylikiinnitys mielummin kuin yhtään alikiinnitystä. En tiedä sitten onko kiinnitteissä eroja tässä jutussa.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä normaali acid fix (agefix jne) suositeltava flmeille ja muovi/multigrade papruille. Neutral fix, (non acid) suositeltava baryta printeille kunnon keskeytteen kanssa. Pikafix eli karkaiseva fiksi, suositeltava esim T-max ja muille moderneille filkoille...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä mites muuten, jos käyttää multigrade paperia, eikä laita mitään suodatinta, niin minkälainen kontrasti saadaan kuviin? ilmeisesti tosi laimea, vähä kontrastinen?
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä tulee normaali kontrasti eli jyrkkyys.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Riippunee lampusta jne, mutta kai jotain keskivaiheen jyrkkyyksiä 2-2,5
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Eiköhän tässä (no ainakin mulla) suurin akateeminen mielenkiinto kohdistu siihen, että saisi ihan omakohtaisesti testattua faktaa numeroina - netissä kun leviää niin hemmetisti kaikenlaista legendatietoa. Jatkuvasti etenkin ulkomaan foorumeilla törmää noihin juttuihin kuinka vähänkin liian pitkä kiinnitys syö huippusävyjä ja kuinka hapan kiinnite syö huippusävyt värjäävällä (staining) kehitteellä kehitetystä negasta... Vaan kellään ei koskaan ole esittää yhtäkään referenssiä sanoilleen. Siksipä sellaista haen. Sen jälkeen voi ainakin vedota numeroihin ja dokumentoituun testiin helposti.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä kaima. mun mutu tietoa: fiksi neuvot perustuu siihen että vedetään maksimaalia elinkaarta fiksiltä eli aloitetaan tuimalla ja happamella joka todella syö mustumaa, sitten se mömmö menettää tehoaan.. aina vaan. kunnes hiipuu kokonaan ja tekee tollaista sameaa pohjahuntua kun ei kokonaan konvertoi vesiliukoiseksi tota valottumatonta. mun metodi on että myös negalle on kaksi fiksiä, eka neutraali rollika ja päälle nopea hapan, just vetäisy vaan mutta jo 30 sekunttia varmasti kirkastaa negan. saa kokeilla ja kommentoida...
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Kun käyttää kertakehitettä ja kiinnitettäkin kerran, suunnilleen ohjeiden mukaan, niin hyvää tulee. Pitääkö sitä joka asiasta tehdä niin helvetin vaikeaa? T Jukka
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Niinpä. Ja puolen litran liuoksellakin Rapid Fixeristä saa kiinnitettyä 10 rullallista, suunnilleen vaikka olisi kuvannut pelkää tähtitaivasta ja kiinnitysaika kun on joka kerta se maksimi 5 min ei tarvi laskea. Tuloksissa ei moittimista.
Vs: yleisesti filmivehkeistä, filmeistä ja filmin kehityksestä Joitakin ihmisiä vain sattuu kiinnostamaan tietämyksen lisääminen. Se ei tarkoita asian tekemistä vaikeammaksi. Joillakin on myös pyrkimys jonkin asteiseen täydellisyyteen työn kulussa. Ehkä olo on mukavampi jos tietää dokumentoidusti tekevänsä niin oikein kuin mahdollista... Joku psykologiaan perehtynyt saa jauhaa pidemmälle. Jotkut ovat sitten ääripäitä, esimerkiksi valokuvauksessa tarkennus heitetään sinnepän, valotus otetaan hatusta, kehitteen lämpötila mitataan sormella ja kiinnitys on valmis sitten kun muistaa ottaa filmin pois purkista... Kukin tavallaan, mikäs siinä niin kauan kuin nauttii hommasta.